ProVaka-toimintamalli auttaa lapsia onnistumaan toivotussa käyttäytymisessä

Yhteiset odotukset näkyviksi

ProVaka otettiin käyttöön Vantaalla syksyllä 2022, kun varhaiskasvatuksessa tunnistettiin tarve saada keinoja lasten tunne- ja kaveritaitojen sekä neuropsykiatrisesti oireilevien lasten tukemiseen. 

Nissaksen toimintayksikön kolmessa päiväkodissa kohtaavat moninaiset kasvatuskulttuurit, ja siksi haimme kehittämistyöltä yhtenäisten toimintatapojen tuomaa johdonmukaisuutta ja varmuutta käyttäytymisen tukemiseen sekä työyhteisön positiivisen ilmapiirin edistämiseen. Matkan aikana meitä ovat tukeneet omat ProVaka-ohjaajamme, joita Vantaa on kouluttanut laaja-alaisista varhaiskasvatuksen erityisopettajista.

Kehittämistyömme alkoi keskusteluilla ja kyselyillä siitä, millaista käyttäytymistä me kasvattajina sekä lasten huoltajat toivomme ja odotamme lapsilta ja aikuisilta. Sovimme, että yksikkömme käyttäytymisodotukset ovat ystävällisyys ja toisen huomioiminen. Nämä tavoitteet eivät kerro lapselle konkreettisesti, miten hänen odotetaan toimivan. Muutimme käyttäytymisodotukset konkreettisiksi toimintaohjeiksi päivän eri tilanteisiin: 

”Koska toisen huomioiminen on meille tärkeää, niin leikin päätteeksi laita tavarat omille paikoilleen.” 

Laadimme toimintaohjeista taulukon, jota noudattavat niin lapset kuin aikuisetkin. 

Positiivinen palaute vahvistaa onnistumista

ProVaka-toimintamallin idea on, että toivotusta käyttäytymisestä saatu positiivinen palaute vahvistaa toivottua käyttäytymistä. Kun toimintatapaa toteutetaan johdonmukaisesti, haastavaksi koettu käyttäytyminen vähenee. Aluksi toimintamallin esittely aiheutti kasvattajissa hämmästystä: ”Näinhän me olemme aiemminkin toimineet.” Tarkemmassa tarkastelussa kuitenkin huomasimme, että meillä kasvattajilla voi olla hyvin erilaisia toimintatapoja, epäselviä ohjeita ja epäjohdonmukaisia seuraamuksia ei-toivottuun käyttäytymiseen liittyen.

Yksi merkittävimmistä opeistamme on ollut: ”Opeta, älä oleta.” 

Emme voi olettaa, että lapsi oppii toivotun käyttäytymisen jo ”äidinmaidossa”. Aloimme siis opettaa toimintaohjeita ja toivottua käyttäytymistä lapsille tietoisesti ja konkreettisesti heitä kiinnostavilla tavoilla, esimerkiksi draaman keinoin. 

Kun lapset harjoittelevat toimintaohjeen mukaista käyttäytymistä, heitä kehutaan onnistumisista. Käyttäytymiseen kohdistuvaa kehua vahvistetaan konkreettisella muistukkeella, esimerkiksi helmellä, joita kerätään yhteiseen pottiin sovittu määrä. Kun tavoite saavutetaan, lapset saavat palkkioksi yhdessä valitsemansa motivoivan tekemisen, jolla opittua taitoa juhlitaan. Aluksi motivaatiota käyttäytyä toivotulla tavalla tuetaan siis ulkoisesti palkkioilla. Ajan myötä toimintaohje muuttuu lapsen sisäiseksi puheeksi, joka ohjaa käyttäytymistä.

Käyttäytymisen opettaminen sekä kehu–muistuke–palkkiojärjestelmä luovat positiivisen pohjan, jolla pyritään ennaltaehkäisemään ei-toivottua käyttäytymistä. Toivottuun käyttäytymiseen kohdistuva kehu on vaikuttava työkalu. Se, mitä huomioidaan, lisääntyy. Nissaksen toimintayksikössä olemme sopineet myös yhteiset tavat puuttua ei-toivottuun käyttäytymiseen.

Toimintakulttuuri muuttuu arjen teoissa

Olemme sitoutuneet toimimaan uudella tavalla. Kieltojen sijaan lapselle annetaan positiivisesti muotoiltu toimintaohje siitä, mitä häneltä odotetaan. Kun yhteistä kehittämistyötä on takana neljä vuotta, toimintamalli on alkanut juurtua osaksi positiivisempaa toimintakulttuuria. Kehittämistyö on tuottanut valtavasti arvokasta pedagogista keskustelua ja toimintatapojen kriittistä tarkastelua. Se on vaatinut sitoutumista ja johdonmukaisuutta. Vähitellen työ on kuitenkin vahvistanut työyhteisömme positiivista ilmapiiriä sekä kasvattajien minäpystyvyyden tunnetta haastavaksi koetun käyttäytymisen äärellä. 

Toimintayksikkömme ProVaka-tiimissä, joka seuraa ja ohjaa toimintakulttuurin kehittämistä, olemme päässeet iloitsemaan siitä, että tämä todella toimii.

Kirjoittaja: Anu Wuori, laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja