Korson asukaspuiston rakennuksen kunto on tutkittu / Tiedote 30.3.2026

Rakennuksen yleiskunto on tutkimuksen perusteella pääosin hyvä. Laaja-alaisia vaurioita ei todettu, mutta rakennuksessa on kuitenkin riskejä, jotka voivat vaikuttaa sisäilman laatuun ja viihtyvyyteen. Merkittävimmät riskit sisäilman laadun kannalta kohdistuvat vesikattoon ja yläpohjarakenteeseen sekä ilmanvaihtojärjestelmään.

Ilmanvaihtojärjestelmään tullaan tekemään huoltokorjauksia lähiaikoina. Keittiötilaan on tilattu ilmanpuhdistin, joka puhdistaa paikallisesti sisäilmaa tilassa. Tutkimuksen tulokset ja korjaustarpeet on viety Vantaan kaupungin kunnossapitotiimin tietoon, ja he tiedottavat mahdollisista suuremmista korjauksista myöhemmin. Seuraavissa kappaleissa kerrotaan tutkimuksen päätulokset tarkemmin.

Tuloksista tarkemmin

Korson asukaspuiston rakennuksessa tehtiin aistinvarainen tutkimus, pintakosteuskartoitukset, rakennekosteusmittauksia lattianpäällysteiden alta, rakenneavauksia (18 kpl), otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin (15 kpl), tehtiin eristetilojen olosuhdemittauksia rakenneavauksista ja tarkasteltiin rakenteen ilmatiiveyttä merkkiainekokein (2 kpl). Lisäksi seurattiin sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta ja paine-eroa ulkovaipan yli noin viiden viikon ajan sekä tutkittiin ilmanvaihtojärjestelmän toiminta ja kunto.

Alapohja

Rakennuksen alapohja on suunnitelmien mukainen lämmöneristetty betonirakenne, jonka kunto on hyvä. Rakenteessa on useita päällekkäisiä lattianpäällysteitä, mutta viitteitä näiden vaurioitumiseen ei todettu. Kosteusrasitus maaperästä on kohtuullista, eikä nykyisellään muodosta riskiä alapohjarakenteille. Märkätilat ovat vedeneristetyt. Rakenneliittymiä on tiivistetty vuoden 2013 korjauksen yhteydessä, ja rakenneliittymien tiiveys on yhä hyvä.

Ulkoseinät

Ulkoseinät ovat rankarakenteiset ja mineraalivillalla eristetyt ja pääosin suunnitelmien mukaiset. Sisäverhouksena on lastulevyä ja ulkoverhouksena lomalaudoitus. Ulkoseinien kunto todettiin pääosin hyväksi. Rakennuksen ympärillä matala sokkelikorko ja maanpinnan kallistusten puutteet rasittavat kuitenkin selvästi julkisivujen alaosia. 

Seinärakenteiden kuntoa tutkittiin riskialtteimmista kohdista, ja niissä todettiin paikallisia mikrobivaurioita rakenteen ala- ja ulko-osassa tuulensuojavillassa. Vaurioilla voi olla paikallisesti sisäilmanlaatua heikentävä vaikutus, erityisesti keittiössä ja eväskeittiötilassa. Muualla vaikutus on pieni, koska rakennuksen ulkoseinän ilmatiiveys on hyvällä tasolla. Rakenneliittymät on pääosin tiivistetty vuoden 2013 korjauksessa, peitelistojen takana on tiivistenauhat. Merkkiainekokeissa ilmanvaihdon normaalitilassa salissa ei todettu lainkaan ilmavuotoja. Keittiön ja sen viereisen tilan tutkimuksissakin todettiin vain vähäisiä pistemäisiä ilmavuotoja. 

Väliseinät

Väliseinät ovat rankarakenteiset. Suunnitelmista poiketen märkätilojen väliseinissä on käytetty kipsilevyn sijaan kuitusementtilevyä ja seinien alaosissa on harkkorakennetta puurungon sijaan. Nämä parantavat huomattavasti seinien kosteusteknistä toimivuutta ja pienentävät kosteusvaurioriskejä. Väliseinissä ei todettu vaurioita. 

Vesikatto ja yläpohja 

Vesikatto- ja yläpohjarakenteet ovat alkuperäiset. Paikallista vesitiiveyden parantamista on vesikatolla tehty vuosien saatossa. Rakenteen kosteusteknisessä toimivuudessa todettiin kuitenkin puutteita. Rakenteessa on yhä vesitiiveyspuutteita, se tuulettuu huonosti ja höyrynsulku ei ole ilmatiivis. Vesikatteessa on ollut vuotoja, joiden jäljiltä rakenteissa on kosteusjälkiä. Vaikka sisäpinnoilla on nähtävissä vanhoja kosteusjälkiä, rakenteet olivat nyt kuivia eikä materiaalinäytteissä toettu mikrobikasvua. 

Sisäilman olosuhteet ja kuidut

Jatkuvatoiminen sisäilman olosuhteiden mittaus osoitti, että sisäilman lämpötila oli käytön aikaan alle asumisterveysasetuksen toimenpiderajan 20 astetta silloin kun ulkona oli pakkasta. Tutkimusten yhteydessä mitattiin suuntaa antavasti myös seinä- ja lattiapintojen pintalämpötiloja. Asumisterveysasetuksen mukaiset pintalämpötilojen toimenpiderajat alittuivat lattian keskilämpötilan osalta nurkkahuoneissa. Sisätiloissa oli talvella siis liian viileää. 

Sisäilman hiilidioksidipitoisuudet nousivat lyhytkestoisesti yli asumisterveysasetuksen toimenpiderajan salissa. Tämä kertoo ilmanvaihdon olevan ajoittain riittämätön käyttäjämäärään nähden. 

Sisäilman suhteellinen kosteus oli vuodenaikaan nähden tavanomaisen alhainen ja kosteuslisä pieni. Sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero oli hyvällä tasolla, pääosin -1…-3 Pa. 

Tiloista otetuissa huonepölynäytteissä todettiin mineraalivillakuituja ja rakennuspölyä, jotka ovat todennäköisesti peräisin ilmanvaihtojärjestelmästä. 

Ilmanvaihto 

Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto vuodelta 2002. 

Tehtyjen tutkimusten perusteella rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä on käyttöikänsä päässä ja kokonaisuutena välttävässä kunnossa. Järjestelmässä havaittiin tekijöitä, jotka heikentävät ilmanvaihdon toimivuutta ja järjestelmän 

toimintavarmuutta. Suoritettujen ilmamäärämittausten perusteella tilakohtaiset tulo- ja poistoilmamäärät ovat epätasapainossa. Ilmanvaihto ei huuhtele isoa salitilaa kattavasti. Tuloilman lämpötila on myös tavanomaista alhaisempi, tämä on voinut vaikuttaa myös alhaisiin sisälämpötiloihin talvella. Tutkimuksessa todettiin myös, että keittiön liesituulettimen tehottomuus johtuu siitä, ettei sitä ole kanavoitu oikein. Ilmanvaihtojärjestelmän puutteet voivat osaltaan vaikuttaa viihtyvyyteen ja heikentää sisäilman laatua.

Tulokset on viety tiedoksi tilojen kunnossapitoon.

Lisätietoa 

Sisailma@vantaa.fi