HUHTI-KARTSI 2024-2025

Rehtorin pääkirjoitus

Onnellisuuden salaisuus

Kuukausi sitten Suomi nousi jälleen otsikoihin maailman onnellisimpana maana. Otsikoiden innoittamana ryhdyin pohtimaan, millaiset asiat tekevät kouluarjesta hyvää ja onnellista.

Tärkeä tekijä on luottamus. Suomalaiset luottavat toisiinsa ja instituutioihinsa. Tämä luottamus vähentää stressiä ja lisää turvallisuuden tunnetta, mikä on olennainen osa onnellisuutta. Kouluarjessa tämä tarkoittaa hyvää kodin ja koulun välistä yhteistyötä, luottamuksellisia suhteita koulun aikuisten ja lasten välillä ja oppilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan kouluarkeensa.

Tulevaisuususko on toinen tärkeä tekijä. Maailma muuttuu nopeasti, ja lapset ja nuoret tarvitsevat uskoa siihen, että he voivat vaikuttaa omaan ja yhteiskunnan tulevaisuuteen. Tämä usko antaa heille voimaa ja motivaatiota tavoitella unelmiaan. Se luo myös kivijalan hyvälle koulutyölle.

Kolmas tärkeä seikka on resilienssi eli kyky selviytyä vaikeuksista ja sopeutua muutoksiin. Aikuisilla on merkittävä rooli tämän taidon opettamisessa nuorille ja lapsille. Me voimme näyttää esimerkkiä siitä, miten epäonnistumiset kohdataan ja miten niistä selvitään. Aina ei tarvitse onnistua täydellisesti voidakseen elää onnellista elämää.

Frank Martela korostaa, että todellinen onnellisuus saavutetaan usein epäsuorasti. Hänen mukaansa onnellisuus ei ole pelkästään ulkoisten tekijöiden summa, vaan se syntyy merkityksellisestä elämästä ja sisäisestä motivaatiosta.

Toivottavasti tämä pääkirjoitus inspiroi sinua pohtimaan onnellisuuden merkitystä ja löytämään omat onnellisuuden lähteesi!

Prokoulu

Kartanonkosken koulussa on otettu käyttöön viikolla 16 “Kartsin kruunut”. Lapsi tai nuori voi saada kruunun kehun kera opettajalta jostain sellaisesta käyttäytymisestä, jota koulumme ProKoulu-matriisissa on ohjeistettu. Oppilaat keräävät kruunuja luokan yhteiseen pottiin. Kun kruunuja on kerätty riittävästi, niin luokalle on tiedossa jotain mukavaa yhteistä puuhaa tai joku muu palkinto, jonka he ovat yhdessä sopineet luokassa.

Kartsin kruunujen eli ProKoulu-kielellä muistukkeiden jakaminen vahvistaa käyttäytymisen oppimista. Kruunujen avulla on tarkoitus tehdä näkyväksi, kuinka hienosti koulumme oppilaat osaavat toimia sekä oppilaat saavat kehuja ja kannustusta pienen palkkion kera. Kotona voittekin kysellä, onko lapsenne luokalle kertynyt kruunuja ja kehuja.

Aurinkoisin terveisin,

ProKoulu-työryhmäläiset Elina, Jonna, Mari, Maria, Susanna ja Suvi

Oppimisen tuen uudistuksesta

Oppimisen tuen lainsäädäntö uudistuu ensi elokuun alusta. Laadukkaan perusopetuksen ja tuen perusta on oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt. Nämä ovat yhteisöllisiä, rakenteellisia ja pedagogisia ratkaisuja esimerkiksi joustavat opetusjärjestelyt, erilaiset ryhmäjaot, eriyttäminen, tuntistruktuurit, yhteisopettajuus jne.  Uudistuksen myötä muun muassa pedagogisten asiakirjojen määrä vähenee, oikeus erityisluokkaan täsmentyy, tukea tarvitsevien määrää luokassa rajataan ja rahoitusta kohdennetaan esimerkiksi samanaikaisopetuksen lisäämiseen.  Me täällä Kartsilla olemme aloittaneet jo tovi sitten työn tuen uudistumisen parissa. Tavoitteenamme on erityisesti yhtenäistää tuen muotoja ja selkiyttää niitä, jotta jokaisen oppilaan oikeus saada tarvitsemaansa tukea toteutuu.

Muutoksessa korostuu tuen oikea-aikaisuus ja ennaltaehkäisy. Jos oppilaalla on vaikeuksia oppimisessa tai opetukseen osallistumisessa, tulee hänen saada tarvitsemiaan tukimuotoja ja tukitoimia. Pääpaino oppimisen ja koulukäynnin tuen järjestämisessä on ryhmäkohtaisissa tukimuodoissa. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja ovat yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan opetus muun opetuksen yhteydessä.

Jos ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä, oppilaalla on oikeus oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Kaikista oppilaskohtaisista tukitoimista tehdään hallintopäätös. Hallintopäätös tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa.

Oppilailla, joilla on jo voimassa oleva tuen päätös tai pedagoginen asiakirja, oppimisen ja koulunkäynnin tuki jatkuu ennallaan lukuvuoden 2025–2026 alussa, vaikka uusi lainsäädäntö astuu voimaan 1.8.2025.

Lainsäädännön uudistukseen kuuluu siis  siirtymäaika, joka takaa sen, että vielä voimassa olevan kolmiportaisen tuen lainsäädännön mukaan tehdyt päätökset ovat vielä voimassa. Siirtymäaikana kaikki tehostetun tuen oppimissuunnitelmat, erityisen tuen päätökset ja henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat (HOJKS) tarkistetaan uuden lainsäädännön mukaisiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen oppilaan, jolla on kirjattuna tukitoimia, tilannetta tarkastellaan ja pohditaan sopivat tuen järjestelyt uuden lainsäädännöt pohjalta yhdessä oppilaan ja teidän huoltajien kanssa.

Näiden muutosten pohtimista ja sovittamista Kartsin arkeen jatkamme koko kevään!

Yhteistyöterveisin,

erityisopettajat Pauliina ja Susanna

Webinaari vanhemmille 14.5.2025

Kun oppiminen on vaikeaa – mistä on kyse ja miten tukea lasta?
Onko lapsellasi haasteita oppimisessa? Haluaisitko ymmärtää, mistä oppimisen vaikeuksissa voi olla kyse – ja miten vanhempana voit lastasi parhaiten tukea?

Tervetuloa maksuttomaan webinaariin, jossa NMI Klinikan asiantuntija avaa oppimisen vaikeuksien taustaa, antaa käytännönläheisiä vinkkejä arjen tueksi ja vastaa vanhempien kysymyksiin!

Lisää tietoa ja ilmoittautuminen löytyy täältä: https://koju.nmi.fi/tuote/webinaari-vanhemmille/

Hyviä tekoja

Kiitos kaikille, jotka olitte mukana tukemassa HESY- hyväntekeväisyyskahviota apua tarvitsevien eläinten auttamiseksi keskiviikkona 9.4.!

Luottamusoppilaiden pyörittämä kahvio tuotti 296,80 euroa ja summa lahjoitetaan Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle.

Lisää hyviä tekoja tehdään vapun jälkeen perjantaina 2.5., kun luokat 1 - 6 keräävät varoja Unicefille perinteisen Unicef-kävelyn avulla ja yläkoululaisilla on taksvärkkipäivä Itämeren hyväksi.

Yhteistoimintapäivän kirjoituksia

Yhteistoimintapäivän prokoulutarina ystävällisyydestä:

Metsän eläimet

Nurmikko oli vehreää, linnut visersivät keväisesti ja lehdet olivat juuri puhjenneet täyteen loistoonsa, kun susi heräili talviuniltaan. Susi oli nälkäinen pitkien talviunien jälkeen, joten hän päätti lähteä etsimään ruokaa. Samassa susi huomasi pienen jäniksen pitkässä nurmikossa.

Pupu oli keskittynyt nauttimaan vihreästä ruohosta, kun susi päätti lähteä jahtaamaan pupua. Pupu pinkaisi juoksuun susi kintereillään. He mutkittelevat puiden kantojen ja vihertävien puiden ohitse peräkanaa, kunnes he päätyivät umpikujaan. Pupu oli pahassa pinteessä. Susi lähestyi häntä suu jo kuolaa valuen, kun pupu kuuli outoa lepatusta.

Pupu katsahti ylöspäin ja näki lentävän madon. Mato laskeutui suden ja pupun väliin ja kysyi: ”Miksi jahtaat pupua?” Susi meni hämilleen ja vastasi: ”En tiedä, minulla on nälkä.” ”Mutta onko pupu muka tehnyt sinulle jotain”, mato kysyi vihaisesti. ”Ei kai”, susi vastasi. ”Niin, en minäkään enää metsästä. Mato opetti minulle, ettei niin saa tehdä”, uusi ääni sanoi. Se oli ilves, joka oli juuri saapunut. ”Niin, no. Olet kai oikeassa. Eihän pupu ole tehnyt minulle mitään”, susi sanoi katuvasti.

”Anteeksi pupu”, susi sanoi. ”Ei se mitään, kiitos kun et syönyt minua”, pupu vastasi ja niin uudet ystävykset lähtivät hymyssä suin yhdessä syömään metsän marjoja.

Yhteistoimintapäivän prokoulutarina kiusaamisesta ja ystävällisyydestä

Kantiainen, Aatos, Lenni, Mikael ja Saara

Olipa kerran isoisä, joka toi lapsenlastaan Jaria kouluun. Jaria jännitti mennä kouluun, sillä häntä kiusattiin. Isoisän vietyä Jarin kouluun, hän kuuli, kun Jarille huudeltiin ikävästi. Isoisä meni katsomaan, mitä tapahtui. Hän pyysi Jarin kiusaajia lopettamaan. Kiusaajat nauroivat isoisälle, eivätkä lopettaneet Jarin kiusaamista. Isoisä meni kertomaan opettajalle kiusaamisesta. Opettaja lupasi puhua kiusaajille, ettei niin saa tehdä.

Kiusaajat lupasivat lopettaa ja pyysivät Jarilta anteeksi. Nyt Jari ei enää pelkää tulla kouluun. Kiusaajista ja Jarista tuli kavereita.