Länsimäen koululla tutkimukset valmistuneet / Tiedote 11.4.2024

Tutkimuskokonaisuus piti sisällään kosteus- ja sisäilmateknisen, ilmanvaihtoteknisen ja putkistojen kuntotutkimuksen sekä haitta-ainetutkimuksen.  Rakennuksen julkisivujen kuntotutkimusta ei voitu tehdä pakkassäiden vuoksi, se tehdään keväämmällä. 

Kaikkien tutkimustulosten pohjalta laadittiin olosuhdearvio Työterveyslaitoksen ohjeen (2023) mukaisesti. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota rakennuksen vuotoilmavirtauksiin ja ilmatiiveyteen, rakenteiden vaurioihin ja riskeihin, ilmanvaihdon toimintaan sekä biologisiin, fysikaalisiin ja kemiallisiin tekijöihin. Arvion lopputulos antaa tiivistetyn kokonaiskuvan sisäilman laadusta sekä toimenpidetarpeesta. Länsimäen koulun laajennusosalla sisäilman laatu ja olosuhteet ovat pääosin tavanomaiset. Alkuperäisellä rakennusosalla sisäilman laatu ja olosuhteet poikkeavat monin paikoin tavanomaisesta ja korjaavia toimenpiteitä tulee tehdä sisäilman parantamiseksi. Huoltokorjauksia käynnistetään samoin tein. Suuremmista suunnittelua vaativista toimenpiteistä tiedotetaan myöhemmin lisää. 

Tämän tiedotteen seuraavissa kappaleissa kerrotaan tarkemmin rakennuksen ja taloteknisten järjestelmien kunnosta ja niiden vaikutuksesta koulun sisäilman laatuun.

Tuloksia tarkemmin

Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus

Kosteus- ja sisäilmateknisessä kuntotutkimuksessa kierrettiin rakennus kauttaaltaan sisältä ja ulkoa, tehtiin kosteuskartoitus ja kosteusmittauksia sekä tutkittiin rakenteita tarkemmin rakenneavausten kautta. Rakenneavauksista ja pintamateriaaleista otettiin myös materiaalinäytteitä. Rakenteiden ilmatiiveyttä selvitettiin merkkiainekokeiden ja merkkisavun avulla. Johtopäätösten teossa hyödynnettiin myös aikaisempia vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen tuloksia.

Alapohja

Alapohjarakenne on kosteusteknisesti toimiva eikä tehdyissä rakenneavauksissa todettu mitään poikkeavaa, materiaalinäytteissä ei todettu mikrobikasvua. Ainoastaan väestönsuojan alueella alapohjarakenteen kosteusteknisessä toiminnassa todettiin pieniä puutteita. Tämä ei kuitenkaan vaikuta nykyisellään sisäilman laatuun.

Suurelta osin koulurakennuksen alapuolella on koneellisesti tuuletettu ryömintätila. Ryömintätilassa ei havaittu laaja-alaisia puutteita tai poikkeavaa hajua. Tilan yleisilme oli siisti eikä rakennusjätettä juuri havaittu. Alkuperäisellä osalla todettiin kuitenkin muutamia epätiiviitä läpivientejä, joiden kautta ilmaa voi ryömintätilasta kulkeutua käyttötiloihin. Lisäksi ryömintätilassa todettiin erilaisia huoltotarpeita.

Ulkoseinät

Ulkoseinärakenteiden sisäosat ovat hyväkuntoisia pääosin tasoitettuja betoniseiniä. Julkisivut ovat myös aistivaraisen arvion perusteella yleisesti hyväkuntoisia (tarkempi julkisivun kuntotutkimus tehdään keväällä). Alkuperäisellä osalla havaittiin muutamia paljastuneita raudoituksia ja vesitiiveyspuutteita ikkunapellityksissä. Tämän tutkimuksen yhteydessä otetuissa ulkoseinärakenteen eristemateriaalinäytteissä ei todettu mikrobikasvua. Aikaisemmissa vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa mikrobikasvua eristemateriaalissa on kuitenkin todettu paikallisesti alkuperäisellä rakennusosalla keskittyen erityisesti ikkunarakenteiden ympärille. 

Pohjakerroksessa kahdessa opetustilassa (0040, 0044) on parannettu rakenteiden ilmatiiveyttä korjauksin lähivuosina. Nyt tehdyissä tutkimuksissa todettiin näiden tiivistysten toimivan edelleen hyvin. Muissa tiloissa, joissa rakenteiden ilmatiiveyttä ei ole parannettu, todettiin useita vuotoilmareittejä erityisesti ikkunarakenteiden liittymissä rakennuksen alkuperäisellä osalla. Ikkunarakenteiden vesitiiveyspuutteista aiheutuneista lämmöneristeen vaurioista epäpuhtaudet voivat siirtyä ilmavirtausten mukana myös sisäilmaan heikentäen sisäilman laatua rakennuksen alkuperäisellä osalla.

