Tiesitkö tämän Korsosta? Katso 10 yllättävää tietoa suuralueesta
Korso on koko Vantaan luonnonläheisimpiä alueita. Täällä on äskettäin kunnostettuja virkistyspuistoja, ja alueen läpi virtaa taimenistaan tunnettu Rekolanjoki. Ei ihme, että Korso on yksi Suomen suurimmista omakotitaloalueista. Korsossa viihdytään usein sukupolvien ajan, ja paikalliset ovat korsolaisuudestaan ylpeitä. Mutta mitä tiedät Korsosta? Tutustu alueeseen kymmenen faktan avulla. Katso myös kuvat!
Luonnonläheistä asumista Leppäkorvessa.
Korson Rekolanoja on yksi Vantaan suurimmista puroista
Rekolanojaa pääsee nyt ihailemaan aitiopaikalta. Metsopuiston kunnostus valmistui kesällä 2025, ja siellä on nyt muun muassa istuskelupaikka, josta voi katsella puiston läpi virtaavaa Rekolanojaa. Kävijöitä varten on lisäksi penkkejä, ulkokuntoilulaitteita, tunnelmallisia siltoja ja reunustettuja kulkureittejä.
Rekolanoja alkaa Korson keskustasta. Puron pääuoma ulottuu noin 12 kilometrin päähän. Vapaaehtoiset sekä Vantaan kaupungin purotalkkarit ovat puhdistaneet Rekolanojaa ja elvyttäneet sen taimenkantaa.
Korson kyläneuvosto järjestää vuosittain kyläjuhlan
Korsosta löytyy talkoohenkeä ja kotiseuturakkautta! Vuotuista kyläjuhlaa on järjestetty yhdessä vuodesta 2016. Korson kyläneuvosto palkittiin osallisuuden edistämisestä Vantaalla vuoden 2022 osallisuustekona.
Korson kirkon erikoisuus on vaihtuva alttaritaulu
Vuonna 2005 valmistunut alttaritaulu on Suomessa lajissaan ensimmäinen. Siinä on käytetty liikkuvaa, sähköistä kuvaa. Alttaritaulu sisältää kuuden taiteilijan erityylisiä teoksia, joista kukin on esillä tietyn aikaa kirkkovuodesta.
Korson Ristirajan puistoon tulee erityisen ikäystävällinen alue
Kaupunginvaltuusto päätti Vantaan 50-vuotisjuhlien kunniaksi perustaa ikäystävällisten puiston jokaiseen kaupunkikeskustaan. Ensimmäisenä suunnitellaan ikäystävällinen alue Korson nykyiseen Ristirajan puistoon.
Tavoitteena on löytää toimiva puistosuunnitelman malli, jossa eri-ikäisten asukkaiden tarpeet on otettu huomioon.
Vuosien 2026–2030 aikana jokaisessa kaupunkikeskustassa kunnostetaan yksi keskeinen puisto tai sen osa, joka on suunnattu etenkin ikäihmisille. Puistot suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa.
Asolaan rakennetaan Elmon urheilupuisto
Rakenteilla oleva urheilupuisto on nimetty kuvitteellisen Elmo-hahmon mukaan. Elmon legendaarisen tarinan kirjoitti korsolainen kirjailija Juhani Peltonen. Elmo tuli tutuksi erityisesti radiokuunnelmana.
Tarinan Elmo on kaikkien lajien urheilusankari. Hän kaatuu sadan metrin juoksussa mutta tekee silti maailmanennätyksen, ottaa nokoset kesken hiihtokilpailun, muodostaa yksin koko Suomen kisajoukkueen ja laukoo omin päin kaikki jääkiekko-ottelun maalit.
Elmo on vuosikymmenen suurin liikuntahanke Vantaalla. Asolanväylän varrelle rakennetaan jäähalli, ulkoliikuntakenttiä ja Vantaan suurin uimahalli, joka on myös esteetön. Elmo levittäytyy noin 18 hehtaarin alueelle.
Vantaan uusin nuorisotila avattiin Nikinmäkeen
Nuorisotila toimii Nikinmäen opetuspisteen yhteydessä. Toiminnan järjestämisestä vastaa Vantaan NMKY. Kaupunki on tehnyt aiemminkin järjestöjen kanssa yhteistyötä nuorisotilatoiminnassa.
Korson nimi tulee kaukaa historiasta
Kolmen kylän raja merkittiin aikanaan alueen korkeimmalle kalliolle ristillä – Korsrå (ristiraja). Kylät olivat Tuusulan Ali-Kerava ja Hyrylä sekä Hanaböle, joka kuului aikanaan Helsingeen eli Helsingin pitäjään. Korso on ollut historiansa aikana myös osa Keravaa ja Tuusulaa.
Korson rautatieasema on yksi Suomen vanhimmista
Rautatieasema otettiin käyttöön vuonna 1899. Juna-asema oli aluksi seisake. Se rakennettiin keskelle metsää ennen asutusta, sillä se oli sopivalla etäisyydellä lähialueen kylistä.
Vasta seisakkeen myötä nykyisen Korson alueelle tuli asukkaita. Korsoon perustettiin koulu ja kirjasto, kun alue alkoi kasvaa naapurikylien Hanabölen ja Rekolan rinnalla.
Ankkapuiston laidalla sijaitsee ainutlaatuinen Villa Korso
Suomen Väri- ja Vernissatehdas (nyk. Tikkurilan väritehdas) rakennutti Villa Korson tehtaanjohtaja Sjöbergille. Arkkitehti Woldemar Baeckmanin suunnittelema modernistinen rakennus valmistui vuonna 1959. Rakennuksen ulkosivu on suojeltu. Villa on vuosien varrella ollut sekä edustus- ja asuinkäytössä. Nykyään se on yksityisomistuksessa.
Legendaarinen Ankkarock järjestettiin Korsossa vuosina 1987–2010
Asukkaiden perustama Korso-yhdistys ideoi paikallisen musiikkifestivaalin 1980-luvun lopussa. Ensimmäisinä vuosina festari toteutettiin talkoovoimin ja vuodesta 1989 ammattimaisesti.
Festivaalipaikkana oli aluksi Ankkalampi. Kun paikallisfestarista kasvoi massatapahtuma ja kävijöitä tuli Korson ulkopuoleltakin, tapahtumapaikaksi vaihdettiin Korson urheilukenttä. Parhaimmillaan festivaali houkutteli paikalle 70 000 musiikin ystävää.
Artikkeliin on 20.3.2026 päivitetty Metsopuiston kunnostuksen ajankohtainen tilanne.
Tutustu Korsoon
Luonnonläheisessä Korsossa on omakotitaloasumista ja lukuisia ulkoilumahdollisuuksia! Kuvissa on tunnelmia Ankkapuistosta, pientaloalueilta sekä monitoimikeskus Lumosta. Siellä toimivat Lumon lukio ja kirjasto sekä Lumosali. Lumosalissa on kulttuuritapahtumia ympäri vuoden.