Aluevertailu

Uudellamaalla asui vuoden 2024 lopussa 1,78 miljoonaa asukasta. Alueen asukkaista 38 prosenttia asui Helsingissä, 19 prosenttia KUUMA-kunnissa ja 18 prosenttia Espoossa. Vantaan väestöosuus oli 14 prosenttia.

Alueet poikkesivat jonkin verran toisistaan ikärakenteen osalta. Vuonna 2024 alle kouluikäisiä asui eniten Espoossa (8 %) ja vähiten muulla Uudellamaalla (5 %). Kouluikäisiä asui suhteellisesti eniten Kauniaisissa (12 %) ja vähiten Helsingissä (9 %). Yli 64-vuotiaiden osuus oli selvästi suurin muulla Uudellamaalla (27 %) ja alhaisin Espoossa (15 %).

Vantaa oli vertailualueista ainoa, jonka väestöstä suurempi osa oli miehiä (50,6 %) kuin naisia (49,4 %). Helsingissä sukupuolten välinen ero oli suurin ja naisten osuus väestöstä oli 52,2 prosenttia. Kun sukupuolirakennetta tarkastellaan kielen mukaan, oli kaikilla vertailualueilla kotimaankielisessä väestössä naisenemmistö. Vieraskielisessä väestössä miesten osuus oli suurempi kaikilla muilla alueilla paitsi Kauniaisissa.

Ruotsinkielisten osuuksissa oli vertailualueilla suuria eroja. Vuonna 2024 suhteellisesti eniten ruotsinkielisiä asui Kauniaisissa (31 %) ja muulla Uudellamaalla (27 %). Näillä alueilla ruotsinkielisiä oli selvästi enemmän kuin vieraskielisiä yhteensä. Vantaalla vain 2,1 prosenttia väestöstä oli ruotsinkielisiä ja ruotsi oli viidenneksi yleisin kieli suomen, venäjän, viron ja arabian jälkeen. Kaikilla muilla vertailualueilla ruotsi oli toiseksi yleisin kieli. Ruotsinkielisten osuudet ovat kuitenkin laskeneet kaikilla vertailualueilla.

Pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa asuu paljon vieraskielisiä. Vuonna 2024 vieraskielisten osuus oli Vantaalla (28,7 %) ja Espoossa (25 %) suurempi kuin muissa Suomen kunnissa. Helsinki oli listalla neljäntenä (20,4 %) Närpiön jälkeen. Kauniaisissa, KUUMA-kunnissa ja muulla Uudellamaalla vieraskielisten osuudet olivat huomattavasti alhaisempia (7–11 %), mutta kuten alla olevasta kuviosta voi huomata, vieraskielisten osuudet ovat selvästi kasvaneet kaikilla alueilla.

Selvästi yleisimmät vieraat kielet koko Uudenmaan alueella olivat venäjä (15 % vieraskielisistä) ja viro (10 %), joiden jälkeen tulivat arabia, englanti ja somali (7–8 %). Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä yleisin vieras kieli oli venäjä, Kauniaisissa englanti ja muilla alueilla viro.

Myös ulkomaan kansalaisten määrä ja osuus väestöstä on kasvanut. Vuonna 2024 ulkomaan kansalaisia asui eniten Vantaalla ja Espoossa (17–18 % väestöstä) ja vähiten muulla Uudellamaalla (5 %).

Uudellamaalla syntyi ennätyspaljon vauvoja vuonna 2010 (18 800) ja ennätysvähän vuonna 2019 (15 700). 2020-luvulla syntyneiden määrä on vaihdellut, mutta vuonna 2024 vauvoja syntyi enemmän kuin kahtena edellisenä vuotena. Uusia tulokkaita oli vajaat 16 200, joista 39 prosenttia syntyi helsinkiläisille, 21 prosenttia espoolaisille ja 17 prosenttia KUUMA-kunnissa asuville. Vantaalaisten vauvojen osuus oli 15 prosenttia.

Uudellamaalla syntyneistä vauvoista 69 prosenttia oli suomenkielisiä, 8 prosenttia ruotsinkielisiä ja 22 prosenttia vieraskielisiä. Ruotsinkielisiä vauvoja syntyi suhteellisesti eniten muulla Uudellamaalla (33 %) ja vieraskielisiä vauvoja Vantaalla (37 %).

Vuonna 2024 synnyttäneiden äitien iät vaihtelivat alueiden välillä. Vähintään 30 vuotta täyttäneiden äitien osuus oli selvästi suurin Kauniaisissa (84 %), kun Vantaalla, KUUMA-alueella ja muulla Uudellamaalla osuus oli huomattavasti alhaisempi (64–65 %).

Uudenmaan alueella kuoli vuoden 2024 aikana 13 800 henkilöä, joka oli 600 vähemmän kuin edellisvuonna. Kuolleista 39 prosenttia asui Helsingissä ja 20 prosenttia KUUMA-kunnissa, kun taas Vantaan ja Espoon osuudet olivat hieman pienempiä, 12–13 prosenttia.

Kun tarkastellaan luonnollista väestönkasvua vuodesta 2010 alkaen, jäi se kaikilla vertailualueilla hyvin alhaiseksi vuosina 2022–2023. Tilanne koheni kaikilla alueilla vuonna 2024 (pl. Kauniainen), mutta silti luonnollinen väestönkasvu jäi alhaiselle tasolle muualla paitsi Espoossa. Muulla Uudellamaalla luonnollinen väestönkasvu on ollut ennätyspaljon miinuksella viimeisten kolmen vuoden ajan ja syntyneitä on ollut keskimäärin tuhat vähemmän kuin kuolleita.

Pääkaupunkiseudun isojen kaupunkien ja KUUMA-alueen väestö on kasvanut koko 2010- ja 2020-lukujen ajan. Muulla Uudellamaalla väestö on puolestaan vähentynyt vuodesta 2015 lähtien, paitsi vuonna 2021, jolloin väestönkasvu jäi plussalle. Vuodesta 2014 vuoteen 2024 väestö on kasvanut eniten Espoossa ja Vantaalla (19–21 %), joiden jälkeen tulivat Helsinki ja Kauniainen (10 %). KUUMA-alueella kasvu on ollut alhaisempaa (8 %) kuin pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla väestö on vähentynyt (-3,3 %). Alla olevassa kuviossa on esitetty väestönmuutos viimeisten viiden vuoden ajalta.

Koronapandemia 2020-luvun alussa aiheutti muutoksia erityisesti Suomen sisäiseen muuttoliikkeeseen, mikä näkyi selvästi myös Uudellamaalla. Kuntien välinen kotimaan nettomuutto jäi miinukselle Helsingissä vuosina 2020–2022 ja Espoossakin vuonna 2020. Ainoastaan Vantaalla negatiivinen kehitys on jatkunut sen jälkeenkin ja kotimaan nettomuutto on ollut miinuksella vuosina 2021–2024. Käännettä parempaan on kuitenkin tapahtunut, sillä verrattuna vuoteen 2023, Vantaan kotimaan muuttotappio on puolittunut.

KUUMA-alue sai kotimaan muuttoliikkeestä ennätysmuuttovoitot vuosina 2020–2021, peräti 2 200 henkeä per vuosi. Sen jälkeen muuttovoitto on ollut vajaa 900 henkeä vuosittain. Muu Uusimaa on viimeisten kymmenen vuoden aikana saanut kotimaasta muuttovoittoa ainoastaan vuonna 2021.

Maahanmuutto on puolestaan kasvattanut kaikkien vertailualueiden väestöä jo pari vuosikymmentä. Viimeiset vuodet maahanmuutto on ollut ennätyskorkealla tasolla alueesta riippumatta.

Asuntokuntien keskikoko oli alhaisin Helsingissä (1,8 henkilöä) ja korkein Kauniaisissa (2,3). Tämä näkyi myös asuntokuntarakenteessa, sillä helsinkiläisistä asuntokunnista puolet oli yhden hengen asuntokuntia ja vain kymmenesosa oli vähintään neljän hengen asuntokuntia. Kauniaisissa yhden hengen asuntokuntia oli runsas kolmasosa ja joka viides oli vähintään neljän hengen asuntokunta.

Vuonna 2024 Uudellamaalla asui 458 600 perhettä. Perheistä 36 prosenttia asui Helsingissä, 20 prosenttia KUUMA-kunnissa ja 18 prosenttia Espoossa. Vantaan osuus perheistä oli 14 prosenttia. Vuonna 2021 koronan aiheuttama muuttoaalto sai Vantaalla ja Helsingissä perheiden määrän historiallisesti vähentymään, kun taas muulla Uudellamaalla perheiden määrä poikkeuksellisesti lisääntyi. Sen jälkeen on palattu ”normaalitilanteeseen” eli pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa perheiden määrä on lisääntynyt ja muulla Uudellamaalla vähentynyt.

Perherakenteessa oli alueiden välisiä eroja. Avioparien osuus vaihteli Kauniaisten 71 prosentista Helsingin 54 prosenttiin ja avoparien osuus Helsingin 30 prosentista Kauniaisten 15 prosenttiin. Perheitä, joissa oli lapsia, oli eniten Espoossa ja Kauniaisissa (55 %) ja vähiten muulla Uudellamaalla (47 %).

Kauniaisissa 80 prosenttia väestöstä kuului perheisiin, kun Helsingissä vastaava osuus oli 65 prosenttia. Perheiden keskikokokin oli korkein Kauniaisissa (2,9) ja alhaisin Helsingissä sekä muulla Uudellamaalla (2,7 henkilöä).

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2024/2025 PÄÄSIVULLE