Väliseinät

Väliseinät ovat yleisesti hyväkuntoisia. Alkuperäisen ja laajennusosan rajalla oleva entinen ulkoseinä toimii nykyisellään väliseinänä. Seinän eristetilasta otetussa eristemateriaalissa todettiin mikrobikasvua. Eristetilasta on ilmayhteys sisäilmaan, joten epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan myös sisäilmaan ja voivat paikallisesti heikentää alueen sisäilman laatua.

Välipohjat

Alkuperäisen osan alakattolevyissä on vanhoja kosteusjälkiä. Jäljet ovat todennäköisesti peräisin välipohjan ontelolaatan ontelovesistä. Kosteusjäljillä ei kuitenkaan ole vaikutusta sisäilman laatuun. Alakattotilassa havaittiin myös mineraalivillapintoja, joista voi kulkeutua kuituja sisäilmaan. Välipohjarakenteiden lattiapinnoitteet ovat alkuperäisellä osalla pääosin tyydyttävässä kunnossa, kosteuspoikkeamia havaittiin vain paikallisesti wc-istuimen ja lattiakaivojen ympärillä sekä ilmanvaihtokonehuoneessa. Laajennusosalla lattiapinnoitteet ovat hyväkuntoisia eikä lattioilla todettu kosteuspoikkeamia.

Vesikatto ja yläpohja

Tämän tutkimuksen yhteydessä vesikatetta ei päästy tarkastamaan lumipeitteen vuoksi. Aktiivisista vesivuodoista ei ollut viitteitä.

Ilmanvaihtotekninen kuntotutkimus 

Ilmanvaihtoteknisessä kuntotutkimuksessa selvitettiin ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus, kunto ja vaikutus sisäilmaan. Ilmanvaihtokoneet ja rakennusautomaatio tarkastettiin, ilmamäärämittauksia tehtiin pistokoeluonteisesti, painesuhteita seurattiin ja ilmanjaon toimivuutta tarkasteltiin. 

Ilmanvaihtokoneet

Koulussa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä, jota ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Ilmanvaihtojärjestelmään ei kuulu jäähdytystä. Ilmanvaihtokoneet ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Koneet ovat alkuperäisiä vuosilta1987 ja 2014, mutta niiden mittaus- ja toimilaitteita on osin uusittu. Tutkimuksessa todettiin puutteita, jotka heikentävät järjestelmän toimintavarmuutta ja tehokkuutta. Esimerkiksi talvisin lumi pääsee ajoittain kulkeutumaan ulkoilmakammioon ja suodattimille, mikä heikentää hetkellisesti läpivirtausta. 

Ilmanjako

Alkuperäisellä osalla ilmanvaihto ei huuhtele kaikkia tiloja optimaalisesti mm. valaisimet häiritsevät ilmanjaon toimintaa. Tämän vuoksi huoneilma voi tuntua tunkkaisemmalta ikkunaseinustalla (kauimpana tuloilman päätelaitteista). Laajennusosalla ilmanjako toimii paremmin. Tuloilmakanavat olivat puhtaat, puhdistustarvetta ei ole. Päätelaitteissa ja kanavistossa ei havaittu kuitulähteitä.

Ilmamäärät

Ilmanvaihtokoneiden kokonaisilmamäärät olivat opetustiloja palvelevien koneiden osalta varsin hyvin tasapainossa ja suunnitelmien mukaiset. Sen sijaan auditoriota, liikuntasalia ja keittiötä palvelevien koneiden kokonaisilmamäärissä havaittiin poikkeamia. 

Pistokoeluonteisesti mitattiin tilakohtaiset ilmamäärät kymmenestä tilasta. Ilmamäärät olivat pääasiassa suunnitelmien mukaiset, mutta kolmessa tilassa havaittiin poikkeamia suunniteltuihin ilmamääriin. 

Rakennuksen sisä- ja ulkoilman väliset paine-erot vaihtelivat välillä -11…+5 Pa. Alipaineisuus selittyy osin ilmanvaihtokoneiden kokonaisilmamäärien epätasapainolla ja/tai erillispoistot jäävät käyntiin ilmanvaihtokoneiden sammuessa yöaikaan.

Rakennusautomaatio

Rakennusautomaatiossa havaittiin toiminnallinen puute yhden ilmanvaihtokoneen osalta. Tämän vuoksi ilmanvaihtokoneen palvelualueen opetustiloihin (B-osa, 1.–2. krs) on tullut tavanomaista viileämpää tuloilmaa, mikä on voitu aistia vedon tunteena. Tutkimuksessa havaittiin myös muita pienempiä rakennusautomaation puutteita.

