Vaskivuoren lukion tutkimukset valmistuneet / Tiedote 13.8.2025

Tavoitteena oli selvittää rakennuksen sisäilman laatuun ja olosuhteisiin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä sekä määrittää toimenpiteet niiden poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Kohteella on tehty vuonna 2020 FCG:n toimesta kattava kuntotutkimus, jota tämä tutkimus täydensi. Tutkimukset kohdennettiin tiloihin, joiden sisäilmanlaadussa on koettu puutteita, sekä 

muutamiin vertailutiloihin.

Kohteessa tehtiin aistinvarainen tutkimus, pintakosteuskartoitukset, yhteensä 34 kpl rakenneavausta, 14 kpl materiaalinäytteenottoja mikrobianalyysiin, 5 kpl pölynkoostumusanalyysejä ja 1 kpl kuitujen laskeumamittauksia. Lisäksi tarkasteltiin rakenteiden ilmatiiviyttä merkkiainekokein sekä kohteeseen asennetun olosuhde- ja paine-eroseurantajärjestelmän mittaustuloksia ja tehtiin rakennuksen A- ja B-osiin ilmanvaihdon kuntokuntotutkimus.

Kohteen rakenteiden yleiskunto oli tutkimuksen perusteella pääosin hyvä.

Korjauksia on jo tehty laajasti, ja ne olivat toteutetuilta osin pääosin

toimivia. Puutteita kuitenkin todettiin. Osa puutteista oli järjestelmällisiä

laaja-alaisia, osa paikallisia. Osa puutteista (esimerkiksi salaojien 

toimimattomuus) oli tiedossa jo ennen tutkimusta.

TULOKSISTA TARKEMMIN

Kellarikerros

Kellarissa tutkittiin kaikki käyttötilat sekä niiden ulkopuoliset tunneli- ja alustatilat kokonaisuutena. Kellaritiloissa todettiin ensisijaisena sisäilmaongelmana voimakkaasta alipaineisuudesta johtuva epäpuhtaan ilman kulkeutuminen B-osan alustatilasta ja tunneleista, sekä paikallisesti myös ulkoseinärakenteista sisäilmaan. Ongelma on todettavissa tiloissa kellarimaisena hajuna. Epäpuhdasta ilmaa voi kulkeutua alustatilasta myös 1. kerrokseen avoimen liikuntasaumarakenteen kautta. 

Kellarin alapohjarakenne on laaja-alaisesti kostea, laajimmin rakennuksen länsisivulla, lämmöneristämättömän alapohjarakenteen alueella. Syynä on ensisijaisesti kostea rakennuspaikka ja alustäytössä käytetty, kosteutta kapillaarisesti nostava hieno hiekka ja salaojien korkotaso. Rakennuksen sisäpuolinen salaojajärjestelmä on todennäköisesti myös usein paikoin toimimaton. 

Kellarin pintarakenteet on uusittu edellisessä, v. 2007 tehdyssä peruskorjauksessa kosteusrasitusta kestäviksi, ja ne olivat yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta toistaiseksi kunnossa. Vanhoista kosteista maanvastaisista rakenteista kulkeutuvat vähäisetkin ilmavuodot kuitenkin voivat heikentää sisäilmanlaatua merkittävästi. 

Kellarissa on tiivistetty rakenneliittymiä melko laajasti, mutta ei kuitenkaan säännönmukaisesti. Tiiveys oli tiivistämättömilläkin alueilla kohtalainen. Alapohja- ja sokkelirakenteiden kosteuden takia tiiveyden tulisi kuitenkin olla kauttaaltaan hyvä. Kellarin opetustiloissa todettiin ikkunaliittymien vesi- ja ilmatiiveyspuutteita. Ikkunaliittymissä voi olla alkavia vaurioita, jotka voivat osaltaan heikentää sisäilmanlaatua tiloissa 052-055 erityisesti vallinneessa alipaineisessa olosuhteessa.

