Vastuullista rakentamista Vantaan ratikalla - Mikä on esikuormituspenger?

Lähdimme ottamaan esikuormituspenkereestä selvää, kun kuulimme, että menetelmää hyödynnetään parhaillaan Vantaan ratikalla Tuusulanväylän länsipuolella Veromiehessä sijaitsevalla alueella peräti kaksin kappalein. Puhe ei ole suinkaan mistään pienistä esikuormitusalueista vaan kyseessä ovat 175 ja 168 metriä pitkät penkereet, joissa on yhteensä noin 6200 kuutiota eli noin 500 kuorma-autollista kiviainesta.

Käytännössä esikuormituspenkereiden tarkoitus on siis tiivistää maaperää niin, että sen päälle tuleva raitiotie ja muu tekniikka on mahdollista rakentaa tukevalle alustalle. 

Haastattelimme länsiallianssin Tikkurilantien osaprojektilla työskentelevää lohkopäällikköä Juhamatti Mäkistä Destialta ja geotekniikan tekniikkalajivastaavaa Aatu Eteläsaarta Rambollilta. Mäkisen mukaan penkkoja sekä tarvittavia mittausvälineitä on asennettu alueelle viimeiset pari viikkoa ja valmistelevien töiden on näiltä osin tarkoitus valmistua tulevina päivinä. 

Olet siis saattanut huomata nämä penkereet ohi kulkiessasi. 

Tätä näkyvää vaihetta ennen on kuitenkin edeltänyt tarkka suunnitteluprosessi. Geosuunnittelija Eteläsaaren mukaan pohjarakentamisen suunnittelussa lähdetäänkin aina liikkeelle siitä, että kartoitetaan mahdollisuus tehdä tarvittavat rakennustyöt maanvaraisesti eli ilman tukirakenteita.

- Esikuormitusta pyritään aina suosimaan suunnitteluvaiheessa ja tässä tapauksessa olosuhteet olivat hyvin otolliset menetelmän hyödyntämiseen, Eteläsaari kertoo.

Suunnitteluvaiheessa siis todettiin, että ratakiskojen paikan valinnalla pystyttiin välttämään niin sanotut raskaat keinot ja toteuttamaan tarvittava pohjarakentaminen esikuormituspenkereen avulla. Alueen sijainnilla on suuri merkitys suunnitteluprosessissa, sillä esikuormituspenger on tyypillisesti paikallaan jopa puoli vuotta. Tänä aikana penkereen luonnollista painumaa tarkkaillaan viikoittain tehtävien mittausten avulla.

- Raskaat ihmisen tekemät rakenteet suunnitellaan nykyään useimmiten 100 vuoden käyttöiälle. Esikuormituspenger on kuitenkin luonnollisena rakennuskeinona poikkeus tähän, sillä sen vaikutus maaperän kestävyyteen on käytännössä ikuinen. Kyseessä on siis pitkäaikainen ja toimiva ratkaisu, Eteläsaari toteaa.

- Esikuormituspenkereessä ei hyödynnetä betonia tai sementtiä missään muodossa toisin kuin esimerkiksi stabiloinnissa tai paalulaatoissa. Näin ollen menetelmän hiilijalanjälki on myös suhteessa pienempi, Mäkinen jatkaa.

Menetelmän ekologisuus verrattuna muihin ratkaisuihin näkyy tämän lisäksi rakennusmateriaalien uusiokäytössä. Tässäkin tapauksessa on pyritty maksimoimaan kierrätysmateriaalien käyttö jo suunnitteluvaiheessa. Mäkisen mukaan painoksi esikuormituspenkereisiin ajettu lisämurske, joka ei ole osa pysyvää ratarakennetta, tulee työvaiheen valmistumisen jälkeen edelleen hyötykäytettäväksi kyseiselle alueelle.

- Ideaalitapauksessa ylimääräinen penkka niin sanotusti leikataan maan päältä pois ja uusiokäytetään alueen muissa rakenteissa. Esikuormituspenkan kohdalle puolestaan jää radan pohjalle tarvittava kiviaineskerros ratapenkaksi odottamaan tulevia kiskoja ja muita rakenteita.

Molemmat haastateltavat ovatkin yhtä mieltä siitä, että esikuormituspenkereen hyödyntäminen on huomattavasti ekologisempi ja kestävämpi ratkaisu suhteessa muuhun pohjarakentamiseen. Tämä näkyy niin huomattavasti pienemmissä päästöissä, kierrätysmateriaalien hyödyntämismahdollisuuksissa, kuin maan luonnollisen lujittumisen hyödyntämisessä. Kun mitään ei tarvitse lähtökohtaisesti kaivaa tai porata, aiheuttaa menetelmä myös vähemmän häiriötä lähiympäristölle.

Esikuormituspenger ei siis ensivilkaisulla ole näyttävin osa ratikkahanketta, mutta sen merkitys on sitäkin suurempi. 

Ilman vakaata pohjaa ei synny kestävää lopputulosta.