Haitta-ainetutkimus

Haitta-ainetutkimuksessa ei havaittu rakennusmateriaaleja, joiden haitta-aineista olisi vaaraa tilojen käyttäjille tai ympäristölle. Korjaus- ja purkuvaiheen jätteenkäsittelyssä tulee kutenkin huomioida joidenkin pintamateriaalien sisältävät haitalliset aineet, näitä ovat teknisten tilojen lattiamaali (raskasmetallit) ja alkuperäisen rakennusosan muovimattopäällysteet (pehmittimet). Rakennusmateriaalit eivät pitäneet sisällään asbestia.

Putkistojen kuntotutkimus

Kuntotutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kiinteistön lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmien sekä salaojien kunto ja korjaustarpeet. 

Lämmitysjärjestelmällä on käyttöikää jäljellä ja lämpöpatterit ovat hyvässä kunnossa. Alkuperäisen osan lämmitysverkoston linjasulku-, säätö- ja patteriventtiileissä todettiin korjaustarvetta. 

Alkuperäisen rakennusosan käyttövesiverkosto on hyvässä/tyydyttävässä kunnossa ja laajennusosa hyvässä kunnossa. Alkuperäisen osan linjasulku- ja säätöventtiileissä todettiin korjaustarvetta.

Jätevesiviemäriverkosto on hieman muita huonommassa kunnossa, tämä vaatii seurantaa ja tuuletusviemäreiden paikallista korjausta lähivuosina.  

Sadevesi- ja salaojaverkostojen kuvauksia pitää jatkaa vielä lumien sulamisen jälkeen, jotta voidaan muodostaa kokonaiskuva korjaustarpeesta.

MAHDOLLISET HAITAT JA OIREILU 

Jos huoltaja epäilee oppilaan oireiden liittyvän sisäilmaan, on syytä ottaa yhteyttä kouluterveydenhuoltoon ja erityisesti kouluterveydenhuollon sisäilmaterveydenhoitajaan, katriina.baptista@vakehyva.fi.

Jos henkilöstö epäilee oireilunsa johtuvan sisäilmasta, on syytä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon hoitopolun varmistamiseksi. Oireilusta on syytä ilmoittaa myös rehtorille, jotta saadaan ajantasainen kokonaiskuva tilanteesta ja tehdä myös Tutka-ilmoitus. 

Sisäilmaan liitettyä oireilua voi olla mm. koulussa oloaikaan ajoittuva silmien punoitus, nenän ja hengitysteiden ärsytysoireet, ihoreaktiot, joskus päänsärky ja yleinen väsymys tai lämpöily. Oireet voivat olla epämääräisiä, mutta helpottuvat usein tiloista poistuttaessa. Vaikeat oireet ovat hyvin harvinaisia. Oireiluun suhtaudutaan aina vakavasti. 
 

Vantaan verkkosivuilta saa lisätietoa:

Tarkemmat ohjeet sisäilmaoireita epäileville henkilöille: https://www.vantaa.fi/node/4239

Koulun ja kouluterveydenhuollon tuki oppilaille Jos oppilas oireilee koulussa https://www.vantaa.fi/node/4242

Koulujen aiemmat tiedotteet: https://www.vantaa.fi/node/5296

Mitä seuraavaksi

Tutkimusten perusteella on ulkopuolinen asiantuntija suositellut korjaavia toimenpiteitä. Nämä on jaoteltu kiireellisiin korjauksiin, lähivuosina tehtäviin korjauksiin ja seuraavan peruskorjauksen yhteydessä tehtäviin korjauksiin. Kiireelliset korjaukset käynnistetään viipymättä.

• Huoltokorjauksia käynnistetään samoin tein. Näitä ovat esimerkiksi ryömintätilan viemäriliitoksen korjaus ja poistoilmaventtiilien puhdistus, paikalliset rakojen tiivistykset rakenteissa ja liikuntasalin pölykertymien poisto.
• Ilmanvaihtokoneisiin liittyvät huoltokorjaukset tehdään kevään aikana. Näitä ovat esimerkiksi tuloilmapuhaltimen hihnojen uusiminen, lämmöntalteenottojärjestelmän korjaaminen yhden ilmanvaihtokoneen osalta. Painesuhteiden tasapainotus tehdään ilmanvaihdon kokonaisilmamääriä säätämällä.
• Sisäilmakorjausten valmistelu käynnistetään ja toteutuksesta sovitaan yhdessä koulun kanssa.

Lisätietoja: sisailma@vantaa.fi