Muuttuva ilmasto vaatii muutoksia kaduille ja puistoihin
Ilmaston lämpeneminen muuttaa elämäämme Vantaalla. Se näkyy kesän hellepäivissä, tulvia aiheuttavissa rankkasateissa ja talven liukkaudessa – ja uusissa tavoissa suunnitella katuja ja puistoja.
Asolassa Lipstikkakujalla runsaan kasvillisuuden peittämä viherpainanne kerää ja imee tarvittaessa tulvavesiä.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on Vantaan katujen ja puistojen suunnittelun työntekijöille arkipäivää, sillä sää vaikuttaa erittäin paljon kaupunkiympäristön olosuhteisiin. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Vantaa pyrkii osaltaan hillitsemään - tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030.
Tulvia, kuivuutta ja kummia säitä
Sääolojen äärevöityminen aiheuttaa entistä enemmän sateisiin ja tulviin liittyviä ongelmia, kuten veden valtaamia kellareita ja kulkureittejä. Toisaalta kuivina kausina kasveja joudutaan kastelemaan aiempaa enemmän ja lämpösaarekeilmiö tekee taajamien oloista tukalampia. Vuodenaikojen rajat hämärtyvät. Joinain talvina lumipeitettä joudutaan odottamaan pitkään, toisinaan taas lunta tulee valtavia määriä.
Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpötila sahaa edestakaisin aiheuttaen veden reittien kuten viemärikansien, katuja alittavien sadevesiputkien ja ojien vuorottaista sulamista ja jäätymistä. Kaupunkilainen saattaakin kohdata veden reittien tukkeutumisen vuoksi yhä enemmän lammikoitumista, tulvimista ja kulkuväylien liukkautta.
Muuttuvat olosuhteet rasittavat myös kasvillisuutta ja muita eliölajeja.
Lisää katupuita ja uudenlaisia lajeja
Kaupunkien kasvillisuudella on useita ilmastonmuutoksen seurauksia tasaavia vaikutuksia. Kasvillisuus on herkkää, elävää "kunnallistekniikkaa”, joka viilentää, varjostaa ja tarjoaa elinympäristöjä monille lajeille sekä tukee kaupunkilaisten terveyttä ja tekee luontoa tutuksi.
Ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevista teoista paras on kaduilla ja puistoissa jo olemassa olevien puiden ja päällystämättömän maaperän säilyttäminen. Tähän pyritään jatkossa yhä enemmän. Ilmastonmuutoksen tuomat tuholaiset ja lämpeneminen tulevat lähitulevaisuudessa verottamaan puustostamme ison osuuden, joten nykyisten puiden turvaaminen on tärkeää.
Säilyttämisen lisäksi on tärkeää istuttaa kaupunkiympäristöön lisää puita ja muuta kasvillisuutta, joka pärjää myös muuttuvissa sääoloissa. Eliölajit itsessään eivät ehdi muuttua ilmastonmuutoksen tahdissa, joten on tarpeen kokeilla uusia kasvilajeja esimerkiksi katupuissa ja istutuksissa.
Kasvipeitteinen maa ehkäisee tulvia
Kasvipeitteinen maa kykenee muiden hyötyjensä lisäksi imemään sade- ja tulvavesiä eli hulevesiä paremmin kuin asfaltin keskelle sijoitetut viemärit. Vettä läpäisevien pintamateriaalien valinnalla ja kasvillisuudelle varattua tilaa laajentamalla voidaan vähentää veden virtaamista ja tulvimista kaduilla.
Perinteisesti hulevesiä on hallittu viime vuosikymmeniä tekniikkaan turvautuen, siirtämällä vedet putkissa suoraan vesistöihin. Tässä on haasteena putkikapasiteetin riittävyys tulvan huippuhetkinä ja likaisten hulevesien ohjautuminen suoraan vesistöön.
Vantaalla suositaan hulevesien käsittelyssä yhä enemmän niin sanottuja luontopohjaisia ratkaisuja. Luontopohjaiset ratkaisut, kuten avo-ojat, sadevettä hyödyntävä kasvillisuus, olemassa olevien puiden säilyttäminen ja luontaisten painanteiden hyödyntäminen ovat usein verrattain edullisia ja toimivia ratkaisuja. Avo-ojissa ja viherpainanteissa oleva kasvillisuus myös sitoo veden epäpuhtauksia ja puhdistaa siten hulevesiä ennen niiden päätymistä vesistöihin.
Kaupunkitilaa pohdittava uusiksi
Jotta kasvillisuuden ja päällystämättömän maaperän lisääminen on mahdollista, on julkista tilaa tarpeen ajatella uudella tavalla. Tilaa täytyy jakaa uudelleen siten, että ennen esimerkiksi autoille varattua tilaa annetaan jatkossa kasvillisuuden käyttöön.
Tämä kirjoitus julkaistiin Asukaslehden numerossa 4/2024. Lue lehden muut jutut Asukaslehden sivulta!
