Asuntokunnat ja perheet

Vuonna 2024 Vantaalla oli 121 200 asuntokuntaa, joissa asui 244 350 vantaalaista (asuntoväestöön ei lasketa asunnottomia eikä asuntoloissa, laitoksissa, vankiloissa tai tilapäisesti ulkomailla olevia). Yhden hengen asuntokuntia oli 45 prosenttia, kahden hengen 30 prosenttia, kolmen hengen 12 prosenttia ja vähintään neljän hengen asuntokuntia 14 prosenttia.

Asuntokuntien koko on selvästi pienentynyt vuosien saatossa, sillä yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuudet alkoivat kasvaa 1970-luvun lopusta lähtien. Yksin asuvien osuus jatkoi kasvamistaan vuoteen 2023 saakka, mutta kasvuvauhti hidastui vuosina 2022–2023. Vuonna 2024 tapahtui historiallinen käänne, kun osuus kääntyi ensimmäistä kertaa hienoiseen laskuun.

Kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu pysähtyi 2000-luvun alkupuolella ja viimeisten kymmenen vuoden ajan osuus on pikkuhiljaa laskenut. Vuosina 2023−2024 kahden hengen asuntokuntien osuus on ollut alle 30 prosenttia. Näin alhaisia lukemia oli edellisen kerran 1980-luvun loppupuolella.

Alla olevassa kuviossa on esitetty vantaalaisten asuntokuntien määrässä tapahtuneet muutokset vuosittain asuntokunnan koon mukaan. Yhden hengen asuntokuntien määrä alkoi selvemmin kasvaa vuodesta 2015 lähtien. Huippu saavutettiin vuonna 2019, jolloin yhden hengen asuntokuntien määrä kasvoi 2 800:lla. Vuosina 2017−2022 yli 70 prosenttia Vantaan asuntokuntien kasvusta tuli yhden hengen asuntokunnista.

Vuonna 2024 yhden hengen asuntokuntien määrä kasvoi ainoastaan runsaalla 200:lla. Tämä oli vähemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2010 lähtien. Lisäksi se oli ajanjaksolla ensimmäinen vuosi, jolloin yhden hengen asuntokuntien määrä kasvoi vähemmän kuin 2-4 hengen asuntokuntien määrä. Asuntokuntien koon mukaan tarkasteltuna vuosi 2024 olikin kaikista tasapainoisin vuosi. Vantaalle tuli tasaisesti lisää kaikenkokoisia asuntokuntia, eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia (+347).

Vuonna 2024 Vantaalla oli 54 100 yksin asuvaa, joista 50,4 prosenttia oli naisia ja 49,6 prosenttia miehiä. Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, Vantaalla on verrattain vähän yksin asuvia. Kuudesta suurimmasta kaupungista ainoastaan Espoossa (41 %) yhden hengen asuntokuntien osuus oli pienempi kuin Vantaalla (45 %). Osuus oli suurin Turussa ja Tampereella (54–56 %).

Kun tarkastellaan koko väestöä, kaikista vantaalaista useampi kuin joka viides (22 %) asui yksin. Osuus on selvästi noussut, sillä vuonna 2010 yksin asuvia oli 17 prosenttia väestöstä. Turun ja Tampereen asukkaista lähes kolmasosa oli yksin asuvia.

Vantaalla vähiten yksin asuvia oli 35–49-vuotiaissa ja eniten vanhemmissa ikäluokissa. Naisilla yksin asuvien osuus alkoi selvemmin kasvaa 50 vuodesta eteenpäin, kun miehillä yksin asuvien osuus pysytteli samalla tasolla 35 vuodesta aina 85 ikävuoteen saakka.

Asuntokuntien pienentyminen näkyy myös asuntokuntien keskikoon kehityksessä. Vuonna 1980 vantaalaisessa asuntokunnassa asui keskimäärin 2,8 henkilöä, mutta vuodesta 2004 lähtien luku on ollut alle 2,2 henkilöä. Vuonna 2024 luku oli jo hyvin lähelle kahta, ollen 2,02 henkilöä.

Talotyypillä on ymmärrettävästi suuri vaikutus asuntokunnan keskikokoon. Vuonna 2024 Vantaalla sijaitsevissa omakoti- ja paritaloissa keskikoko oli 2,6, rivitaloissa 2,4 ja kerrostaloissa 1,7 henkilöä.

Asuntokuntien koossa oli jonkin verran suuralueiden välisiä eroja. Myyrmäen, Tikkurilan ja Kivistön suuralueilla oli eniten yhden hengen asuntokuntia (48–49 %), kun vähiten yksin asuvia oli Aviapoliksessa ja Korsossa (37 %). Tikkurilassa ja Myyrmäessä oli vähiten suuria, vähintään neljän hengen asuntokuntia (11–12 %) ja vastaavasti eniten niitä oli Aviapoliksessa (19 %).

Kivistön suuralueelle on rakennettu paljon pieniä asuntoja, mikä on muuttanut alueen asuntokuntarakennetta. Vielä vuonna 2015 yksin asuvia oli asuntokunnista 28 prosenttia, kun vuonna 2024 osuus oli 48 prosenttia. Samaan aikaan vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus on tippunut 24 prosentista 13 prosenttiin.

