Monikulttuurisella Vantaalla vietetään pääsiäistä monin tavoin

Olen hieman etuajassa, kun ystävällinen kanttori tulee ulos ja kutsuu sisälle. Hän sytyttelee kirkkosaliin kynttilöitä ja kertoo ikoneista. Hän osoittaa ikonostaasia kirkon etuosassa ja kertoo, että ihmiset tulevat kirkkoon ammentamaan valoa ja lähtevät ulos jakamaan samaista valoa muille, maailmalle.

Kirkko on aktiivinen ja järjestää jumalanpalvelusten lisäksi kerhotoimintaa. Jumalanpalveluksissa käy usein jopa 150 ihmistä, jolloin pieni kirkkosali on täysi.

Katselen upeita maalauksia kun nuori kirkkoaktiivi Ilja, jonka kanssa olen sopinut haastattelun, saapuu. Sympaattinen nuorimies tulee kiireellä suoraan opinnoistaan. Olen iloinen, että sain hänet haastateltavaksi, sillä on ollut vaikea löytää halukkaita haastateltavaksi mm. kielen takia. 

Kysyn miten venäläiset Vantaalla viettävät pääsiäistä. 

-Ortodokseilla on ennen pääsiäistä 40 päivää kestävä paasto. Jotkut vähentävät maidon, lihan ja kananmunan käyttöä mutta itse lähinnä rukoilen ja vähennän esim. television katselua, Ilja kertoo.

Pääsiäinen on suuri juhla

Pääsiäinen on ortodokseille suuri juhla. Suuren viikon, eli pääsiäisviikon jälkeen juhlakausi jatkuu vielä 40 päivää Kristuksen taivaaseenastumisen päivään asti. Ortodoksisella kirkolla syödään yhdessä pääsiäismessun jälkeen. Kysyn Iljalta mitä ateriaan kuuluu. Hän miettii ja sanoo pasha. Pasha tarkoittaa venäjäksi pääsiäinen. Kysyn kuuluuko myös kulitsa ateriaan ja hän sanoo, kyllä, kulitsa! Kulitsa on pääsiäisperinteisiin kuuluva hiivataikinasta valmistettu pääsiäispulla. Se on perinteisesti muodoltaan pyöreä ja pinta koristellaan manteleilla, rusinoilla ja kirjaimin XB (Kristus on ylösnoussut). 

Monet pääsiäisperinteistämme on tullut ortodoksisen kirkon kautta Suomeen, niin myös virpominen. Palmunlehtien sijaista meillä koristellaan pajunkissoja ja koivunoksia pääsiäisenä. Ortodoksisessa kirkossa virpomisoksat siunataan palmusunnuntain messussa. Niillä toivotetaan saajalleen mm. hyvää terveyttä. 

Kysyn antavatko venäläiset edelleen koristeltuja pääsiäismunia toisilleen?

-Kyllä, se on kaunis perinne. Itse en maalaa kananmunia mutta lapset maalaavat ja antavat kavereille ja kirkolla, Ilja kertoo.  Annan Iljalle pienen lahjan, munan, jossa on Vantaan kaupungin pieniä mainoslahjoja. Hän ilahtuu eleestä kovasti.

Harjoittelemme lopuksi hyvän pääsiäisen toivotusta venäjäksi: Horoshoi Pashi! 

Kirkko on niin kaunis, että olisin voinut jäädä kauemmaksikin ajaksi rauhallisuutta ja valoa huokuvaan kirkkoon mutta suuntaan matkani ulos kirkosta liikennöidylle tielle jatkamaan matkaa. 

Suomi-Venäjä-seuran pashaohje

4 dl rahkaa (irtorahkaa myydään pääsiäisen alla kauppahalleissa tai vaihtoehtoisesti voi kaupassa myytävästä kokkelipiimästä huolellisesti valuttaa nesteen pois)
400 g suolatonta voita
4 dl kuohukermaa
3 kananmunan keltuaista
4 dl tomusokeria
½ tl vaniljasokeria tai vaniljatanko
(2 tl raastettua sitruunankuorta)
mausteeksi ja koristeeksi sukaatteja, manteleita ja rusinoita

Rahka puristetaan huolellisesti mahdollisimman kuivaksi, esimerkiksi laittamalla se puhtaan tyynyliinan sisään ja vääntämällä pussia toisen henkilön pitäessä kiinni nyytin suusta. Mitä kuivemmaksi rahka saadaan valutettua, sen parempi.

Kuivattu rahka hienonnetaan esimerkiksi tehosekoittimella ja lisätään pääosa tomusokerista (mikäli käytetään keltuaisia tai kokonaisia munia, ne hierotaan ensin tomusokerin kanssa valkeaksi vaahdoksi) ja sen jälkeen lisätään sulatettu voi tai smetana.

Rahkamassaan lisätään hyvin sekoittaen mausteet (vanilja kaavitaan veitsenkärjellä pituussuuntaan halkaistuista vaniljatangoista). Lopuksi lisätään tiukaksi vaahdoksi vatkattu kerma. Viimeiseksi voidaan lisätä massaan esim. rusinoita tai sukaatteja, mutta usein niitä käytetään vain koristeina pashan pinnalla tarjolle tuotaessa.

Pasha lusikoidaan kostutetulla harsokankaalla vuorattuun muottiin (pashamuotin asemesta voi käyttää juustomuottia tai vaikkapa kahvinsuodattimen suppiloa, mutta tällöin pashan muoto ei ole täysin oikeaoppinen). Muotti täytetään reunojaan myöten ja peitetään harsokankaan liepeillä.

Muotin päälle pannaan painoksi teevati ja se viedään syvällä lautasella tai kulhossa kylmään seisomaan (ei kuitenkaan pakkaseen). Seuraavana päivänä pashamuotti kumotaan tarjoilulautaselle, muotti avataan ja harsokangas poistetaan. Pasha koristellaan ja siihen laitetaan sukaateista ja rusinoista ortodoksinen risti ja kirjaimet XB, mikäli niitä ei ole jo syntynyt muotin kuvioinneista (XB tarkoittaa “Kristus on ylösnoussut”). Pasha nautitaan kulitshi-pullan kanssa joko sen päällä tai erikseen.

Keitettyä pashaa tehtäessä rahka-voi-(smetana)-muna -seosta keitetään hiljaisella tulella jatkuvasti sekoittaen noin yhden tunnin ajan, minkä jälkeen se jäähdytetään, lisätään muut ainekset ja lusikoidaan muottiin seisomaan.

lähde: Suomi-Venäjäseuran kotisivut