Raikupolun päiväkodin tutkimukset valmiit / Tiedote 5.2.2026

Suurimmat sisäilmaan liittyvät havainnot ovat ulkoseinän rakenteen alaosan ja sokkelirakenteen mikrobivauriot, ja näistä sisätilaan pääsevät ilmavuodot. Lisäksi alapohjan eristetilassa todettiin mikrobiperäistä hajua ja epätiiveyttä ulkoseinä- ja väliseinäliittymistä. Vanhoissa muovimattopinnoissa todettiin myös kemiallista hajoamista ja VOC-päästöjä.  

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu vain paikallista mikrobikasvustoa ja epätiiveyttä rakenteissa, nyt tehtyjen tutkimusten avulla haluttiin kartoittaa nykytilannetta ja korjaustarvetta laajemmin. 

Tutkimustulokset

Alapohjan rakenteena on kaksinkertainen betonirakenne, jossa on alla tuulettuva ryömintätila. Ryömintätilaa tarkastettiin aistinvaraisesti, sekä arvioitiin tilan tuulettumista. Ryömintätilassa ei havaittu suurempia puutteita, tila on kuivahko. 

Rakennuksessa tehtiin pintakosteuskartoitus lattiapintoihin, kohonneita pintakosteuslukemia havaittiin yhdessä huonetilassa, märkätilassa ja märkäeteisessä. Tarkentavien kosteusmittausten avulla todettiin vain märkätilassa lattiakaivon ympäristössä poikkeavaa kosteutta, muut alueet olivat kuivia. Alapohjan eristekerrokseen tehtiin 6 tarkentavaa kosteusmittausta, eristetila todettiin kuivaksi. 

VOC-näytteitä otettiin kolmesta eri tilasta, kaikissa kolmessa kohdassa todettiin kohonneita VOC-pitoisuuksia. Syy kohonneille VOC-pitoisuuksille voi olla aiemmasta kosteusrasituksesta johtuva muovimaton kosteusrasitus, joka on aiheuttanut muovimaton hajoamista. Vanhat muovimatot voivat myös ikääntyessään alkaa hajota kemiallisesti ja tuottamaan VOC-yhdisteitä. 

Rakenneavauksia tehtiin alapohjan rakenteeseen 5 kpl, joista osa kantavien väliseinien viereen. Avauskohdissa oli havaittavissa kuitenkin maakellarimaista hajua, joka voi johtua eristetilan paikallisista mikrobikasvustoista, tai siitä että hajua voi kulkeutua alapohjan eristetilaan seinä- ja sokkelirakenteista. Mahdollisesti alapohjan rakenne on voinut olla nykytilannetta paljon kosteampi aiemmin, ja kuivahtanut ryömintätilan kunnostuksen jälkeen.

Sokkelit ovat paikoin erittäin matalia ja niiden kohdistuu ulkopuolista kosteusrasitusta, ikkunoissa on paikoin huoltokorjaustarvetta pahiten säärasitetuilla alueilla. 

Sokkelien ja ulkoseinien liittymiin tehtiin rakenneavauksia ja otettiin materiaalinäytteitä mikrobimääritykseen. Tehdyissä rakenneavauksissa 5/7 todettiin mikrobivauriota. Ulkoseinän avauksia tehtiin 12 kpl, joista vain yhdessä havaittiin viitteitä mikrobikasvustoista. Rakenteiden rakenneavauksista oli kuitenkin havaittavissa mikrobiperäistä hajua. Vaikka ulkoseinärakenteet ovat pääosin kunnossa, sokkelieristeestä tulevat hajut pääsevät leviämään rakenteissa. Rakenteet on todettu aiemmissa tutkimuksissa epätiiviiksi, sokkeli- ja seinärakenteista on ilmayhteys sisätilaan. Ilma pääsee kulkeutumaan sokkelieristeen, ulkoseinän eristeen ja alapohjan eristeen, sekä sisätilan välillä. 

Väliseinärakenteiden alaosia on aiemmin tiivistetty kantavan väliseinän osalta, mutta ilmavuotoja todettiin nyt myös muiden tiilimuurattujen kantavien väliseinien ja alapohjan liittymistä. Epätiiveyskohdista voi päästä hajuja ja epäpuhtauksia sisätilaan alapohjan eristetilasta. 

Yläpohjaa ja vesikatetta tarkasteltiin aistinvaraisesti. Vesikatteella todettiin saumoissa tartunnan heikkenemistä ja paikallista puutetta toiminnassa. Yläpohjan eristeistä otettiin mikrobinäytteitä 8kpl, joista vain yhdessä todettiin mikrobivauriota. Yläpohja tuulettuu, eikä vesikatteelta havaittu suurempia vesivuotoja. Vanhoja vuotojälkiä oli näkyvissä puuosissa. 

Ilmanvaihtojärjestelmää tarkasteltiin ilmamäärien, päätelaitteiden sijoitusten, järjestelmän puhtauden ja toiminnan osalta. Ilmanvaihtojärjestelmässä ei havaittu kuitulähteitä, eikä järjestelmässä havaittu suurempia puutteita. Savukokeiden avulla selvitettiin tulo- ja poistoilmanvaihdon toimintaa ja ilman sekoittumista kolmessa huonetilassa. Ilma sekoittuu huonetiloissa pääosin hyvin, mutta pieniä katvealueita jää paikoitellen. Ilmamääriä mitattiin pistokoemaisesti kuudessa tilassa. Osassa huonetiloista oli poikkeamaa suunnitelluista arvoista.

