Alaikäisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä on yleistynyt – pääkaupunkiseudun kunnat tuottivat tukipaketin nuorten kanssa työskenteleville

Uutinen

Joka toinen vuosi toteutettavan Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että lapsiin ja nuoriin kohdistuva seksuaalinen häirintä on yleistynyt. Pääkaupunkiseudun kouluissa aihetta käsitellään ikätasoisesti 5.-luokasta ylöspäin. Aiheesta tuotetaan myös materiaalia nuorten seuraamien sosiaalisen median vaikuttajien kanaviin.

Miehen käsi nuoren tytön reidellä.

Poliisille tai Pelastakaa Lasten Nettivihjeeseen voi ilmoittaa laittomaksi epäilemästään lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta seksuaalista häirintää todistavasta materiaalista tai siihen liittyvästä toiminnasta. Kuva: Vantaan kaupunki.

Lasten ja nuorten voi olla vaikeaa tunnistaa seksuaalista häirintää. Tämän vuoden aikana pääkaupunkiseudun kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotiloilla käsitellään ilmiötä, jotta lapset ja nuoret oppisivat tunnistamaan seksuaalista häirintää ja puuttumaan siihen. 

Seksuaalista häirintää koetaan kaikissa kouluetrveyskyselyyn vastanneissa ikäryhmissä

Valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn avulla tuotetaan joka toinen vuosi monipuolista seurantatietoa lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Kyselyyn vastaavat 4.–5.-luokkalaiset, 8.–9.-luokkalaiset sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen 1.–2. vuoden oppilaat. Vuonna 2023 pääkaupunkiseudulla kyselyyn vastasi yhteensä 47 134 oppilasta.  

Kysely osoittaa, että seksuaalista häirintää koetaan kaikissa kyselyyn vastanneissa ikäryhmissä. Eniten seksuaalista ahdistelua ovat kokeneet 8.–9.-luokkalaiset ja lukioikäiset tytöt, joista miltei puolet on kokenut seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua.

Seksuaalinen häirintä näyttää kohdistuvan yhä nuorempiin, sillä 4.–5.-luokkalaisten kokema häirintä oli lisääntynyt kahden vuoden takaiseen verrattuna ja nyt sitä kertoi kohdanneensa noin 10 % vastanneista. 

Seksuaalinen häirintä on yleisintä somessa 

Seksuaalista häirintää voi kohdata julkisissa tiloissa, kotona tai verkon välityksellä. Sosiaalisen median kanavissa nuoriin kohdistuva seksuaalinen häirintä on tyypillisesti seksuaalissävytteisten viestien ja kuvien lähettämistä. Kasvokkaiseen kanssakäymiseen liittyy myös fyysistä seksuaalista toimintaa. 

 

Viime vuosina etenkin seksuaalissävytteisten kuvien lähettäminen nuorten keskuudessa on yleistynyt, kun kuvien ja videoiden ottaminen ja jakaminen on muutenkin arkipäiväistynyt. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä on tullut niin yleinen ilmiö, että osa nuorista ajattelee sen kuuluvan sosiaaliseen mediaan. 

"Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sen hankalampaa voi olla tunnistaa joutuvansa seksuaaliväkivallan uhriksi. Groomaajat eli aikuiset, jotka houkuttelevat alaikäisiä seksuaaliseen toimintaan, voivat olla hyvin taitavia saamaan ensin lapsen tai nuoren luottamuksen kyselemällä kuulumisia ja kehumalla tämän ulkonäköä, ja hiljalleen lapselta tai nuorelta toivotaan seksuaalista toimintaa”, lapsiin kohdistuneisiin pahoinpitely- ja seksuaalirikoksiin erikoistunut Annina Lehtonen Länsi-Uudenmaan poliisista sanoo. 

