Päiväkotien ylimääräinen hyvä - toimintayksikön omat varhaiskasvatuksen sosionomit aloittavat Vantaalla

Uutinen

Asiasanat

Varhaiskasvatus Lapsiperheet

Vantaalla varhaiskasvatuksen lapsi- ja perheohjaajien tehtävänkuvaa uudistettiin vastaamaan entistä paremmin varhaiskasvatuslain mukaisia tavoitteita. Tämä tehdään ottamalla käyttöön toimintayksikkökohtaisen varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä.

Kehittäjäsosionomi Nina Pohjonen leikkii lasten kanssa dinosauruksilla.

Tuttavallisemmin toimintayksikkökohtaisia sosionomeja kutsutaan Vantaalla kehittäjäsosionomeiksi. Vuonna 2024 kehittäjäsosionomin tehtäviä on Vantaalla yhdeksän. Muutamia uusia tehtäviä tulee haettavaksi helmikuussa. Lisäksi varhaiskasvatuksen sosionomeja työskentelee Vantaan varhaiskasvatuksen ryhmissä.

Kehittäjäsosionomit työskentelevät sellaisissa päiväkodeissa, joiden naapurustossa perheet tarvitsevat enemmän tukea. Kehittämispäällikkö Katjamaria Halme näkee tehtävän merkityksellisenä. 


− Toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu edelleen nopeasti. Sosiaalipedagogiselle osaamiselle on päiväkodeissa tarvetta. Uusien työntekijöiden on tarkoitus antaa lapsille tasa-arvoisempi lähtö elämään, kertoo Katjamaria.

Uusi tehtävä korostaa sosiaalipedagogista näkökulmaa

Yksi uudessa tehtävässä aloittavista kehittäjäsosionomeista on Nina Pohjonen, joka on aiemmin toiminut Vantaalla lapsi- ja perheohjaajana viisi vuotta. Uusi tehtävänkuva poikkeaa vanhasta esimerkiksi siten, että se korostaa enemmän varhaiskasvatuksen sosionomin koulutukseen keskeisesti liittyvää sosiaalipedagogista näkökulmaa. 


− Tehtävässä on lapsi- ja perheohjaajan työtä tarkemmin kuvattu, minkälaisia odotuksia Vantaalla on nimenomaan varhaiskasvatuksen sosionomin ammattitaidon hyödyntämisestä lapsiryhmissä tehtävässä työssä. Kehittäjäsosionomin tehtävästä käsin on mahdollisuus tukea lapsia sekä yksilö- että ryhmätasolla, Nina kertoo.

Tehtävä on yksikkökohtainen eli kehittäjäsosionomi työskentelee monessa ryhmässä. 


− Tätä roolia on hyvä hyödyntää esim. toiminnan havainnoimiseen, toimivien työtapojen menetelmien jakamiseen ja tilanteiden pohtimiseen yhdessä tiimien kanssa, hän jatkaa.

Kaveritaitoja harjoitellaan jo varhaiskasvatuksessa

Työtehtävät pitävät sisällään toimintayksikön yhteisöllisyyden, lasten hyvinvoinnin, osallisuuden ja turvallisen toimintaympäristön kehittämistä. Tehtävässä korostuu kiusaamisen ehkäisy, lasten tunne- ja kaveritaitojen tukeminen sekä vanhemmuuden tukeminen.


− Lapsi viettää päivittäin varhaiskasvatuksessa useita tunteja ja kasvaa samalla osalliseksi vertaisyhteisöä, jonka kanssa hän siirtyy kouluun. On tärkeää luoda hyvä pohja sosiaalisten suhteiden solmimiselle jo varhaiskasvatuksessa. Tässä kohtaa on tärkeää kiinnittää huomiota etenkin kaveri- ja tunnetaitoihin sekä kiusaamisen ehkäisemiseen, Nina kertoo.

Kehittäjäsosionomit tukevat koko perhettä

Kehittäjäsosionomi osallistuu moniammatilliseen tiimityöhön ja ohjaa tarvittaessa perheitä muiden lapsiperhepalveluiden piiriin. Työtä suunnitellaan yhdessä päiväkodin johtajan ja koko työyhteisön kanssa. Kehittäjäsosionomin työ kohdentuu tarveperusteisesti, koska lapsiryhmien ja toimintayksikköjen tarpeet ovat erilaisia.


− On hienoa, että pääsemme tarjoamaan tukea vanhemmuuteen ja luomaan yhteisöllisyyttä myös perheiden suuntaan. Monilla perheillä ei ole tietoa tai mahdollisuutta itsenäisesti hakeutua erilaisten palveluiden äärelle. Me voimme auttaa tässä. Varhaiskasvatus on aitiopaikalla kulkemassa perheiden rinnalla. Kokemukseni mukaan on paljon matalampi kynnys tulla tutun työntekijän luokse, kun apua tarvitaan, pohtii Nina.

Hae Ninalle työkaveriksi

Nina toivoo, että avoimiin kehittäjäsosionomin tehtäviin hakeutuisi ammattilaisia, jotka arvostavat ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen työn tärkeyttä, haluavat antaa osaamisensa lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen ja ovat innokkaita yhdessä luomaan ja kehittämään työnkuvaa.


− Lapsi- ja perheohjaajan työ on luonut pohjaa uudelle tehtävänkuvalle, mutta sen päälle rakentamiseen tarvitsemme innokkaan ja motivoituneen porukan kehittäjäsosionomeja. Työtä tehdään yksiköissä paljon tarvelähtöisesti, itsenäisesti ja itseohjautuvasti. Teemme merkityksellistä työtä, jonka vaikuttavuuden pääsemme itse näkemään arkisissa kohtaamisissamme lapsien ja perheiden kanssa varhaiskasvatuksen arjessa, Nina iloitsee.