Vantaa kasvaa ympäristön ehdoilla

Vantaa on strategiassaan ilmaissut tavoitteekseen kasvaa kestävästi ja on sitoutunut muun muassa tavoitteeseen luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä. Koska kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus on pitkäjänteistä työtä, tulee kaupungilla olla kattava keinovalikoima käytössään jo nyt.  

Pitääkö otsikon väite siis paikkansa, kasvaako Vantaa ympäristön ja luonnon ehdoilla, kaupunkisuunnittelujohtaja Sampo Perttula?

– Kyllä tämä Vantaan tasolla pitää paikkansa. Uusia alueita suunnitellaan kaupungin viime vuoden alussa voimaan astuneen yleiskaavan mukaisesti painottaen jo olemassa olevia alueita täydentävää rakentamista, uuden rakentamisen sijoittumista joukkoliikenteeseen tukeutuen sekä kaupungin vehreyden vahvistamista. Ratkottavanamme on toki paikallisesti haastaviakin yhtälöitä luonnontilaisen ympäristön ja rakentamisen suhteesta. Aktiivisesti kehitämme myös uusia toimintamalleja; valmista ei ole, mutta olemme oikealla tiellä, kuvailee Sampo Perttula.

Lähiluonto on asukkaalle aina arvokasta

Valtaosa Vantaasta on jo asemakaavoitettua aluetta ja osa kaavoista voi olla hyvinkin vanhoja. Uutta rakentamista ja muita toimintoja lähdetään suunnittelemaan kaavamuutoksella maanomistajan aloitteesta. Kaikki metsäiset alueet eivät kaavassa välttämättä ole merkitty metsä- tai puistoalueiksi, vaan kyseessä voi olla vaikkapa pitkään rakentamattomana ollut tonttimaa.

Kaavoituksen alkaessa alueen luontoarvot selvitetään aina. Arvokkaaksi ja säilytettäväksi määritellyt luontotyypit säästetään rakentamiselta. Asemakaavaratkaisussa on aina tavoitteena säilyttää mahdollisimman paljon luontoa ottaen kuitenkin huomioon myös asemakaavan tarkoitus ja muut tavoitteet.  

– Etenkin lähimetsien arvostus on Vantaalla noussut, mikä on hyvä asia ja vaikuttaa positiivisesti muun muassa metsien kohteluun ja siisteyteen. Toisaalta esimerkiksi asuinalueiden laajeneminen joissain tapauksissa metsäisille alueille kohtaa usein ymmärrettävästi vastustusta. Onnistunut asukasvuorovaikutus ja kompromissin hakeminen yhdessä tuottavat parhaan lopputuloksen.  

Vantaalla on yli 1 000 hehtaaria luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja luonnonsuojelualueita. Suojelualueiden koko vaihtelee muutamista aareista satoihin hehtaareihin.  

– Yleiskaavassa on esitetty luonnonsuojelualuevarauksia vielä tuplaten lisää. Kokonaisuudessaan Vantaalla luonnonsuojelualueiksi tunnistettuja alueita on 2450 hehtaaria, eli noin 10 prosenttia Vantaan pinta-alasta. Tänäkin vuonna tulemme esittämään lisää suojeltavia alueita. Luonnonsuojelualueen perustamisesta päätöksen tekee aina ELY-keskus, kertoo Perttula.

Luontoarvot ja alueiden vehreyden vaaliminen ovat tärkeitä arvoja ihan jokaisessa suunnitelmassa. Keskeistä on varmistaa myös reitit ja yhteydet viheralueiden ja metsien välillä, ja tunnistaa myös alueita, jotka tulee ennallistaa.

– Olemassa olevan luonnon turvaamisen rinnalle olemmekin nostaneet tavoitteen luontopositiivisuudesta. Tavoite on kunnianhimoinen, ja tarvitsemme mukaan myös asukkaita, yrityksiä ja muita toimijoita. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa korvata menetettyjä luontoarvoja enemmän kuin mitä haittoja kaupungin toimenpiteistä luonnolle aiheutuu, esimerkiksi juuri ennallistamalla ja suojelemalla luontoa kulumiselta. Keräämme aktiivisesti myös lisää tietoa Vantaan luonnon nykytilasta ja suunnittelemme kaupunkia tämän tiedon pohjalta.  

Kohti uutta nousua

Rakentamisessa on parhaillaan menossa matalasuhdanne, mikä näkyy myös Vantaalla muun muassa asuntorakentamisen hidastumisena. Suunnitelmia kuitenkin koko ajan tehdään. Kaavoituksen pääpaino on Vantaan strategian mukaisesti kaupunkikeskustoissa ja ratikan reitin varrelle syntyvän ratikkakaupungin kehittämisessä. Kaavoitusohjelmassa otetaan huomioon myös työpaikkojen tarve, erilaiset palvelut ja pientaloalueiden kehittäminen.  

– Rakentamisen vilkastuessa kohtaamme varmasti painetta saada hankkeita hyvin rivakastikin eteenpäin. Tällöin korostuu kaupungin tehtävä pitää huolta kestävän kasvun periaatteistamme, summaa Perttula.