Kaupungin maatilan vuosi

Vantaan alueella on vielä lähes 4000 hehtaaria peltoa, josta kaupungin maatila vastaa noin 350 hehtaarista. Kaupungin pellot sijaitsevat lähinnä Länsi-Vantaan alueella ja toiminta tapahtuu Seutulassa sijaitsevalta Katrinebergin historialliselta tilalta käsin. 

Kaupungin maatila työllistää ympärivuotisesti kolme ihmistä. Kesäkaudella maatilalle palkataan muutamia lisäkäsiä peltotöihin ja vakituisia työntekijöitä lomittamaan. Usein kesätyöntekijät tekevät opintoihin liittyvää harjoittelua maatilalla. Työnkuva on monipuolinen, nimittäin maatilan vuoteen mahtuu monta eri vaihetta.

Maatilan pääasiallinen tehtävä on hoidetun kulttuurimaiseman ylläpitäminen ja taajama-alueen rikastuttaminen. Maisemakukkapellot ja perinteinen viljelymaisema tuovat monipuolisuutta kaupungin maisemaan kesäisin. Talvella peltoala on otollinen sijainti kaupungin hiihtoladuille.

Maatilan pelloilla kasvatetaan kevätvehnää, syysvehnää, ruista, ohraa, kauraa ja rapsia. Sato menee laadun mukaan elintarviketeollisuuden käyttöön. Aikoinaan tilalla oli myös kotieläimiä, minkä muistojälkenä maatilan pihapiirissä on Katrinebergin vanha navetta. Nykyisin eläintaloutta ei tilalla harjoiteta, mutta kymmenisen vuoden ajan maatilan töihin on kuulunut kesälampaista huolehtiminen. Tämän lisäksi talvikunnossapito sekä maisemointi- ja niittotyöt ovat lisukkeina perinteiselle maanviljelylle.

Maatilan toiminnassa pyritään kestävyyden edistämiseen. Viljelykierto, maiseman elävöittäminen ja mahdollisimman laaja kasvipeitteisyys vuoden ympäri ovat viljelysuunnitelman peruspilareita. Pelloilla kokeillaan uusia ympäristöystävällisempiä viljely- ja maisemanhoitotapoja esimerkiksi viljelykokeilla. Viimeisimpänä projektina on kesällä 2024 aloitettu Carbon Action -tutkimushanke, jota varten kaupungin maatilan pelloilta on varattu lohkoja luonnon monimuotoisuuden tutkimiseen.

Tehtävät vaihtelevat vuodenajoittain

Kevät alkaa kylvöstä huhti-toukokuun vaihteessa. Samoihin aikoihin aloitetaan peltojen kemiallinen kasvinsuojelu, joka jatkuu alkukesälle. Kevään lopulla valmistaudutaan myös odotettujen kesätyöntekijöiden eli kesälampaiden vastaanottoa ja hoitoa varten. Ennakointi helpottaa maatilan arkea, ja kalustoa pyritään huoltamaan hyvissä ajoin. Mahdollisuuksien mukaan keväällä huolletaan kalusto talven varalle.

Kesällä maatilan työt painottuvat niittoon ja lampaiden hoitoon. Niittyjen ja kesantojen niittäminen alkaa juhannuksen kieppeillä ja jatkuu heinäkuun loppupuolelle. Vieraslajien niitto tehdään ensimmäisenä, jotta ne eivät alkaisi leviämään. Vehnäkasvustoille lisätään kesällä uusi kerros typpeä. Lammaslaitumilla käydään tarkastamassa kesälampaiden vointia säännöllisesti. Aitauksen ylläpito, juomavedestä huolehtiminen ja lampaiden lääkitykset työllistävät kesäaikaan, vaikka lampaat ovat muuten itseohjautuvia työssään. Kesällä huolletaan kylvökoneet kevään jäljiltä tulevaa vuotta varten.

Puinti alkaa perinteisesti elokuun alkupuolella ja jatkuu sääolosuhteiden mukaan syyskuun lopulle tai lokakuun alkupuolelle. Peltojen muokkaukset, kultivointi ja kynnöt kuuluvat syyskauden töihin. Elo-syyskuun taitteessa kylvetään myös syysviljat eli syysvehnää ja ruista. Kuivina syksyinä syysvilja peittää jopa kolmanneksen peltoalasta. Syysviljat elävöittävät muuten talvihorrokseen vaipuvaa maisemaa vehreydellään. Kesäkalustoa huolletaan yleensä marraskuun aikoihin. Jos talvikalustoa ei ole ehditty huoltaa keväällä, se kunnostetaan toimintavalmiuteen samalla.

Siirtymä talven töihin tulee ensilumen myötä. Talvikaudella aikaa jää maatilan päällisimpiin perustehtäviin, kuten tilausten ja suunnitelmien tekemiseen. Talvikunnossapidon tehtävät pitävät maatilan työntekijät kiireisinä marraskuulta maaliskuulle. Talvikauden askareisiin kuuluu luistelukenttien ylläpitoa, lumiaurausta, hiekoitusta ja tarvittaessa haketusta. Kevättalvesta poistetaan hiekoitusta ja varmistetaan kevätkaluston käyttövalmius.