Asuntokunnat ja perheet

Vuonna 2025 Vantaalla oli 121 680 asuntokuntaa, joissa asui lähes 246 200 vantaalaista (asuntoväestöön ei lasketa asunnottomia eikä asuntoloissa, laitoksissa, vankiloissa tai tilapäisesti ulkomailla olevia). Yhden hengen asuntokuntia oli 44 prosenttia, kahden hengen 30 prosenttia, kolmen hengen 12 prosenttia ja vähintään neljän hengen asuntokuntia 14 prosenttia.

Asuntokuntien koko on pienentynyt selvästi pitkällä aikavälillä. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuudet alkoivat kasvaa 1970-luvun lopulla, ja yksin asuvien osuus nousi yhtäjaksoisesti aina vuoteen 2023 saakka. Vuonna 2024 kehitys kuitenkin kääntyi ensimmäistä kertaa hienoiseen laskuun, ja sama suunta jatkui vuonna 2025. Kahdessa vuodessa yhden hengen asuntokuntien osuus on pienentynyt yhteensä 0,6 prosenttiyksikköä.

Kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu puolestaan pysähtyi jo 2000-luvun alkupuolella, ja viimeisten kymmenen vuoden ajan osuus on vähitellen pienentynyt. Viimeiset kolme vuotta kahden hengen asuntokuntien osuus on ollut alle 30 prosenttia. Näin matalalla tasolla osuus oli edellisen kerran 1980-luvun lopulla.

Alla olevassa kuviossa on esitetty vantaalaisten asuntokuntien määrissä tapahtuneet muutokset vuosittain 2010−2025 asuntokunnan koon mukaan. Yhden hengen asuntokuntien määrä alkoi selvemmin kasvaa vuodesta 2015 lähtien. Huippu saavutettiin vuonna 2019, jolloin yhden hengen asuntokuntien määrä kasvoi 2 800:lla. Vuosina 2017−2022 yli 70 prosenttia Vantaan asuntokuntien kasvusta tuli yhden hengen asuntokunnista.

Viime vuosina yhden hengen asuntokuntien määrän kehitys on ollut poikkeuksellista. Muutos alkoi vuonna 2024, jolloin yhden hengen asuntokuntien määrä kasvoi ainoastaan 210 asuntokunnalla. Se oli vähemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2025 tapahtui historiallinen käänne, kun yhden hengen asuntokuntien määrä väheni 145 asuntokunnalla. Näin ei ole käynyt kertaakaan aiemmin viimeisten 50 vuoden aikana.

Vuonna 2025 Vantaalla lisääntyi eniten kolmen hengen asuntokunnat, 360 kappaleella. Lisäksi vähintään neljän hengen asuntokuntia tuli lisää 135 kappaletta ja kahden hengen asuntokuntia 120 kappaletta.

Vuonna 2025 Vantaalla asui yksin lähes 54 000 henkilöä, joista 50,3 prosenttia oli naisia ja 49,7 prosenttia miehiä. Kaikista vantaalaisista 21 prosenttia asui yksin. Osuus laski edellisvuodesta yhdellä prosenttiyksiköllä, mutta pitkällä aikavälillä yksin asuvien määrä on kasvanut: 2010-luvun alussa yksin asuvia oli 17 prosenttia väestöstä.

Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, Vantaalla asuu verrattain vähän yksin asuvia. Kuudesta suurimmasta kaupungista ainoastaan Espoossa (41 %) yhden hengen asuntokuntien osuus oli pienempi kuin Vantaalla (44 %). Osuus oli suurin Turussa (56 %) ja Tampereella (54 %). Turussa ja Tampereella kaikista asukkaista noin 30 prosenttia asui yksin.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna yksin asuminen oli Vantaalla vähäisintä 35–54-vuotiailla ja yleisintä vanhemmissa ikäryhmissä. Naisilla yksin asuvien osuus alkoi kasvaa selvemmin 50 ikävuoden jälkeen, kun taas miehillä osuus pysyi melko tasaisena 35 ikävuodesta aina 85 ikävuoteen saakka.

Asuntokuntien koon pienentyminen näkyy myös keskikoon kehityksessä. Vuonna 1980 vantaalaisessa asuntokunnassa asui keskimäärin 2,8 henkilöä, mutta vuodesta 2004 lähtien keskikoko on ollut alle 2,2 henkilö. Vuonna 2025 luku oli jo hyvin lähelle kahta, ollen 2,02 henkilöä.

Asuntokuntien keskikoko vaihtelee selvästi talotyypin mukaan. Vuonna 2025 Vantaalla sijaitsevissa omakoti- ja paritaloissa keskikoko oli 2,6, rivitaloissa 2,4 ja kerrostaloissa 1,8 henkilöä.

Asuntokuntien koossa oli jonkin verran suuralueiden välisiä eroja. Myyrmäen, Tikkurilan ja Kivistön suuralueilla oli eniten yhden hengen asuntokuntia (47–48 %), kun vähiten yksin asuvia oli Aviapoliksessa ja Korsossa (37 %). Tikkurilassa ja Myyrmäessä oli vähiten suuria, vähintään neljän hengen asuntokuntia (11–12 %) ja vastaavasti eniten niitä oli Aviapoliksessa ja Korsossa (17–18 %).

