Varian Hiekkaharjun toimipiste, sisäilmatutkimukset ja korjaukset / Tiedote 16.8.2024

Asiasanat

Tikkurilan suuralue Toimitilat

Ammattiopisto Varian toimipisteessä Hiekkaharjussa on tehty sisäilmaan vaikuttavia toimia kesän aikana.

Ammattiopisto Varian toimipisteessä Hiekkaharjussa on tehty sisäilmaan vaikuttavia toimia kesän aikana.

Alkuperäinen osa (Vanha osa, A ja B)

Oppilaitoksen alkuperäisessä osassa on tehty monia sisäilman parantamiseen tähtääviä korjauksia. Korjauksissa on mm. poistettu kuitulähteitä ja kosteusvaurioituneita materiaaleja sekä tiivistetty rakenteita niin, että ilmavuodot sisätiloihin saadaan estettyä. Myös ilmanvaihtoon on tehty huolto- ja säätötoimenpiteitä sekä mineraalikuitulähteiden poistoa ja kapselointia.

Puhtauspalvelun, media-alan ja kuvallisen ilmaisun opetustilojen korjaukset ovat jo valmistuneet. Seuraavaksi korjataan luokkatilat A214–216, sekä näiden viereinen käytävä. Korjattaviin tiloihin kuuluvat myös käytävän toisella puolella olevat tilat A221 ja A222. Nämä korjaukset on aloitettu kesällä ja valmistuvat syyskuussa. Aikaisemmin tehtyä altistumisolosuhdearviota on hyödynnetty korjausten priorisoinnissa. 

Seuraavien korjausten suunnittelu on käynnissä, niistä tiedotetaan myöhemmin.

Korjausten toteuttamisesta vastaa Vantaan kaupungin toimitilajohtamisen yksikkö. Korjausta odottaviin tiloihin on toimitettu ilmanpuhdistimia turvaamaan tilojen käyttöä.

Laajennusosat C, D ja E

Toimipisteen laajennusosan kosteus- ja sisäilmatekniset kuntotutkimukset ovat valmistuneet. Tutkimus tehtiin alkuvuodesta 2024 ja niissä selvitettiin rakenteiden kuntoa ja kosteusteknistä toimivuutta sekä sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus piti sisällään aistinvaraista arviointia, rakenneavauksia, materiaalinäytteiden analysointia, kosteusmittauksia, merkkiainekokeita, ilmanvaihdon selvityksen, sisäilman olosuhteiden seurantaa sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden mittausta sisäilmasta. Tässä tiedotteessa kerrotaan sisäilman kannalta merkittävimmät tutkimuksen tulokset tiivistetysti. Tutkimusraportti julkaistaan kokonaisuudessaan vantaa.fi-sivuilla, kun siitä on saatu lopullinen versio sekä verkkoon soveltuva tietosuojaversio.

Tutkimuksen tulokset tiivistetysti

Rakennetekniset tutkimukset

Laajennusosa on valmistunut vuonna 2006. Rakennuksen alapohjarakenteet ovat kosteusteknisesti toimivia. Lattiapinnoilla ei todettu kosteuspoikkeamia muutoin, paitsi ATK-luokan kohdalla pohjakerroksessa. Poikkeava kosteus on rakennusaikaista kosteutta, joka ei ole päässyt haihtumaan tavanomaista paksummasta laatasta heikosti vesihöyryä läpäisevän pinnoitteen vuoksi. ATK-luokkien sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus oli alhainen, mutta kahdessa tilassa kolmesta esiintyi asumisterveysasetuksen toimenpiderajaa enemmän 2-etyyli-1-heksanolia, jonka todennäköinen lähde on vaurioitunut muovimattopinnoite. Välipohjarakenteessa opetuskeittiöiden kohdalla todettiin myös poikkeavaa kosteutta lattiapinnoilla, mikä johtuu huonokuntoisista lattian pintamateriaaleista. 

Ulkoseinärakenteet ovat kosteusteknisesti toimivia, mutta merkkiainekokeiden perusteella sisäkuori ei ole ilmatiivis. Mikrobivaurioitunutta eristemateriaalia todettiin yhden tilan (C118) kohdalla. Tämä paikallinen kosteusvaurio on aiheutunut tilan ulkopuolisten kosteudenhallinnan puutteista. Koska eristemateriaalista on ilmayhteys sisäilmaan, voi tämä vaurio paikallisesti heikentää sisäilman laatua ko. tilassa.

Tutkimuksen yhteydessä todettiin yksi aktiivinen vesikattovuoto. Myös rakennuksen pitkittäissuuntaisen kattoikkunan läpi on vuotanut vettä toistuvasti, mikä on vaurioittanut rakenteita tällä alueella. Todennäköinen syy vesikattovuodoille on pellitysten liitoskohtien epätiiveys. Rakenteiden vaurioituminen voi paikallisesti heikentää sisäilman laatua vuotoalueilla. 

Sisäilman olosuhteet 

Sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta sekä paine-eroa ulkovaipan yli ja tilojen välillä seurattiin tammikuussa 2024 kahden viikon ajan. 