Tiloissa tehtiin pölynkoostumus- ja kuitumittauksia. Kuitulähteitä löytyi huonetilojen väliseinissä olevissa siirtoilmasäleiköissä, ilmanvaihtokonehuoneessa ja alakattotiloissa. Ilmanvaihtokonehuoneen luukkua on pidetty auki, jolloin konehuoneesta voi levitä kuituja päiväkodin sisäilmaan. Tuloilmakanavan pölynäytteessä näkyi kuituja ja homeitiöitä, mutta sisätilojen neljässä kuitulaskeumanäytteessä ei havaittu toimenpiderajat ylittäviä kuitumääriä. 

Salaojituksen toimintaa ja korkoa selvitettiin tutkimusten yhteydessä, salaojituksen toiminnassa ei havaittu suurempia puutteita. 

Jatkuvatoimiset olosuhdemittaukset

Rakennuksessa on ollut syystalven ajan jatkuvatoimiset olosuhdemittarit, joiden avulla on mitattu sisäilman hiilidioksidipitoisuutta, ilman kosteutta ja lämpötilaa sekä selvitetty rakennuksen sisä- ja ulkotilan välisiä painesuhteita. Lisäksi mitattiin kemiallisten yhdisteiden määrää (VOC) ilmassa. 

Mittausten mukaan rakennus on ollut tasaisesti alipaineinen noin -10…-7 Pa syksyn ajan mittauksissa. Tämän lisäksi aamulla ilmanvaihtokoneiden käynnistyessä tulee suurempia hetkellisiä painepiikkejä. Alipaine lisää rakenteiden välistä tulevia ilmavuotoja, joka voi lisätä epäpuhtauksien pääsyä sisätilaan rakenteiden välistä tai alapohjan alta. Talven aikana ilmanvaihdon toimintaa säädettiin niin, että käyttöaikoina paine-ero on saatu lähelle nollatasapainoa, lievään ylipaineeseen. Nyt rakennus asetetaan vielä jatkuvatoimisesti päälle 24/7, jolloin painesuhde pitäisi pysyä jatkuvasti sopivana. 

Hiilidioksidipitoisuus on pysynyt koko mittausajalla matalalla tai kohtalaisen matalalla tasolla. Ilmanvaihdon toiminta riittää tuottamaan hyvin raikasta ilmaa sisätilaan lapsiryhmien tarpeeseen. 

Lämpötilat ovat pysyneet sopivalla tasolla huonetiloissa. Hellesäillä lämpötilat ovat nousseet noin +25…+26 asteeseen iltapäivällä. Salissa lämpötila on ollut syyskauden hieman viileämpi, noin +18…+20 astetta. 

Ilman suhteellinen kosteus mukailee ulkoilman kosteustilannetta, sisäilmassa kosteus on ollut noin 20…70%rh, joka on tavanomaista.

Kemiallisten yhdisteiden määrää mitattiin sisäilmassa (TVOC). Mittaustuloksissa kemiallisten yhdisteiden määrä on matala koko mittausajalla. 

Tulevat toimenpiteet

Ilmanvaihdon aiheuttamaa alipaineisuutta on vähennetty ja painesuhteita on asetettu lähemmäs tasapainotilaa. Tämä auttaa vähentämään rakenteiden väleistä tulevia ilmavuotoja ja pitäisi parantaa osaltaan sisäilmatilannetta. Olosuhdemittausjärjestelmä poistetaan lähiaikoina.

Pienempiä huoltotarpeita viedään huollon tehtäväksi. Suurempien korjausten toteutusta ja aikataulutusta selvitellään. Tiloissa on ilmanpuhdistimia puhdistamassa sisäilmaa, ilmanpuhdistimet poistavat tehokkaasti sisäilmasta hajuja ja epäpuhtauksia. 

Mahdolliset haitat ja oireilu

Jos huoltaja epäilee lapsella esiintyvien oireiden liittyvän sisäilmaan, asia on syytä ottaa puheeksi terveydenhoidossa lääkärin kanssa. Henkilöstön oireilusta on syytä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon hoitopolun varmistamiseksi. Epäilystä on syytä ilmoittaa myös päiväkodinjohtajalle ajantasaisen kokonaiskuvan vuoksi ja tehdä myös Tutka-ilmoitus. 

Sisäilmaan liitettyä oireilua voi olla mm. päiväkodissa oloaikaan ajoittuva silmien punoitus, nenän ja hengitysteiden ärsytysoireet, ihoreaktiot, joskus päänsärky ja yleinen väsymys tai lämpöily. Oireet voivat olla epämääräisiä, mutta helpottuvat usein tiloista poistuttaessa. Vaikeat oireet ovat hyvin harvinaisia. Oireiluun suhtaudutaan aina vakavasti. 

Päiväkotien tiedotteet löytyvät Vantaan verkkosivuilta vantaa.fi/sisailma 

Tarkemmat ohjeet sisäilmaoireita epäileville henkilöille Vantaan verkkosivuilla: https://www.vantaa.fi/node/4239

Lisätietoja: sisailma@vantaa.fi