Metsä on enemmän kuin yksittäiset puut - Vantaan ratikka hyvittää rakentamisen aiheuttamia haittoja luonnolle
Vantaan ratikka kertoi keväällä, että seuraamme sovelluksen avulla ratikkareitin varresta kaadettujen yksittäisten katupuiden määrää. Näin vastaava määrä uusia puita voidaan istuttaa mahdollisimman lähelle.
Sovelluksella hankkeessa seurataan vain ratikkareitin varrella olevia katupuita. Lukema oli hankkeella maaliskuuhun 2026 mennessä hieman alle tuhat, pois lukien metsäiset alueet. Metsäalueiden häviämisen aiheuttama luontohaitta korvataan kuitenkin laajemmin kuin yksittäisiä puita istuttamalla.
Lähtökohtaisesti korvaavat yksittäispuut pyritään istuttamaan takaisin sinne, missä niitä poistetaan, eli katualueelle ratikan varrelle. Niille, jotka eivät tule ratikan varteen, etsitään istutuspaikkoja lähistöltä sieltä, missä niille on tarve ja mahdollisuus kasvaa. Tällä hetkellä vaikuttaa suunnitelmien puolesta siltä, että suurin osa yksittäispuista voidaan istuttaa ratikan varteen tavoitteiden mukaan.
Metsäalueet huomioidaan laajemmin
Luontaiset ja rakennetun ympäristön luontotyypit, esimerkiksi Kuussillanniityn metsäiset luontotyypit, on kartoitettu erikseen. Kaikki luontotyypit on kartoitettu käyttäen luonnonarvohehtaareja, jolloin näiden luontohaittojen hyvittäminen huomioi muutakin kuin yksittäiset puut.
Luonnonarvohehtaareja käytetään esimerkiksi luonnonsuojelulain mukaisessa ekologisessa kompensaatiossa. Luonnonarvohehtaarien määrittäminen ja haitan ja hyvittämisen laskenta on määritelty tieteeseen perustustuen asiantuntijatyönä.
Kartoitus on toteutettu ekologisen kompensaation periaatteita mukaillen, vaikka hanke toteutti virallisen ekologisen kompensaation vain Vaaralan varikon tontilla. Luontoarvo hyvitetään niin kutsuttuina luonnonarvohehtaareina, koska metsässä on muitakin luontoarvoja, kuin pelkkiä puita. Menetettyjen luontoarvo hehtaarien määrä on ratikkahankkeen tiedossa, sillä alueet on kartoitettu viime kesänä.
Potentiaalisia hyvityspaikkoja etsitään parhaillaan. Hyvitysalueiden valinta niin ikään toteutetaan ekologisesti ja luonnon tilan kannalta järkeviin paikkoihin. Luonnonsuojelualueet eivät kelpaa hyvitysalueiksi.
Lahopuun lisääminen on yksi merkittävimmistä ennallistamistoimista. Kaadettuja puunrunkoja on jo jätetty esimerkiksi Länsimäentien, Kyytitien varteen sekä Kuussillanniitylle.
Uusniityt lisäävät monimuotoisuutta kaupunkialueella
Ratikan varteen on tulossa paljon myös uusia rakennetun ympäristön luontotyyppejä, kuten uusniittyjä, jotka luovat lajeille uudenlaisia elinympäristöjä. Katuympäristön suunnittelussa tehdään tarkempaa niittyjen suunnittelua.
Kasvilajien valinnassa pyritään huolellisesti huomioimaan pölyttäjät, perhoset ja muut hyönteiset, jotta tuetaan niiden elinympäristöjä. Yhteistyötä on tehty muun muassa ympäristökeskuksen ja luontoasiantuntijoiden kanssa.
Askelia kohti luontopositiivista Vantaata
Vantaa tavoittelee luontopositiivisuutta vuoteen 2030 mennessä, mikä on kunnianhimoinen tavoite. Kaikki nyt tehtävä hyvitystyö, niin luonnonsuojelulain mukainen virallinen ekologinen kompensaatio kuin epävirallinen luontohaittojen hyvittäminenkin valmistelevat kaupunkia luontopositiivisuuteen. Ratikka on tässä yhtenä pilottina.
Kehitystyöhön kuuluu kokeileminen ja uusien käytänteiden syntyminen, eikä työ tapahdu hetkessä. Teemme parhaamme ja pyrimme toteuttamaan työn ekologisestakin näkökulmasta niin hyvin, kuin mahdollista.
Jokainen Tikkurilassa liikkuva voi käydä todistamassa yhtä onnistunutta, pientä kokeilua. Joulukuussa 2025 Kirjastopuiston rakentajat siirsivät neljä kirsikkapuuta puistosta uuteen kasvupaikkaan Tikkurilantorin kupeeseen. Talvella tehty operaatio onnistui hyvin, ja kirsikkapuut kukkivat upeasti toukokuun alussa.