Kellarin tilassa 037 todettiin huonepölyn paikallinen asbestikuitulöydös, jonka lähteeksi todettiin alakatto tai ko. tilan vastainen tunnelitila, johon on kulku tilasta 037. Tunnelitilan vastaiset tilat 034 ja 037 otettiin välittömästi pois käytöstä ja asbestipölyn esiintyminen sisäilmassa tutkittiin. Tilojen sisäilmassa ei todettu asbestikuituja ja muissakaan tiloissa ei todettu asbestikuituja huonepölyssä tai sisäilmassa. Tila 037 on pidetty pois käytöstä ja toimenpiteet asbestikuitujen poistamiseksi on tehty huhtikuussa 2025. Korjausten ja siivouksen jälkeen on otettu vielä sisäilmanäyte, jossa ei ole todettu asbestikuituja.

Ensimmäinen ja toinen kerros

Ylemmissä kerroksissa tarkasteltiin erillisiä tiloja. 1. ja 2. kerroksessa todettiin yleisesti ilmavuotoja epäpuhtaiksi tiedetyistä rakenneosista sisäilmaan. Tilojen liittymiä on tiivistetty vain yksittäisissä tutkituista tiloista, jotka ovat luokat 107, 108, kanslia 237 ja osittain monitoimisali 123. Epätiiviiden ikkunaliittymien kautta sisäilmaan voi kulkeutua sokkelihalkaisun epäpuhtauksia 1. kerroksessa ja yläpohjan kevytsorakerroksen epäpuhtauksia 2. kerroksessa. Ikkunanauhojen välisissä levytetyissä osissa todettiin vastaavia vesi- ja ilmatiiveyspuutteita kuin kellarissa, ja niiden alkavat vauriot voivat heikentää sisäilmanlaatua pitkillä julkisivuilla.

Ensimmäisen kerroksen välipohjassa on aiemmassa tutkimuksessa todettu sora/hiekkakerros polystyreenikerroksen alapuolella ja kerroksesta on ilmayhteys sisätiloihin ulkoseinien sekä pohjalaatan päälle muurattujen väliseinien kautta. Myös väestönsuojan katon hiekkakerroksesta on ilmayhteys luokkiin 101 ja 102. Pintavalujen erotuskaistana on kosteus- ja mikrobivaurioherkkä pahvi. 

Pääasiassa 2. krs käytävillä sijaitsevat katonrajan ikkunat on uusittu ~2020, ja niiden liittymiä on samalla tiivistetty. Tiivistykset ovat kuitenkin osittain epätiiviitä. Eteläjulkisivulla on uusittu lasirakenteet, mutta seinien rapattuja betoniosia ei ole uusittu. Ikkunaliittymät on tiivistetty puutteellisesti. Liittymistä voi kulkeutua rapattujen betoniosien eristeiden epäpuhtauksia luokkatiloihin 208 ja 209 sekä alapuoliseen monitoimisaliin 123. Tilassa 233 havaittiin ilmalämpöpumpun kondenssiveden vuoto, joka on vaurioittanut 232 ja 233 välistä väliseinää.

Kerroksissa on epätiiviitä läpivientejä sekä liikuntasauma A- ja B-osan välillä. Ensimmäisen ja 2. kerroksen tiloissa on yleisesti melko paljon avointa mineraalivillapintaa, joka voi heikentää sisäilman laatua, erityisesti auditoriossa 253. Ensimmäisen ja 2. kerroksen katossa välipohjan ja yläpohjan alapinnassa on puujäämiä yms., jotka suositellaan puhdistamaan peruskorjauksessa. Yläpohjan alapinnassa havaittiin puisia muottikiinnikkeitä, joiden kautta havaittiin merkkiainekokeissa vähäistä ilmavuotoa yläpohjaeristeestä.   

Ilmanvaihto

Ilmanvaihtojärjestelmästä havainnoitiin sen kuntoa sekä kanaviston ja päätelaitteiden puhtautta ja mahdollisia kuitulähteitä. Ilmamääriä mitattiin pistokoeluontoisesti ja tilojen huuhtoutumista havainnoitiin savulla.  

Ilmanvaihtokoneet ovat pääasiassa tyydyttävässä kunnossa, mutta ilmanvaihtokoneisiin kohdistuu pikaisella aikataululla suoritettavia huoltoluonteisia sekä sisäilman laatua parantavia toimenpiteitä. Ilmanvaihtokoneiden raitisilmakammioissa havaittiin tuiskulunta ja kosteusjälkiä tutkimusten yhteydessä. Ilmanvaihtokoneissa havaittiin myös paikallisia mineraalikuitulähteitä. Lisäksi ilmanvaihtokoneissa havaittiin ohivirtauksia suodatuksessa. Edellä mainittujen puutteiden arvioitiin vaikuttavan merkittävästi kiinteistön sisäilman laatuun. 