Kivistön suuralueelle on rakennettu paljon pieniä asuntoja, mikä on muuttanut alueen asuntokuntarakennetta. Vielä vuonna 2015 yksin asuvia oli asuntokunnista 28 prosenttia, kun vuonna 2025 osuus oli 47 prosenttia. Samaan aikaan vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus on tippunut 24 prosentista 13 prosenttiin.

Kaupunginosittain tarkasteltuna Tikkurilassa oli alhaisin asuntokuntien keskikoko (1,6 hlöä) kuin myös suurin yksin asuvien osuus (60 % asuntokunnista). Lapinkylässä oli puolestaan suurin asuntokuntien keskikoko (2,9 hlöä) sekä eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia (32 %).

Vuonna 2025 vantaalaisista asuntokunnista 70 prosenttia oli suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä asuntokuntia oli prosentin verran ja kahdessa prosentissa asuntokunnista asui sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Loput 27 prosenttia asuntokunnista oli ainakin osittain vieraskielisiä, eli vähintään yhden asukkaan äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi.

Vieraskielisiä asuntokuntia (vähintään yksi henkilö vieraskielinen) oli eniten Hakunilan (34 %) ja Koivukylän (31 %) suuralueilla. Vähiten niitä oli Tikkurilan ja Aviapoliksen suuralueilla (23 %).

Vieraskieliset asuntokunnat olivat keskikooltaan selvästi suurempia: niissä asui keskimäärin 2,6 henkilöä, kun kotimaankielisissä asuntokunnissa keskikoko oli 1,8 ja kaikissa asuntokunnissa 2,0 henkilöä. Vieraskielisissä asuntokunnissa yksin asuvia oli selvästi vähemmän (29 %) kuin kotimaankielisissä (50 %), kun taas vähintään neljän hengen asuntokuntia oli selvästi enemmän (25 % vs. 10 %).

Vuonna 2025 Vantaalla asui 64 800 perhettä, joka oli 680 enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu kohdistui erityisesti kahden vanhemman lapsiperheisiin, joiden määrä lisääntyi 425 perheellä. Kasvu oli suurempi kuin kertaakaan aiemmin 1990-luvun alkupuolelta lähtien ja ylitti myös edellisvuoden ennätystason (+401). Yhden vanhemman lapsiperheiden määrä kasvoi 142 perheellä ja lapsettomien avio- tai avoparien määrä 114 pariskunnalla.

Alla olevassa kuviossa on esitetty perhetyyppien määrissä tapahtuneet muutokset vuosittain. Yleensä perheiden määrä kasvaa väestönkasvun myötä, mutta koronapandemian aikana vuonna 2021 kehitys poikkesi tästä ja perheiden määrä väheni. Perheiksi lasketaan lapsettomat ja lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit sekä yhden vanhemman perheet.

Vuonna 2025 perheisiin kuului 70,7 prosenttia Vantaan väestöstä, mikä oli 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Muutos on merkittävä, sillä perheväestön osuus ei ole kasvanut kertaakaan aiemmin 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Pitkällä aikavälillä perheväestön osuus on kuitenkin pienentynyt selvästi, sillä vuonna 2000 perheisiin kuului vielä 81 prosenttia väestöstä.

Lasten osuus perheväestöstä oli kolmannes (59 700 lasta). Lapsista alle kouluikäisiä oli 29 prosenttia, 7–17-vuotiaita 51 prosenttia ja täysi-ikäisiä 20 prosenttia. Perheistä, joilla oli lapsia, 49 prosentilla oli yksi lapsi, 37 prosentilla kaksi lasta, 11 prosentilla kolme lasta ja 3 prosentilla neljä lasta tai enemmän.

Vuonna 2025 lapsiperheet (54 %) olivat enemmistönä lapsettomiin perheisiin (46 %) nähden. Perheistä 46 prosenttia oli lapsettomia avio- tai avopareja, 38 prosenttia lasten kanssa asuvia pariskuntia ja 16 prosenttia yhden vanhemman perheitä. Yhden vanhemman perheistä valtaosassa (84 %) vanhempi oli äiti. Avopareista selvästi suurempi osa oli lapsettomia, kun taas aviopareissa lasten kanssa asuvia ja lapsettomia oli yhtä paljon.

Perherakenne muuttuu hitaasti, mutta perheiden keskikoko on jonkin verran pienentynyt. Vuonna 2000 perheessä oli keskimäärin 2,89 henkilöä ja vuoden 2025 lopussa 2,76 henkilöä.

Aviapolis erottui Vantaan perhevaltaisimpana suuralueena, sillä perheväestöön kuuluvien osuus (80 %) ja perheiden keskikoko (2,9 henkilöä) oli suuralueiden korkein. Lisäksi 63 prosentilla perheistä oli lapsia. Korson suuralueella perheväestön osuus ja keskikoko oli toiseksi suurin. Toiseen päähän sijoittuivat Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueet, joissa perheväestön osuus oli hieman alle 70 prosenttia, perheiden keskikoko 2,7 henkilöä ja ainoastaan puolella perheistä oli lapsia.

Kaupunginosista perheiden keskikoko oli suurin Lapinkylässä, Ylästössä ja Nikinmäessä (3,1 henkilöä) ja alhaisin Piispankylässä, Tikkurilassa ja Veromiehessä (noin 2,5 henkilöä). Perheväestöön kuuluvien osuus oli suurin Jokivarressa ja Ylästössä (noin 94 %) ja alhaisin Tikkurilassa ja Veromiehessä (57–58 %).

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2025/2026 PÄÄSIVULLE