Opettajat ja nuoriso-ohjaajat auttavat nuoria tunnistamaan häirintää ja puuttumaan siihen 

Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat tuottaneet materiaaleja opettajien ja nuoriso-ohjaajien tueksi seksuaalisen häirinnän käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa. Aikuisten käyttöön tarkoitettu tukimateriaali sisältää käsitteiden avaamista, keskustelukysymyksiä ja osallistavia tehtäviä, joiden avulla ilmiötä käsitellään. Tukimateriaalin rinnalla voi katsoa seksuaalisen häirinnän tunnistamista auttaviavideoita, jotka on tuottanut Pelastakaa Lapset ry. 

 

Seksuaalisen häirinnän ilmiötä käsitellään kouluissa ja nuorisotiloissa tämän vuoden aikana 5.- luokkalaisista lukioikäisiin saakka ikätasoon sopivalla tavalla. Käsiteltäviä teemoja ovat seksuaalisen häirinnän käsitteet, seksuaalissävytteiset kuvat, grooming ja groomaajan uhrit, tuen saaminen, nuoren lahjominen ja ilmoituksen tekeminen. Tavoitteena on, että nuoret oppisivat tunnistamaan seksuaalisen häirinnän ja toimimaan oikein, mikäli he joutuvat sen uhriksi ja etteivät he epähuomiossa itse syyllistyisi seksuaalisen häirinnän tunnusmerkit täyttäviin tekoihin. 

Aikuinen on velvollinen tekemään viranomaisilmoituksen epäilystä 

Aikuinen on velvollinen ilmoittamaan poliisille ja lastensuojeluviranomaiselle, jos hän epäilee lapsen tai nuoren joutuneen seksuaalisen ahdistelun kohteeksi. Pelkästään ilmoituksen tekeminen ei kuitenkaan riitä, vaan aikuisen on huolehdittava, että lapsi ja nuori saa myös riittävästi tukea tilanteeseensa. 

 

“Poliisi toivoo, että meihin oltaisiin matalalla kynnyksellä yhteydessä, jos edes epäilee lapseen tai nuoreen kohdistuneen seksuaaliväkivaltaa. Vain tällä tavalla pystymme myös poliisissa puuttumaan tilanteeseen ja mahdollisesti saattamaan tekijät vastuuseen teoistaan”, Lehtonen toteaa. 

Näin voi suojella lasta ja nuorta netissä: 

1. Lapselta ja nuorelta on tärkeä kysyä nettiin ja someen liittyviä kuulumisia ja ajatuksia osana arkisia keskusteluja. 

2. On hyvä kysyä myös, onko tapahtunut jotain, mikä tuntui lapsesta tai nuoresta ikävältä tai hämmentävältä.  

3. Ole kiinnostunut lapsen ja nuoren asioista, niin huolenaiheidenkin esiin tuominen helpottuu. 

4. Tarjoa lapsille ja nuorille tietoa netissä tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä.   

 

Poliisille tai Pelastakaa Lasten Nettivihjeeseen voi ilmoittaa laittomaksi epäilemästään lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta seksuaalista häirintää todistavasta materiaalista tai siihen liittyvästä toiminnasta.

Vantaalla lapset, nuoret, heidän kanssaan työskentelevät aikuiset ja huoltajat voivat kysyä neuvoa verkossa kohdattuun seksuaaliseen häirintään myös Someturvasta ja saada asiantuntijoilta neuvoja tilanteen ratkaisemiseen sekä asian käsittelyyn.

Tiesitkö, että Vantaan kaupunki lanseerasi viime vuonna “Aikuinen, autatko sinä?” -kampanjan, joka oli suunnattu kaikille aikuisille. Kampanjan tarkoituksena oli saada aikuiset puuttumaan kiusaamiseen, ahdisteluun sekä muuhun sopimattomaan käytökseen, jota lapset ja nuoret kohtaavat arjessaan. Kampanja oli osa Vantaan kaupungin Lapsiystävällinen kunta -työtä, jota koordinoi Suomen UNICEF. Lue uutinen aiheesta tästä.

Lue lisää Lapsiystävällinen kunta -työstä Vantaalla.  

Yhteystietoja lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyen. 

Lisätietoja

Tiina Kulju-Palo

Vantaan kaupunki
Opiskeluhuollon erityisasiantuntija
tiina.kulju-palo@vantaa.fi