Suoritettujen ilmamäärämittausten perusteella mitatut ilmamäärät poikkeavat paikoin merkittävästi suunnitelluista ilmamääristä. Merkkisavukokeiden perusteella tilojen huuhtoutuminen oli yleisesti hyvällä tasolla, mutta kellarikerroksen yksittäisisissä luokkatiloissa huuhtoutuminen oli heikolla tasolla. Kyseisissä luokkatiloissa tuloilma törmää kattorakenteiden palkkeihin, josta ilmavirta suuntautuu alaspäin, eikä ilmavirta huuhtele laajasti kyseisiä luokkatiloja. Rakennusautomaatiojärjestelmissä ei havaittu merkittäviä toiminnallisia puutteita.

Mitattujen 1. ja 2. krs tilojen sisäilma oli keskimäärin lievästi ali- tai ylipaineinen ulkoilmaan nähden tarkastelujakson mittausten perusteella. Mittaustulokset eivät edellytä tältä osin toimenpiteitä. Kellarin luokka 052 oli selvästi alipaineinen ulkoilmaan nähden. Sama havaittiin myös muissa kellarin luokissa tehdyissä hetkellisissä 

mittauksissa. Suosittelemme säätämään kellarin luokkien 052-055 ilmanvaihtoa siten, että tilat ovat lievästi alipaineiset tai tasapaineiset ulkoilmaan nähden. Luokkien on suositeltavaa olla ylipaineiset kellarin käytävään nähden.

Sisäilman olosuhteet

Mittaustulosten perusteella tilojen hiilidioksidipitoisuus pysyi kaikissa mitatuissa tiloissa alle toimenpiderajan 1550 ppm. Ilmanvaihdon voidaan arvioida olevan riittävä käyttäjämääriin nähden. Huonetilojen lämpötilaoloista Asumisterveysasetuksessa annetut raja-arvot eivät ylittyneet tarkastelujaksolla, eikä toimenpiteille ole tarvetta.  Mitatuissa tiloissa suhteelliset kosteuspitoisuudet vaihtelivat välillä 7-60 %RH. Huoneilman kosteus oli suuren osan mittausjaksosta matala, <20 %RH. Sisäilman absoluuttinen kosteuspitoisuus oli ulkoilman tasolla. Ilmanvaihto poistaa tehokkaasti käytöstä aiheutuvan kosteuden, jolloin suhteellinen kosteus jää kylmällä säällä matalaksi. Olosuhde on lämmityskaudelle tavanomainen, eikä toimenpiteille ole tulosten perusteella tarvetta.

Pyyhintäpölynäytteiden pölyn koostumus poikkesi tavanomaisesta. Muun kuin tavanomaisen huonepölyn osuus oli useissa näytteissä huomattavan suuri. Kaikissa näytteissä todettiin kiviainespölyä, joka tyypillisesti on tuloilman puutteellisen suodatuksen takia ulkoilmasta kulkeutuvaa katu- ym. pölyä. Lisäksi näytteissä oli rakennusmateriaaliperäisiä pölyhiukkasia ja lähes kaikissa näytteissä myös mineraalivillakuituja. Kuidut painottuivat selvästi kellariin. Näytteiden perusteella rakenteista kulkeutuu hiukkasmaisia epäpuhtauksia sisäilmaan ja myös ilmanvaihdossa on suodatuspuutteita. IV-tutkimuksen perusteella pölyä kulkeutuu 

järjestelmään suodattimien ohivirtausten vuoksi. Teollisten mineraalikuitujen tarkastelussa tarkastellussa auditoriossa viitearvo ei ylittynyt, vaikka tilassa todettiin 

selviä kuitulähteitä.

TULEVAT TOIMENPITEET

Tutkimuksista saadut tiedot on viety lähtötiedoiksi tulevia huolto- ja korjaustoimia varten ja näistä tiedotetaan myöhemmin.