Rajakylän uudessa koulurakennuksessa tutkimukset valmistuneet - vanhan koulurakennuksen tutkimus alkaa kesällä / Tiedote 22.4.2024
Rajakylän koulussa uuden koulurakennuksen tiloissa on tehty edellisen vuoden aikana rakenteellisia selvityksiä, kosteusmittauksia ja alapohjan tiivistystarpeen kartoitusta. Tutkimuksissa selviteltiin myös ulkoseinärakenteiden kuntoa, ilmanvaihdon toimintaa ja mitattiin olosuhteita.
Suurimmat sisäilman laatuun vaikuttavat seikat ovat tutkimuksen mukaan ilmanvaihdon painesuhteiden vaihtelu ja alapohjan rakenteen paikalliset epätiiveydet, teknisen työn luokan seinän alaosassa oleva paikallinen kosteus- ja mikrobivaurio sekä sisäilmassa havaitut kuidut. Koulun rakenteissa ei todettu suurempia vaurioita tai korjaustarpeita. Mattopinnoista voi tulla vähäistä aistittavaa hajua, mutta kemiallisten päästöjen (VOC) määrät sisäilmassa eivät ole koholla.
Tutkimuksissa kaikki tilat tarkastettiin aistinvaraisesti sekä pintakosteuskartoituksen avulla. Ulkoseinärakenteen rakenneavauksia tehtiin 5kpl. Ulkoseinärakenteiden kunto todettiin hyväksi, mutta kellarikerroksessa maanvastaisessa seinässä todettiin alareunassa kohonnutta kosteutta ja mikrobikasvustoa betonipinnassa. Kosteutta pääsee rakenteisiin ulkopuolelta maaperästä.
lapohjarakenteisiin tehtiin 3 kpl rakenneavauksia. Alapohjarakenteet ja välipohjarakenteet ovat pinnoiltaan melko siistejä ja tyydyttävässä kunnossa, puutteita havaittiin kuitenkin paikallisesti lattian pintamateriaalin kiinnittyvyydessä ja pienillä paikallisilla alueilla havaittiin myös kohonnutta kosteutta. Lattian pintamateriaalien alta selvitettiin tarkemmin kosteustilannetta 20 kohdasta ja liikuntasalin joustolattian ilmatilan kosteus 4 kohdasta. Puutteita havaittiin lattiakaivojen liittymissä ja puhtaudessa, näyttämön ja liikuntasalin alustilan puhtaudessa. Lattia on havaintojen mukaan painunut hieman seinän vierellä paikoitellen ja lattian pintamateriaali on irtoillut paikallisesti. Kellarikerroksessa alapohjarakenteessa havaittiin hieman kohonnutta kosteutta lattian pintamateriaalin alla. Rakenneavauksissa ei todettu puutteita tai vaurioita.
Lattiapinnoitteiden mahdollisesti aiheuttamia VOC-päästöjä mitattiin ilmasta ja materiaaleista mittausten avulla, VOC-mittauksia tehtiin yhteensä 10 kpl. Kahdessa neljästä ilmanäytteestä havaittiin hajukynnyksen ylittäviä pitoisuuksia etikkahapolle. Määrät ovat kuitenkin vähäisiä, eivätkä ylitä toimenpidekynnystä. Herkimmät henkilöt voivat kuitenkin aistia hajun ja ilma voi tästä syystä tuntua tunkkaiselta.
Alapohjarakenteiden tiiveyttä tutkittiin merkkiainekokeiden avulla. Mittausten ja havaintojen perusteella seinärakenteen ja alapohjan liitoskohdassa on epätiiveyttä kahdeksassa eri tilassa, epätiiveyskohdista pääsee herkästi hajuja ja epäpuhtauksia alapohjan alta maaperästä sisäilmaan. Epätiiveys johtuu rakentamisen jälkeen tapahtuneesta lattialaatan painumisesta.
Ulkoseinärakenteita tutkittiin aistinvaraisesti ja neljän rakenneavauksen avulla. Avauksia tehtiin levytettyjen seinäosien alueelle, näitä on rakennuksessa lähinnä ikkunoiden kohdalla vähäisessä määrin. Avauskohdissa ei todettu vaurioitumista seinärakenteissa. Rakenneavauksia ja tutkimuksia kohdistettiin yhteen kohtaan sähköpääkeskuksen väliseinärakenteessa, kohdassa on ollut vesivuotoa aiemmin. Kohdassa todettiin mikrobikasvua. Vaurio on paikallinen.
Pyyhintäpölynäytteitä otettiin 5kpl sisäpinnoilta ja ilmanvaihtokanavistojen päätelaitteista niitä kerättiin 4 kpl. Lisäksi tasopinnoilta kerättiin kuitulaskeumanäytteitä 10 kpl. Kaikissa pölynäytteissä oli tavanomaisia hiukkasia ja pölyä, mutta myös kuituja. Lisäksi osassa ilmanvaihdon päätelaitteista kerätyissä näytteissä havaittiin homeitiöitä, joka viittaa suodattimien ohivuotoihin. Tarkemmissa kuitunäytteissä mitatut kuitujen määrät alittavat kuitenkin toimenpiderajan, vaikka pinnoilla niitä oli havaittavissa pölynäytteissä. Ilmanvaihtokonehuoneessa näkyi pinnoittamatonta mineraalivillapintaa seinissä.
Mittauksissa havaittiin vähäisiä kosteuspoikkeamia joillakin rajatuilla alueilla eri kerroksissa, havainnot voivat johtua rakennusaikaisesta kosteudesta, joka on hiljalleen kuivahtanut vuosien saatossa. Kosteuspoikkeamilla ei katsottu olevan merkitystä sisäilman kannalta.
Ulkoalueilla maan kaadoissa ja vesien poisjohtamisessa havaittiin pieniä puutteita. Teknisen työn luokan sivulla maa kaataa hieman rakennusta kohti ja aiheuttaa kosteusrasitusta rakennukselle. Vesi lammikoituu seinän vierustalle.
Sähköpääkeskuksessa havaittiin epätiiveyttä alapohjan läpivienneissä, ilmavuotojen kautta maaperästä voi päästä epäpuhtauksia sisätilaan. Rakennuksessa mitattiin paine-eroja rakenteen yli, painesuhteissa oli ajoittain selkää huojuntaa yli- ja alipaineenkin puolella. Ilmanvaihdon painesuhteiden vaihtelut voivat lisätä ilmavirtauksia rakenteiden epätiiveyskohdista.
Pienempiä huoltokorjaustarpeita on viety huollon toimenpiteiksi. Salaojituksen toimintaa on myös selvitetty ja tarvittavat korjaustoimet ohjattu tehtäviksi. Suurempien tiivistys- ja korjaustöiden ajankohtaa ja toteutusta selvitellään.
Vanhan koulurakennuksen tutkimukset alkavat kesällä
Vanhan koulurakennuksen rakenteiden ja sisäilman tilannetta ja rakenteiden korjaustarvetta selvitellään mm. tiiveysmittausten ja rakenneavausten, sekä kosteusmittausten avulla. Tutkimukset aloitetaan kesällä ja pyritään saattamaan loppuun ennen koulujen alkua elokuussa. Tutkimustuloksista tiedotetaan tutkimusten ja raportoinnin valmistuttua.
Lisätietoja: sisailma@vantaa.fi