Tietoa ratikasta

Asiasanat

KaupunkisuunnitteluLiikenne

Vantaan ratikka on Vantaalle suunniteltava pikaraitiotie. Se jatkaa Kehäradan tarinaa yhdistämällä kaupungin itäisimpiä osia sujuvan raideliikenteen piiriin ja mahdollistamalla kaupungin kasvun kestävästi joukkoliikenteen varrelle.

Vantaan ratikan havainnekuva Rälssitieltä.

Vantaan ratikka parantaa poikittaisen joukkoliikenteen luotettavuutta ja palvelun laatua. Ratikka lisää kaupungin vetovoimaa sekä vahvistaa uusien työpaikkojen kautta alueen hyvinvointia. Lisäksi se edistää uusien asuntojen ja palvelujen rakentamista ratikan varteen. 

Ratikka kehittää kaupunkia

Vantaan tavoitteena on kasvaa hyvin joukkoliikenneyhteyksien varteen, ja Vantaan ratikka tukee tätä tavoitteita. Vantaan kasvua ohjataan tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Asukasmäärän kasvu mahdollistaa ja myös edellyttää palvelutarjonnan kasvua ratikan varrella. Vantaan ratikka kehittää kaupunkia: se luo uutta asumista, työpaikkoja ja palveluja sekä helpottaa arkea.  

Ratikan reitti kulkee Vantaalla Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen suuralueilla. Se on Vantaan vahvin uusi kasvukäytävä. Raitiotie lisää vetovoimaa ja kiinteistökehitystä raitiotien pysyvän reitin vuoksi. Ratikka tulee palvelemaan myös jo olemassa olevaa tiheää työpaikkaverkkoa muun muassa Aviapoliksessa ja Tikkurilassa. Ratikan myötä työpaikkavaltaiset alueet tulevat myös helpommin saavutettaviksi Itä-Vantaalta. Raitiotie on ollut menestys useille kaupungeille, parantanut niiden vetovoimaa ja palveluverkkoa sekä vähentänyt riippuvuutta autoilusta. Vantaan tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja ratikka auttaa osaltaan tässä tavoitteessa.

Vantaan ratikka parantaa arjen sujuvuutta ja poikittaisliikennettä. Pysäkkiympäristöt ja ratikkakadut suunnitellaan laadukkaiksi ja vehreiksi ja niiden varteen syntyy uusia palveluita. Myös kävelyteitä ja pyöräteitä parannetaan. Ratikkapysäkeille suunnitellaan pyöräpysäköintiä, mikä helpottaa arjen liikkumista liikennevälineestä toiseen. Viheralueita kehitetään kaupunkipuistoina ja lähivirkistysalueina esimerkiksi Jokiniemessä. Ratikka vie luotettavasti ja esteettömästi töihin, harrastusten, kulttuurin tai vaikkapa virkistysalueiden pariin - ja halutessasi pääset maailman ääriin. 

Osa pääkaupunkiseudun liikennettä

Vantaan ratikka on osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Ratikka täydentää pääkaupunkiseudun raideverkostoa ja luo lisää joukkoliikenneyhteyksiä. Vantaan ratikka on tärkeä uusi yhteys Suomen päälentoasemalle ja kytkentä päärataan Tikkurilassa. Ratikka yhdistää lentoaseman ja Helsingin puolella Mellunmäen metroaseman toisiinsa. Ratikalle on suunniteltu vaihtoyhteyksiä seudullisiin bussilinjoihin Tuusulanväylällä, Porvoonväylällä ja Lahdenväylällä. Lentoliikenne kytkee ratikan kansainvälisiin yhteyksiin.

Vantaan ratikka kuuluu Helsingin seudun raideliikenneverkkoon, jota kehitetään muun muassa seudun kuntien, valtion sekä Helsingin seudun liikenteen (HSL) solmimilla maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksilla (MAL). Tämänhetkisen MAL-sopimuksen mukaan seudulle suunnitellaan kattavaa pikaraitioteiden verkostoa. Tulevaisuudessa Vantaan ratikka voisi yhdistyä Viikin-Malmin pikaraitiotiehen.

Toteutuessaan Vantaan ratikka on osa HSL:n seutuliikennettä. Esimerkiksi ratikan väritys noudattaa HSL:n raideliikenteen väritystä.

Vantaan kaupungin asukasmäärän kasvaessa bussien kuljetuskapasiteetti tulee nopeasti vastaan. Yksi ratikka korvaa tulevaisuudessa kolme bussivuoroa. 

Sujuvat liikenneyhteydet koko Vantaalla

Vantaan ratikka yhdistää Hakunilan ja Länsimäen seudut raideliikenteen pariin ja luo sujuvan yhteyden Tikkurilaan, Jumboon ja Aviapolikseen sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Ratikka jatkaa Kehäradan menestystarinaa, jossa lisätään kestävää ja esteetöntä liikkumista, mahdollistetaan kaupungin kasvu hyvän joukkoliikenteen varrelle sekä edistetään alueellista hyvinvointia ja vetovoimaa.

Pikaraitiotie suunnitellaan mahdollisimman viihtyisäksi, helpoksi ja luotettavaksi tavaksi liikkua. Raitiovaunulla matkustaminen koetaan yleensä huomattavasti mukavammaksi kuin bussilla matkustaminen.

Pikaraitiotie on myös ympäristöystävällinen ratkaisu, ja hyvän raideyhteyden ansiosta tarve oman auton käytölle vähenee. Vantaa on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja ratikka osaltaan tukee tähän tavoitteeseen pääsyä.

Reitti

Vantaan ratikka on ensimmäinen Vantaan pikaraitiotie. Ratikan reitin pituus on 19 km ja se kulkee Mellunmäen metroasemalta Länsimäen ja Hakunilan kautta Tikkurilaan ja sieltä Jumbon kautta lentoasemalle. 

Vantaan ratikan reitti ja pysäkit on merkitty Vantaan karttapalveluun.

Aikataulu

Vantaan ratikka on pitkäkestoinen hanke. Aika yleissuunnittelusta liikennöinnin alkamiseen on noin kymmenen vuotta. Näihin vuosiin sisältyy kuitenkin monia eri työvaiheita.

Kustannukset

Vantaan ratikka on kaupungille ja kaupunkilaisille kannattava sijoitus. Pitkällä aikavälillä sen tuomien hyötyjen on laskettu ylittävän kustannukset. Hyötyjä syntyy muun muassa reitin varren uusista investoinnista, työpaikoista ja asunnoista ja kiinteistöjen arvonnoususta.

Laskelmia on tehty jo yleissuunnitelmassa ja niitä tarkennetaan jatkosuunnittelun aikana. 

Vantaan ratikan rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 393 miljoonaa euroa. Helsingin seudun MAL-yhteistyön kautta valtion osuus niistä olisi 30 prosenttia eli 114 miljoonaa euroa. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa omasta rataosuudestaan, jonka kustannuksiksi on arvioitu 12 miljoonaa euroa. Vantaan kustannusosuudeksi jää 267 miljoonaa euroa. 

Yhteenveto Vantaan ratikan ominaisuuksista 

Reitti Mellunmäki-Hakunila-Tikkurila-Aviapolis-Lentoasema
Reitin pituus 19,3 kilometriä (500 metriä Helsingissä)
Huippunopeus 70 kilometriä tunnissa
Pysäkkejä 26 kappaletta
Pysäkkiväli noin 800 metriä
Vuoroväli ruuhka-aikaan 5 minuuttia, muina aikoina 10–20 minuuttia
Liikennöintiaika kello 4.30–1.30
Kapasiteetti 150 matkustajaa per vaunu
Päivittäisiä matkustajia vuonna 2030 noin 82 000
Valmistumisen aikataulu suunnittelu 2020-2023 ja mahdollinen rakentaminen 2024-2028
Rakentamisen kustannukset 393 miljoonaa euroa​, josta Vantaan osuus 267 miljoonaa euroa
Maankäyttö reitin varrella vuosina 2017 ja 2050

asukkaat 50 600 / 87 200​
työpaikat 51 500 / 82 700​

 

Yhteyshenkilöt ja organisaatio

Vantaan ratikan suunnittelua ja sen etenemistä ohjataan ja seurataan kolmessa eri ryhmässä.

Kaupunginhallituksen seurantaryhmä ja kaupunkitasoinen seurantaryhmä valvovat ratikan suunnittelun etenemistä. Kaupunginhallituksen seurantaryhmän puheenjohtaja on Ulla Kaukola ja kaupunkitasoisen seurantaryhmän puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Kaupunkitasoisessa ryhmässä on edustajia myös sidosryhmistä eli Väylävirastosta, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, Finavialta, Helsingin seudun liikenteestä sekä Helsingin kaupungilta.

Apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila toimii puheenjohtajana kaupunkiympäristön toimialan ohjausryhmässä, joka nimensä mukaisesti ohjaa ratikan suunnittelua.

Ratikkatiimi vastaa käytännön suunnittelun etenemisestä ja toimenpiteistä. Ratikkatiimiin kuuluu hankejohtaja Tiina Hulkko, projektipäällikkö Jussi Hiltunen, projektipäällikkö Justiina Nieminen, ratikan suunnittelupäällikkö Sauli Hakkarainen, suunnitteluinsinööri Petra Linnasaari, asemakaava-arkkitehti Anna Hellen ja tiedottaja Hannakaisa Markkanen. 

Lisätietoja

Ratikkatiimi

ratikka@vantaa.fi

Tiina Hulkko

Hankejohtaja
050 304 4146 tiina.hulkko@vantaa.fi

Hannakaisa Markkanen

Tiedottaja
040 615 3480 hannakaisa.markkanen@vantaa.fi

Jussi Hiltunen

Projektipäällikkö

Sauli Hakkarainen

Suunnittelupäällikkö

Justiina Nieminen

Projektipäällikkö

Petra Linnasaari

Suunnitteluinsinööri

Anna Hellen

Asemakaava-arkkitehti

Avainsanat

RatikkaKaupunkikehitysSuunnitelmat