Kaupunginosittain tarkasteltuna Tikkurilassa oli alhaisin asuntokuntien keskikoko (1,6 hlöä) kuin myös suurin yksin asuvien osuus (60 % asuntokunnista). Lapinkylässä, Ylästössä ja Nikinmäessä oli suurin asuntokuntien keskikoko (2,8 hlöä) sekä eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia (31–33 %). 

Vuonna 2024 vantaalaisista asuntokunnista 71 prosenttia oli sellaisia, joissa kaikkien asukkaiden kieli oli suomi. Täysin ruotsinkielisiä asuntokuntia oli prosentin verran ja kahdessa prosentissa asuntokunnista asui sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Loput 26 prosenttia asuntokunnista oli ainakin osittain vieraskielisiä, sillä vähintään yhden henkilön äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi.

Hakunilan suuralueella 33 prosenttia asuntokunnista oli vieraskielisiä (vähintään yksi henkilö vieraskielinen) ja Koivukylän suuralueella 29 prosenttia. Tikkurilan ja Aviapoliksen suuralueilla vieraskielisiä asuntokuntia oli vähiten, 22 prosenttia.

Asuntokunnat, joissa asui vähintään yksi vieraskielinen, olivat keskikooltaan selvästi suurempia (2,6 henkilöä) kuin kotimaankieliset (1,8) tai kaikki vantaalaiset asuntokunnat (2,0). Vieraskielisissä asuntokunnissa yksin asuvien osuus oli 30 prosenttia (kotimaankieliset asuntokunnat 50 %) ja vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus oli 25 prosenttia (10 %).

Vuonna 2024 vantaalaisia perheitä oli 64 140, joka oli 940 perhettä enemmän kuin edellisvuonna. Väestön määrän lisääntyessä myös perheiden määrä lisääntyy, mutta koronavuonna 2021 perheiden määrä poikkeuksellisesti väheni. Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit sekä yhden vanhemman perheet.

Alla olevassa kuviossa on kuvattu vantaalaisten perheiden määrässä ja perhetyypeissä tapahtuneet muutokset vuosittain. Viimeiset kolme vuotta perheiden määrä on vuosi vuodelta kasvanut ja lisäystä on tullut kaikenlaisiin perhetyyppeihin.

Vuonna 2024 perheisiin kuului 70,5 prosenttia koko Vantaan väestöstä, kun vuonna 2000 vastaava lukema oli 81 prosenttia. Lasten osuus perheväestöstä oli kolmannes (59 100 lasta). Lapsista alle kouluikäisiä oli vajaa kolmasosa, 7–17-vuotiaita puolet ja täysi-ikäisiä vajaa viidennes. Perheistä, joilla oli lapsia, 48 prosentilla oli yksi lapsi, 38 prosentilla kaksi lasta ja 15 prosentilla kolme lasta tai enemmän.

Vuonna 2024 perheet, joilla oli lapsia (54 %), olivat enemmistönä lapsettomiin perheisiin (46 %) nähden. Perhetyypeittäin tarkasteltuna 46 prosenttia vantaalaisista perheistä oli avio- tai avopareja, joilla ei ollut lapsia. Lasten kanssa asuvia pariskuntia oli 38 prosenttia ja yhden vanhemman perheitä 16 prosenttia. Valtaosassa (84 %) yhden vanhemman perheistä vanhempi oli äiti. Avopareista selvästi suurempi osa oli sellaisia, joilla ei ollut lapsia, kun taas aviopareissa lasten kanssa asuvia ja lapsettomia oli yhtä paljon.

Perherakenne muuttuu hitaasti, mutta perheiden keskikoko on jonkin verran pienentynyt. Vuonna 2000 perheisiin kuului keskimäärin 2,89 henkilöä ja vuoden 2024 lopussa 2,76 henkilöä.

Aviapolis on kaikilla mittareilla mitattuna Vantaan perhevaltaisin suuralue, sillä perheväestöön kuuluvien osuus (80 %) ja perheiden keskikoko (2,9 henkilöä) oli suuralueiden korkein. Lisäksi 63 prosenttia perheistä oli sellaisia, joissa oli lapsia. Korson suuralue on näiden tilastojen valossa toiseksi perhevaltaisin alue. Toiseen päähän sijoittuivat Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueet, joissa perheväestön osuus oli hieman alle 70 prosenttia, perheiden keskikoko 2,7 henkilöä ja ainoastaan puolella perheistä oli lapsia.

Kaupunginosista perheiden keskikoko oli suurin Lapinkylässä, Nikinmäessä ja Ylästössä (3,1 henkilöä) ja alhaisin Piispankylässä, Veromiehessä, Tikkurilassa (alle 2,5 hlöä). Perheväestöön kuuluvien osuus oli suurin Jokivarressa ja Ylästössä (~94 %) ja alhaisin Tikkurilassa ja Veromiehessä (57–58 %).

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2024/2025 PÄÄSIVULLE