Ylästön koulu: olosuhdeseurannan ja käyttäjäpalautteen tuloksia / Tiedote 27.3.2024

Asiasanat

Aviapoliksen suuralue Toimitilat

Ylästön kouluun asennettiin jatkuvatoiminen olosuhdeseuranta ja palautejärjestelmä helmikuun lopussa 2022. Koulussa on mitattu mm. sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta ja sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa. Seuranta lopetetaan tämän kevään aikana. Jatkuvatoimisen seurannan perusteella koulun sisäilman olosuhteet ovat hyvällä tasolla.

Myös ilmanvaihtokoneiden ja ilmanpaineen säätimien toimintaa selvitettiin maaliskuussa. Laitteiden toiminta oli kunnossa lukuun ottamatta muutamaa vikaa, jotka on nyt korjattu.

Palaute tilankäyttäjiltä

Käyttäjiltä on saatu 31 palautetta reilun kahden vuoden mittaisen seurannan aikana. Palautteesta puolet on ollut positiivisia. Eniten negatiivista palautetta on annettu lämpötilaan ja sisäilman raikkauteen liittyen. Erityisesti E-siiven aulatiloissa sisäilma on koettu liian kuumaksi ja tunkkaiseksi. Viimeisen vuoden aikana palautetta ei ole annettu. 

Mittaustuloksia

Sisälämpötila on pysynyt pääosin hyvällä tasolla, välillä 20…23 astetta. Kahtena peräkkäisenä talvena sisälämpötila on ollut koulussa keskimäärin 22 astetta. Karhuniitty-rakennuksessa sisälämpötila on ollut keskimäärin 21 astetta. Kuumimpina hellepäivinä elokuussa lämpötila on kohonnut sisällä korkeimmillaan 29 asteeseen, mutta se laski nopeasti ulkoilman lämpötilan laskiessa. Lämpötila on siis pysytellyt käytön aikana asumisterveysasetuksen toimenpiderajojen sisällä. Vaikka E-siiven kuumuudesta on annettu palautetta, mittaustietojen perusteella siellä lämpötila on ollut hyvällä tasolla. 

Sisäilman hiilidioksidipitoisuus on pysynyt suurimman osan ajasta hyvällä tasolla alle 1000 ppm. Pitoisuus on kohonnut vain yksittäisiä kertoja lyhytaikaisesti tätä korkeammalle. Hiilidioksidipitoisuus on pysynyt koko mittausjakson ajan asumisterveysasetuksen toimenpiderajan alapuolella. Poikkeuksena on tammi-helmikuussa 2023 noin viikon jakso Karhuniitty-rakennuksessa, jossa ilmanvaihdon häiriön vuoksi hiilidioksidipitoisuudet nousivat tavanomaista korkeammalle. Pari kertaa hiilidioksidipitoisuus on kohonnut asumisterveysasetuksen toimenpiderajan tuntumaan myös iltaisin. Tilojen ilmanvaihto on siis normaalitilanteessa opetuskäytössä riittävää käyttötarkoitukseen ja käyttäjämäärään nähden. 

Osassa tiloista on mitattu myös pienhiukkaspitoisuuksia, koska haluttiin selvittää lattian pintamateriaalin vaikutusta tilan hiukkaspitoisuuteen. Mittalaitteita sijoitettiin sellaisiin luokkatiloihin, joissa on kova lattiapäällyste, ja sellaisiin, joissa on tekstiilipäällyste. Pienhiukkaspitoisuudet ovat olleet kaikissa seuratuissa tiloissa pieniä eikä huoneiden välillä todettu eroa. 

Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ovat myös olleet pieniä. Seurannassa on nähtävissä joitakin yksittäisiä pitoisuuksien kohoamisia samaan aikaan kun hiilidioksidipitoisuus tilassa kohoaa. Tämä on normaalia käytöstä johtuvaa vaihtelua, sillä me ihmiset tuomme tilaan tuoksuja. 

Sisäilman suhteellinen kosteus on ollut normaalilla tasolla koko seuranta-ajan. Sisäilman kosteus vaihtelee ulkoilman kosteuden mukaan. Talvella sisäilma on tyypillisesti kuivaa, tällöin suhteellinen kosteus on alhainen jopa alle 20 %. Elokuun hellejakson aikana sisäilman suhteellinen kosteus puolestaan nousi 70 % tuntumaan. 

Paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä vaihtelee rakennuksen eri osissa, joita palvelee eri ilmanvaihtokoneet. Tilat ovat pääosin tasapainossa tai ylipaineisia käytön aikaan, jolloin ilmavirtauksia rakenteiden läpi sisäilmaan ei juuri ole. Käyttöajan ulkopuolella joissakin osissa painesuhteet muuttuvat niin, että tilat ovat alipaineisia ulkoilmaan nähden. Karhuniitty-rakennus on myös hieman alipaineinen ulkoilmaan nähden. 

Lisätietoja: sisailma@vantaa.fi

Avainsanat

Toimitilojen sisäilma