Ylästössä Voutila (nro 400700)

Asemakaavan laadinta on nyt pysäytetty uuden Yleiskaava 2020 laadinnan ajaksi. Yleiskaavan laadinnan myötä on tarkoitus päivittää lentomelualueet ja suojelutilanne.

Voutilan kylä on Vantaan parhaiten säilyneitä keskiaikaisperäisiä kyläkokonaisuuksia ja sijaitsee maisemallisesti hienolla paikalla. Kylässä on rakennushistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa 1700-luvulta asti. Asemakaavalla on tarkoitus suojella kyläkuvaa ja määritellä rakentamistapa ja lisärakentamismahdollisuudet. Kaavassa tutkitaan myös Tulkintien tietunneli ja Hommaksentien katkaiseminen.

Nykytilanne ja lähtökohtia

Voutila sijaitsee maisemallisesti erittäin hienolla paikalla. Korkein kohta Kirkkokallio on merkittävä maastokohde, se kohoaa +56 metriä meren pinnasta ja ympärillä avautuvat laajat savipellot. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Vantaanjokilaakson maisema-alueeseen (1995).

Maakuntakaavassa (2006) alue on taajamatoimintojen aluetta. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue ja tie (Vantaanjokilaakso, Suuri rantatie), kehäkaupungin kehittämisvyöhyke ja lentomelualue. Kylän eteläpuolitse on osoitettu viheryhteystarve.

Yleiskaavassa (2007) alue on pientaloaluetta A3 ja kyläkuvallisesti arvokasta aluetta. Kuninkaantie on merkitty historialliseksi tieksi. Vantaanjoen ranta on merkitty lähivirkistysalueeksi ja rantaan on merkitty ulkoilureitti. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen.

Asemakaava: Hommaksentie ja Katajarinne ovat katualueita. Tuupakanpuisto on puistoa. Ritapuisto on lähivirkistysaluetta. Muulla alueella ei ole asemakaavaa.

Esihistorialliset muinaisjäännökset: Kaava-alueella on vasarakirveskulttuurin aikainen kivikautinen asuinpaikka (Voutila II), joka sijaitsee Kuninkaantien ja joen välissä, Voutilantietä vastapäätä. Smedsin tilalta on löydetty kivikautinen kirves, mutta sen tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa.

Vantaanjoki on ollut muinainen vesitie Hämeeseen, uittoväylä ja hyvä talvitie.

Kuninkaantie on osa Suurta Rantatietä eli keskiaikaista maantietä Turusta Viipuriin, jonka Tiemuseo on inventoinut (Salminen 1991). Myös Voutilantie, Hommaksentie ja Kirkkokalliontie esiintyvät jo 1700- luvun kartoissa. Museoviraston selvityksen mukaan Suuren Rantatien ilmeisesti vanhempi reitti on kulkenut kylästä kylään Vuotilantien ja Hommaksenkujan kautta (Museovirasto / Suhonen 2007).

Brutubyn kylännimi tavataan ensi kerran käräjillä 1417, jolloin lautamiehenä toimi Pæder Beyty (Peder Bryty). Tämän jälkeen kylännimi esiintyy 1540 Brwteby. Kylän suomalainen nimi Voutila (1957) perustuu teoriaan, että Brutubyn nimen taustalla olisi muinaisruotsin sana bryti, joka tarkoittaa voutia (Åke Granlund 1956), mutta asiakirjoista ei tunneta kylästä ketään voutia.

Voutilan kantatalot

  1. Thors eli Toor, Torns, Tors (C), josta muodostuivat Nedre Tors (kantatalo) ja Övre Tors.
  2. Påfvals (A), rinnakkaisnimenä Ollas; jakaantunut Nedre ja Övre Påvals.
  3. Smeds (D), joka sai nimensä sepästä ja josta on lohkottu valtaosa kylämäen uusista taloista.
  4. Salas (B), omisti 1623 Matz Saalmakare (satulaseppä); jakaantunut Nedre ja Övre Salas.

Kantatalojen paikat ovat keskiaikaisia kylätontteja ja muinaisjäännöksä. Kylän vanhat talot ovat ryhmittyneet Voutilantien varrelle. Kyseessä on ns. raittikylä. (Museovirasto / Suhonen 2005)

Kirkkokalliontien kallioketo, joka sijaitsee Kirkkokalliontien länsipäässä länsirinteellä, on maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi.

Tuupakan keto on Vantaan ympäristöyhdistys ry:n hoitama keto, jossa on erittäin hyvä kasvilajisto.

Kylästä on tehty kulttuurihistoriallinen selvitys ja rakennusinventointi (Kallaluoto & Juusela 2010). Se on jaettu kylän kiinteistöille 2010 ja on luettavissa ja tulostettavissa lopussa olevista asiakirjoista.

Vantaan kaupunginmuseo on inventoinut Vantaan vanhat rakennukset (Vaari-inventointi). Alueen lentomelutaso Lden 2025 on 55 - 60 dB, jolla vähäinen täydennysrakentaminen olisi mahdollista. Finavia Oyj:n uusimman lentomelukäyrästön mukaan lentomelutaso Lden olisi kuitenkin tulevaisuudessa yli 60 dB, mikä ei mahdollista täydennysrakentamista. Tieliikenteen melutaso ylittää eräin paikoin 55 dB. (mallinnus 2012 ja ennuste 2030).

Kunnallistekniikka: Katajarinteelle, Hommaksentielle, Kirkkokalliontielle ja Kuninkaantielle Kirkkokalliontiestä länteen on rakennettu kunnallistekniikka, mutta Voutilantieltä se puuttuu. Tarkoituksena on, että kaava ei tuota kunnallistekniikkaa niille tonteille, joilla sitä ei vielä ole, vaan kunnallistekniikka hoidetaan tonttikohtaisesti, kuten tähänkin asti.

Yleiskaava on ohjeena asemakaavan laatimiselle.

Sijainti kartalla

Katso kaavan sijainti Vantaan karttapalvelussa

Kaavan nro 400700 asiakirjat

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.04.2016 (PDF)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.09.2010 (PDF)

Voutilan kulttuurihistoria ja rakennusinventointi (nro 040500) (PDF)

Lisätietoja

Timo Kallaluoto
aluearkkitehti
09 839 22675
timo.kallaluoto@vantaa.fi

Julkaistu: 21.4.2016 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter