Aluevertailu

Uudellamaalla asui vuoden 2025 lopussa lähes 1,8 miljoonaa asukasta. Alueen asukkaista 39 prosenttia asui Helsingissä, 19 prosenttia KUUMA-kunnissa, 18 prosenttia Espoossa ja 14 prosenttia Vantaalla.

Alueiden välillä oli eroja ikärakenteessa. Alle kouluikäisten osuus oli suurin Espoossa (8 %) ja pienin muulla Uudellamaalla (5 %). Kouluikäisiä asui suhteellisesti eniten Kauniaisissa (12 %) ja vähiten Helsingissä (9 %). Yli 64-vuotiaiden osuus oli selvästi suurin muulla Uudellamaalla (27 %) ja alhaisin Espoossa (15 %).

Vantaa oli vertailualueista ainoa, jonka väestöstä suurempi osa oli miehiä (50,5 %) kuin naisia (49,5 %). Helsingissä sukupuolten välinen ero oli suurin, ja naisten osuus väestöstä oli 52,2 prosenttia.

Kielen mukaan tarkasteltuna kotimaankielisessä väestössä oli kaikilla alueilla naisenemmistö. Vieraskielisessä väestössä miesten osuus oli suurempi kaikilla muilla alueilla paitsi Kauniaisissa.

Ruotsinkielisten osuus vaihteli selvästi vertailualueiden välillä. Vuonna 2025 ruotsinkielisiä asui suhteellisesti eniten Kauniaisissa (30 %) ja muulla Uudellamaalla (27 %). Näillä alueilla asui ruotsinkielisiä selvästi enemmän kuin vieraskielisiä.

Vantaalla vain 2,1 prosenttia väestöstä oli ruotsinkielisiä ja ruotsi oli viidenneksi yleisin kieli suomen, venäjän, viron ja arabian jälkeen. Muilla vertailualueilla ruotsi oli toiseksi yleisin kieli suomen jälkeen. Ruotsinkielisten osuus on kuitenkin pienentynyt kaikilla vertailualueilla.

Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa asuu paljon vieraskielisiä. Vuonna 2025 vieraskielisten osuus oli Vantaalla (29,9 %) ja Espoossa (25,9 %) suurempi kuin muissa Suomen kunnissa. Helsinki oli listalla neljäntenä (21,2 %) Närpiön jälkeen. Kauniaisissa, KUUMA-kunnissa ja muulla Uudellamaalla vieraskielisten osuudet olivat huomattavasti alhaisempia (8–11 %). Mutta kuten alla olevasta kuviosta voi huomata, vieraskielisten osuus on selvästi kasvanut kaikilla alueilla.

Yleisimmät vieraat kielet koko Uudenmaan alueella olivat venäjä (14 % vieraskielisistä) ja viro (9 %), joiden jälkeen tulivat arabia, englanti ja somali (7–8 %). Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä yleisin vieras kieli oli venäjä, Kauniaisissa englanti ja muilla alueilla viro.

Myös ulkomaan kansalaisten määrä ja osuus väestöstä on kasvanut. Vuonna 2025 ulkomaan kansalaisia asui suhteellisesti eniten Vantaalla ja Espoossa (17–19 % väestöstä) ja vähiten muulla Uudellamaalla (6 %).

Uudellamaalla syntyi ennätyspaljon vauvoja vuonna 2010 (18 800) ja ennätysvähän vuonna 2019 (15 700). 2020‑luvulla syntyneiden määrä on vaihdellut, mutta kahden viime vuoden aikana syntyvyys on kasvanut. Vuonna 2025 vauvoja syntyi lähes 900 enemmän kuin vuonna 2004. Uudellemaalle syntyi 17 050 vauvaa, joista 40 prosenttia oli helsinkiläisiä, 20 prosenttia espoolaisia ja 17 prosenttia KUUMA-kuntalaisia. Vantaalaisten vauvojen osuus oli 15 prosenttia.

Uudellamaalla syntyneistä vauvoista 69 prosenttia oli suomenkielisiä, 8 prosenttia ruotsinkielisiä ja 23 prosenttia vieraskielisiä. Ruotsinkielisiä vauvoja syntyi suhteellisesti eniten Kauniaisissa (33 %) ja vieraskielisiä Vantaalla (38 %).

Synnyttäneiden äitien iässä oli alueellisia eroja. Vähintään 30 vuotta täyttäneiden äitien osuus oli selvästi suurin Kauniaisissa (91 %), kun taas Vantaalla, KUUMA-alueella ja muulla Uudellamaalla osuus oli huomattavasti alhaisempi (~65 %).

Uudellamaalla kuoli vuonna 2025 yhteensä 14 200 henkilöä, joka oli 410 enemmän kuin edellisvuonna. Kuolleista 39 prosenttia asui Helsingissä ja 20 prosenttia KUUMA-kunnissa, kun taas Vantaan ja Espoon osuudet olivat hieman pienempiä, 12–13 prosenttia.

Luonnollinen väestönkasvu jäi vertailualueilla hyvin alhaiseksi vuosina 2022–2023. Tämän jälkeen kehitys on hieman kohentunut kaikilla alueilla (Kauniaista lukuun ottamatta), mutta taso on yhä matalampi kuin kymmenen vuotta sitten. Muulla Uudellamaalla luonnollinen väestönkasvu on ollut jo neljän vuoden ajan erityisen paljon miinuksella, ja syntyneitä on ollut keskimäärin lähes tuhat vähemmän kuin kuolleita.

Kotimaan muuttoliikkeen kehityksessä on selviä eroja alueiden välillä. Vantaalla kotimaan nettomuutto on ollut miinuksella vuodesta 2021 lähtien ja muulla Uudellamaalla vuodesta 2022 lähtien. Espoo on saanut muuttovoittoa muualta Suomesta, mutta muuttovoiton määrä on pienentynyt kahtena viime vuotena. KUUMA-alue sai kotimaan muuttoliikkeestä ennätykselliset muuttovoitot vuosina 2020–2021, mutta sen jälkeen määrä on jäänyt selvästi matalammaksi. Helsinki oli ainoa alue, jossa kotimaan muuttovoitto on voimakkaasti kasvanut viime vuosina.

Maahanmuutto on kasvattanut kaikkien vertailualueiden väestöä jo pitkään. Vuonna 2023 maahanmuutto oli ennätyskorkealla tasolla alueesta riippumatta, mutta sen jälkeen muuttovoitto ulkomailta on selvästi pienentynyt jokaisella vertailualueella.

Pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien ja KUUMA-alueen väestö on kasvanut koko 2010- ja 2020-lukujen ajan. Helsingin seudun ulkopuolisella Uudellamaalla väestö on sen sijaan vähentynyt vuodesta 2015 lähtien, vuotta 2021 lukuun ottamatta. Parin viime vuoden aikana väestönkasvu on kuitenkin selvästi hidastunut Vantaalla, Espoossa ja KUUMA-alueella. Helsinki oli ainoa alue, jossa väestönkasvu on pysynyt korkealla tasolla.

Asuntokuntien keskikoko vuonna 2025 oli alhaisin Helsingissä (1,9 henkilöä) ja korkein Kauniaisissa (2,3). Tämä näkyi myös asuntokuntarakenteessa, sillä helsinkiläisistä asuntokunnista puolet oli yhden hengen asuntokuntia ja vain kymmenesosa oli vähintään neljän hengen asuntokuntia. Kauniaisissa yhden hengen asuntokuntia oli runsas kolmasosa ja joka viides oli vähintään neljän hengen asuntokunta.

Vuonna 2025 Uudellamaalla asui 464 200 perhettä. Perheistä 36 prosenttia asui Helsingissä, 20 prosenttia KUUMA-kunnissa ja 19 prosenttia Espoossa. Vantaan osuus oli 14 prosenttia. Vertailualueista perheiden määrä on vähentynyt ainoastaan muulla Uudellamaalla.

Perherakenteessa oli alueiden välisiä eroja. Avioparien osuus vaihteli Kauniaisten 70 prosentista Helsingin 54 prosenttiin ja avoparien osuus Helsingin 30 prosentista Kauniaisten 16 prosenttiin. Lapsiperheiden osuus oli korkein Espoossa ja Kauniaisissa (55 %) ja matalin muulla Uudellamaalla (47 %).

Kauniaisissa 80 prosenttia väestöstä kuului perheisiin, kun Helsingissä vastaava osuus oli 65 prosenttia. Myös perheiden keskikoko oli suurin Kauniaisissa (2,9) ja pienin Helsingissä sekä muulla Uudellamaalla (2,7 henkilöä).

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2025/2026 PÄÄSIVULLE