Mikä ohjaa liikennesuunnittelua Vantaalla?

Liikennesuunnittelu ei ole vain liikennevalojen ja suojateiden pohdintaa, vaan keskeinen osa koko kaupungin suunnittelua. Liikenteen pitää sujua jouhevasti, mutta myös sopeutua muuhun ympäristöön. 

– Vantaalaisille halutaan mahdollistaa sujuva ja turvallinen liikkuminen erilaisin kulkumuodoin, kertoo Vantaan liikenteen kehittämispäällikkö Emmi Pasanen.

– Keskeisiä kysymyksiä on, miten erilaisten liikkujien tarpeet otetaan huomioon, miten liikenteen negatiiviset ympäristövaikutukset minimoidaan, ja miten liikenne sujuu lähes 250 000 asukkaan kaupungissa.

Vantaalla on monia erilaisia alueita, joten myös liikennettä kehitetään eri periaattein eri alueilla. Tiheimmin asutuilla keskustamaisilla alueilla liikennettä kehitetään erityisesti kävelyn ehdoilla. Harvaan asutuilla alueilla taas muilla kulkumuodoilla on suurempi merkitys.

Eri alueiden kehittäminen eri tavoin perustuu muun muassa erilaisiin asukasmääriin ja käytännön tarpeisiin. Esimerkiksi tiiviillä keskusta-alueilla välimatkat ovat muita alueita lyhyemmät, ja siksi niillä on kävelylle parhaat edellytykset. Toisaalta tiiviillä alueilla on myös eniten liikkujia, joten meluisuuden ja ruuhkien vähentämiseksi on kannattavaa ohjata liikennettä pois erityisesti eniten tilaa vievästä yksityisautoilusta.

Suurempi osuus matkoista kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä

Liikenteellä on suuri merkitys Vantaan kasvihuonekaasupäästöjen määrän vähentämisessä, sillä vuonna 2022 liikenteen päästöjen osuus oli noin 36 prosenttia kaikista Vantaan päästöistä. Määrästä merkittävä osa oli henkilöautoliikenteen tuottamia päästöjä.

Päästöjen vähentämisessä on tärkeää kestävien kulkumuotojen, eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen. Tämä vaatii kaupungin suunnittelemista siten, että kestävät liikkumismuodot ovat mahdollisimman monelle helppo valinta. 

Joukkoliikenne on helppo valita matkustusmuodoksi, kun yhteydet ovat hyvät. Vantaalla uusi rakentaminen ohjataankin kaavoituksella pääsääntöisesti raideliikenteen varteen tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle, käytännössä siis tiivistäen jo nykyisin rakennettuja alueita. Kaupungin tiivistämisen etuna on myös se, että näin voidaan säästää luontoalueita rakentamiselta. 

Joukkoliikennettä myös kehitetään koko ajan. Lähivuosien merkittävin panostus joukkoliikenteen parantamiseen on Länsimäestä lentokentälle suunnitteilla oleva ratikka. 

Kävelyn ja pyöräilyn suosiota pyritään lisäämään parantamalla näiden kulkumuotojen olosuhteita. Jalankululle ja pyöräilylle varataan tarpeeksi tilaa, ja juna- ja bussiasemille asennetaan pyörien runkolukitustelineitä. 

Kävelypainotteiset alueet suunnitellaan vehreiksi ympäristöiksi, joissa on katupuita- ja pensaita, nurmialueita ja kukkaistutuksia. Melun vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi nopeusrajoitukset asetetaan tarpeeksi alas.

Myös lähipalvelut ja lyhyet välimatkat esimerkiksi joukkoliikenteen asemilta palveluihin helpottavat kävelyn suosiota. Siksi erilaiset palvelut, päiväkodit ja koulut pyritään sijoittamaan lähelle asukkaita ja lyhyen etäisyyden päähän esimerkiksi juna-asemista tai muista joukkoliikenteen yhteyksistä.

Tasa-arvoiset liikkumismahdollisuudet kaikille

Kaupunkia suunnitellaan siten, että kaikilla olisi mahdollisuus liikkua turvallisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa esteettömyyttä. Esteettömästä ympäristöstä hyötyvät kaikki: se on tärkeää niin pyörätuolin käyttäjille ja näkövammaisille kuin lastenvaunujen ja matkalaukkujen kanssa liikkuvillekin. 

Esteettömässä ympäristössä ei ole liian korkeita reunakiviä, joiden yli ei pääse pyörätuolilla tai rollaattorilla. Kulkuyhteydet ovat riittävän loivat, ja portaiden yhteydessä on luiska tai hissi. Näkövammaisia taas helpottavat esimerkiksi liikennevalojen ääniopasteet.