Vieraslajit kuriin työmaalla

Ratikan työmaalla joudutaan tekemään paljon kaivutöitä, joista kertyy poisajettavia maita. On järkevää sekä ympäristölle että kustannussäästöjen kannalta, jos työmaan maita voidaan käyttää mahdollisimman lähellä uudelleen – ehkä jopa ratikan muulla työmaalohkolla.  

Koska maiden mukana siirtyvät myös kasvien siemenet ja juurten pätkät, on tärkeää varmistaa, ettei maa-aineisten kuskaus levitä haitallisia vieraslajeja paikasta toiseen. Biologian opiskelija Juuli Lehtinen on kartoittanut tulevan ratikkareitin varsia elokuusta. lähtien. Nyt urakka alkaa olla valmistumassa vieraslajien osalta.  

Vieraslaji voi viedä tilaa muilta kasveilta

Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on ihmisen avulla levinnyt luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle ja uhkaa alueen luonnon monimuotoisuutta tai ekosysteemipalveluita. Lajit voivat aiheuttaa myös muuta haittaa. 

Esimerkiksi aasialaisten tattarien juuret voivat tunkeutua asfaltin läpi ja jättiputket taas aiheuttavat terveyshaittoja. Ratikan tapauksessa on keskitytty kansallisessa ja EU:n vieraslajiluettelossa oleviin haitallisiin vieraskasvilajeihin.  

Millaisia tuloksia sait?

"Ratikan reitin varrelta löytyi lähes tuhat haitallisten vieraskasvilajien esiintymää. Osa esiintymistä on muutaman kasviyksilön muodostamia, osa taas laajempia kasvustoja. Edustettuina ovat Suomessa yleisimmät haitalliset vieraskasvilajit." 

Juuli kertoo, että vieraslajit ovat kaupunkiluonnolle ominainen piirre, myös ratikan reitiltä esiintymiä löytyi odotetusti kaikenlaisista paikoista. Erityisen runsaasti lajeja löytyi etenkin pienvesien lähistöltä, muita “suosittuja” paikkoja olivat valoisat tienpientareet, hiljattain muokattua maaperää sisältävät kohdat sekä piha- ja pysäköintialueet. 

"Vähiten haitallisia vieraslajeja löytyi metsistä, kallioilta ja kaikkein rakennetuimmilta alueilta. " 

Mitä kasveja löytyi?

"Reitin varrelta löytyi komealupiinia, kurtturuusua, jättipalsamia, viitapihlaja-angervoa, kanadanpiiskua sekä aasialaisia tattaria. Nämä lajit ovat Suomessa yleisimpiä haitallisia vieraslajeja. Lisäksi kertyi jonkin verran havaintoja myös vieraslajeista, joita ei ole Suomessa luokiteltu haitallisiksi, mutta joista voi aiheutua paikallista haittaa.  Tällaisia silmällä pidettäviä reitin varrelta löytyneitä lajeja ovat esimerkiksi valkokarhunköynnös, rikkapalsami, kanadankoiransilmä ja pensaskanukat."

Miten haitallisten vieraslajien leviämistä voidaan estää?

Kaikkein helpointa ja edullisinta on keskittyä ennaltaehkäisyyn ja esiintymien varhaiseen torjuntaan. Mitä laajemmaksi esiintymä on ehtinyt kasvaa, sitä enemmän aikaa ja resursseja sen hävittäminen vie.  

Esiintymistä eroon pääseminen vie yleensä useita vuosia, sillä siemenet voivat säilyä maaperässä itämiskelpoisina lajista riippuen pitkäänkin ja toisaalta leviämistä tapahtuu myös kasvullisesti esimerkiksi juurenpalasista. Haitallisten vieraslajien piinallinen piirre on usein hyvä leviämiskyky.  

Parasta ennaltaehkäisyä on suosia kotimaisia kasvilajeja vieraslajien sijaan sekä käsitellä puutarhajätteitä ja siirreltäviä maa-aineksia huolellisesti. Jo syntyneiden esiintymien tehokkaimmat torjuntatavat vaihtelevat lajeittain, niitä voivat olla esimerkiksi niittäminen, kasvustojen näännyttäminen, kitkentä juurineen tai kasvustojen peittäminen. Torjunnassa tärkeää on oikea ajoitus, sopivat menetelmät sekä kärsivällisyys.

Miten selvitys vaikuttaa rakentamisen aikana?

"Selvityksen tarkoituksena on mahdollistaa haitallisia vieraslajeja sisältävän maa-aineksen oikeanlainen käsittely rakennusvaiheessa, jotta esiintymät eivät siirtyisi muualle tai leviäisi laajemmalle alueelle. En tiedä vielä, miten ratikan työmailla tullaan menettelemään, mutta selvitys auttaa toimenpiteiden valinnassa, kun se tulee ajankohtaiseksi," Juuli toteaa. 

Maa-ainesta halutaan resurssiviisauden vuoksi kierrättää mahdollisimman paljon, mutta vieraslajien saastuttamien maiden kohdalla sitä ei voida välttämättä tehdä, ainakaan ilman maaperän käsittelyä esimerkiksi ravistelemalla. 

Tulevan ammattilaisen vinkki, mitä tavallinen ihminen voi tehdä haitallisten vieraslajien leviämisen estämiseksi?

"Jokainen voi tehdä jotakin. Jos itsellä on puutarha, kannattaa olla tarkkana, ettei esimerkiksi puutarhajätteen mukana tai aidan raosta pääse karkaamaan vieraslajeja luontoon. On hyvä suosia kotimaisia lajeja ja välttää ärhäkästi leviäviä lajeja," Juuli summaa.

"Jos oma puutarha puuttuu tai haluaa tehdä vielä enemmän, voi joko itsenäisesti torjua vieraslajiesiintymiä esimerkiksi Soolotalkoot-kampanjan kohteissa tai osallistua eri tahojen järjestämiin vieraslajitalkoisiin. Halutessaan pystyyn voi pistää omatkin talkoot vaikkapa työporukalla tai perheen kanssa. Crowdsorsa-mobiilipelin avulla itsenäisestä havainnoinnista ja torjunnasta voi jopa tienata taskurahaa". 

Torjunnan lisäksi tarvitaan tietoa vieraslajien leviämisestä ja esiintymistä. Lajihavainnoinnista suuri osa lepää vapaaehtoisen kansalaistieteen harteilla, joten havaintojen tekeminen ja ilmoittaminen on hyödyksi. 

Havaintojaan voi kirjata esimerkiksi vieraslajit.fi-sivustolla, laji.fi-portaalin kautta tai näppärän iNaturalist-mobiilisovelluksen avulla. Sieltä ne päätyvät Lajitietokeskuksen tietokantaan ja niitä voidaan hyödyntää paitsi alueellisesti myös koko maan tilanteen seurannassa sekä erilaisissa tutkimuksissa.  

Harjoittelusi jatkuu vielä lokakuussa, mikä on seuraava projekti?

"Seuraavaksi on tarkoituksena tehdä luontotyyppi- ja lahopuuselvitys Vaaralassa ratikan varikoksi suunnitellulla alueella. Näin saadaan kokonaisvaltainen, jo aiemmin tehtyjä selvityksiä täydentävä käsitys alueen luontoarvoista."