  • Sisäilman lämpötilaa mitattiin 12 tilassa. Lämpötila oli useissa tiloissa liian alhainen, sillä tiloissa mitattiin toistuvasti alle 20 asteen lämpötiloja (Asumisterveysasetuksen toimenpideraja).
  • Sisäilman suhteellista kosteutta mitattiin 12 tilassa. Sisäilman suhteellinen kosteus oli ajankohdalle tyypillisen matala (10…40 %RH) ja seurasi ulkoilman olosuhteita.
  • Ilmanvaihdon riittävyyttä arvioitiin mittaamalla sisäilman hiilidioksidipitoisuutta 12 tilassa. Pitoisuus oli koko ajan hyvällä tasolla, alle 1000 ppm. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja 1550 ppm ei ylittynyt missään seuratussa tilassa.
  • Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin 20 tilassa. Paine-ero vaihteli paljon eri ilmanvaihtokoneiden palvelualueilla. Osassa tiloista paine-ero oli hyvällä tasolla -5…0 Pa, kun taas toisaalla tilat olivat liian alipaineisia, >-15 Pa. Mitä suurempaa alipaineisuus on, sitä enemmän myös ilmaa virtaa rakenteiden läpi sisäilmaan. Tällä voi olla sisäilman laatua heikentävä vaikutus.

Ilmanvaihto 

Tiloissa on koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihtojärjestelmää ei ole kaikilta osin päivitetty tehtyjen tilamuutosten yhteydessä. Tutkimuksen perusteella ilmanvaihtokoneiden kunto oli hyvä eikä järjestelmissä todettu kuitulähteitä. Tuloilman lämpötila oli tavanomainen. Ilmamäärämittauksia tehtiin pistokoeluonteisesti 18 tilassa. Ilmamäärät olivat yleisesti suunniteltua pienemmät.

Olosuhdearviointi

Tutkimustulosten perusteella laadittiin olosuhdearvio, joka antaa kokonaiskuvan sisäilman laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Arvion laadinnassa on hyödynnetty kaikkia tutkimuksessa tehtyjä havaintoja ja saatuja tuloksia. Olosuhdearvio perustuu Työterveyslaitoksen julkaisemaan ohjeeseen (2022) ja lopputulos esitetään neliportaisella asteikolla. Yleisesti ottaen laajennusosan käyttötiloissa olosuhdearviointi määriteltiin luokkaan C; tavanomaisesta poikkeava olosuhde, ja toimenpiteitä tulee käynnistää suunnitellusti. 

Laajennusosalla on myös sellaisia tiloja, joihin olosuhdearviota ei ole voitu tehdä. Tallaisia tiloja ovat käytön kannalta toissijaiset tilat (kuten varastot ja tekniset tilat) sekä tilat, joissa on tavanomaisesta sisäympäristöstä poikkeavia altisteita (kuten työsalit ja parturikampaamotilat). 

Korjaukset

VTK Kiinteistöt Oy teettänyt kesän aikana ATK-tilojen lattian kapseloinnin ja pinnoituksen. 

Lisäksi

  • Katon vesivuotokohtia on selvitetty. Toimenpiteitä tehdään, kun varsinaiset vuotokohdat ovat selvillä.
  • Ulkoseinien vesitiiviyttä parannetaan syksyn aikana.
  • Pääsisäänkäyntiaulan lattiahalkeamia pyritään korjaamaan syyslomien aikana (rakennusosien osien C- ja D välinen alue).
  • Ilmanvaihtotekniikan toimivuutta säädetään lisää syksyn aikana. ATK-tilojen jäähdytyslaite on uusittu keväällä 2024.
  • Piha-alueen portaikon betonilaattarakennetta korjataan syksyllä.

Mahdollinen oireilu

Jos epäilet oireilun johtuvan sisäilmasta,

  • keskustele asiasta esihenkilösi kanssa
  • ota yhteys työterveyteen hoitopolun varmistamiseksi
  • tee henkilökohtainen TUTKA-ilmoitus
  • ilmoita tekniset viat (esim. ilmanvaihto ei päällä) Granlund Managerin kautta huoltoon

Esihenkilöiden tulee varmistaa, että vikailmoitukset ilmoitetaan huollon ja ne tulevat myös oppilaitosvastaavien tietoon. Sisäilmatilanteissa esihenkilö kokoaa tiiminsä tiedot yhteen ja tekee sisäilmailmoituksen sisailma@vantaa.fi

Jos opiskelija kokee oireiden liittyvän sisäilmaan, on syytä ottaa yhteyttä opetusalan vastaavaan ja opiskeluterveydenhuoltoon tai sisäilmaterveydenhoitajaan. 

Sisäilmaan liitettyä oireilua voi olla mm. oppilaitoksessa oloaikaan ajoittuva silmien punoitus, nenän ja hengitysteiden ärsytysoireet, ihoreaktiot, joskus päänsärky ja yleinen väsymys. Oireet voivat olla epämääräisiä, mutta helpottuvat usein tiloista poistuttaessa. Oireiluun suhtaudutaan aina vakavasti. Yhteinen tavoitteemme on, että tilat ovat turvalliset ja terveelliset käyttäjille.

Lisätietoja:          

sisailma@vantaa.fi

Avainsanat

Toimitilojen sisäilma