Rekolan koulun päärakennuksessa tutkimukset ovat valmistuneet / Tiedote 18.9.2024

Entiset kirjaston tilat on muutettu opetustiloiksi hiljattain, ja erityisesti näiden tilojen sisäilmasta on saatu palautetta tilinkäyttäjiltä. Tutkimuksessa löytyi syitä koettuun sisäilmahaittaan. Sisäilman laadun kannalta merkittävin havainto oli se, että tällä alueella (luokat 216, 219, 220, 221) kaksoislaattarakenteisessa välipohjarakenteessa havaittiin poikkeavaa hajua ja viitteitä mikrobivaurioista. Epätiiviiden rakenneliittymien kautta rakenteen sisältä voi tulla ilmavirtauksia sisäilmaan. Ilmavirtausten mukana kulkeutuvat epäpuhtaudet voivat heikentää paikallisesti sisäilman laatua tällä alueella. Käytävän 215 kohdalla vauriot ovat muita kaksoislaattarakenteita selkeämpiä, minkä takia voidaan epäillä, että käytävällä on tapahtunut jossain rakennuksen historian vaiheessa vesivahinko, joka on paikallisesti kastellut välipohjaa. Tällä hetkellä välipohja on kuitenkin kuiva. Pääosin välipohjien mikrobiologinen kunto on hyvä tutkimusten perusteella. 

Luokka- ja toimistotilojen ilmanvaihto on jo laitettu toimimaan jatkuvatoimisesti (24/7), jotta rakenteiden läpi tapahtuvat ilmavuodot pienenevät ja ilmanvaihto huuhtelee tiloja myös yöaikaan ja viikonloppuisin. Lisäksi entisen kirjaston alueen opetustiloihin toimitetaan ilmanpuhdistimia, jotka paikallisesti puhdistavat ilmaa korjauksiin asti. Korjaustoimenpiteistä tiedottaa Kunnossapitotiimi tarkemmin myöhemmin.

Tämän tiedotteen seuraavissa kappaleissa kerrotaan tutkimustuloksista laajemmin. Raportti julkaistaan kokonaisuudessaan vantaa.fi-sivuilla.

Tulokset

Rekolan koulun päärakennus on valmistunut vuonna 1951 ja sitä on peruskorjattu edellisen kerran vuosina 2005–2006. Touko-kesäkuussa tehdyt tutkimukset kohdistuivat koko päärakennukseen, pois lukien asunnot. Tutkimus piti sisällään mm. aistinvaraista havainnointia, kosteusmittauksia, rakenneavauksia ja materiaalinäytteiden analysointia sekä rakenteiden ilmatiiveyden tutkimuksia. Lisäksi seurattiin sisäilman olosuhteita ja paine-eroa ulkovaipan yli, otettiin sisäilmasta ja pölystä näytteitä, mitattiin ilmamääriä pistokoeluonteisesti ja selvitettiin tuloilman huuhteluvaikutusta savukokein. Samalla tehtiin myös haitta-ainetutkimus.

Rakenteiden kunto

Piha

Piha-alueiden vedenpoisto sekä vesikaton sade- ja sulamisvesien ohjaus toimii pääosin hyvin eikä aiheuta ylimääräistä kosteusrasitusta rakenteille. Paikallisia huoltokorjaustarpeita piha-alueilla todettiin, näitä ovat esimerkiksi yhden syöksytorven pidentäminen, julkisivusaumausten tiivistäminen ja kasvillisuuden karsiminen rakennuksen seinustalta. 

Alapohja

Rakennuksen alapuolisen maatäytön kosteus siirtyy kellaritilojen lattiarakenteeseen. Kosteudesta ei ole haittaa pinnoitetuille lattiamateriaaleille, sillä ne kestävät hyvin kosteutta. Pinnoite läpäisee kuitenkin hyvin heikosti vesihöyryä, mikä saa aikaan sen, että kosteus siirtyy kantavan väliseinärakenteen alaosiin. Osa betonilattiapinnoista on maalattuja, ne ovat jo huonokuntoisia.

Ruokalan alapohja on puukannellinen, sen alla on kova villalevy, Keittiön puolen akryylimassalattian ja puulattian liitoskohdalta villassa todettiin mikrobivaurio. Liiallista kosteutta on todennäköisesti päässyt liitoskohtaan puulattian puolelle keittiön toiminnan seurauksena.

Portaiden alustilat ovat pääosin umpinaisia eikä niiden ulkopuolella havaittu poikkeavaa hajua. Asuntolaosalla oleva portaan alunen on avoin, ja tilassa havaittiin poikkeavaa hajua. Portaanalustilasta tulee poistaa sinne varastoidut tuolit. 

Kellarin alueella on myös useita epätiiviitä lattialuukkuja sekä luukku putkitunneliin, jossa todettiin epäpuhtautta. Tekniset tilat ovat toisarvoisia tiloja, mutta ne ovat ilmayhteydessä porrashuoneen kautta ylempiin kerroksiin aina luokkien käytäville asti, mikäli porrashuoneen ovet ovat avoinna. 

Ulkoseinät

Pohjakerroksen kaikki ulkoseinät ovat ainakin osin maanvastaisia. Maanvastaiset seinät ovat tutkimuksen perusteella kosteusteknisesti toimivia ja hyväkuntoisia, eikä niissä havaittu kosteuspoikkeamia.

Ulkoseinät ovat kauttaaltaan ulkopuolelta rapattuja kevytbetonirakenteisia ja sisäpuolella on kahitiilimuuraus, tasoite ja maali. Ulkoseinärakenteessa ei ole eristekerroksia pattereiden alapuolellakaan. Ulkoseinät ovat havaintojen perusteella kosteusteknisesti toimivia ja yleisesti hyväkuntoisia, eikä rakenteessa todettu kohonnutta kosteutta. Ikkunoiden tilkevälistäkään ei havaittu poikkeavaa hajua eikä viitteitä vaurioista. Paikallinen korjaustarve todettiin kirjastoluokan 221 komerossa, jossa on alkuperäisen laattajalkalistan takana haisevaa pikisivelyä.

Väliseinät

Väliseinät ovat pääasiassa muurattuja ja hyväkuntoisia. Kellarikerroksessa kantavien väliseinien alaosien maalipinta kupruilee paikoittain ja niissä kohdissa todettiin kohonneita kosteuspitoisuuksia. Kosteus siirtyy maaperästä väliseiniin perustusten kautta, koska kosteus ei pääse tiiviin lattiapinnoitteen takia haihtumaan lattian alueelta sisäilmaan. Kosteudennousua on pyritty estämään injektiotiivistyksillä. Todennäköisesti toimenpiteellä ei ole vielä saavutettu seinärakenteen koko poikkipinta-alan kattavaa kosteuskatkoa.

Luokkahuoneissa vanhat nurkkakomerot on muutettu talotekniikkakuiluiksi. Lisäksi luokkaosalla on kaksi suurempaa talotekniikkakuilua. Kuiluissa on paikoin roskia ja niistä on ilmayhteys välipohjan täyttökerroksiin. Kuilut ovat kuitenkin hajumaailmaltaan pääosin neutraaleja. Ummehtunutta hajua aistittiin luokkatilan 221 kuilussa. Kuilut eivät ole ilmatiiviitä huonetiloihin nähden, joten ilmavirtaukset kuiluista luokkatiloihin ovat mahdollisia. 

Välipohjat

Rakennuksen välipohjat ovat pääasiassa betonisia kaksoislaattarakenteita tai betonisia alalaattapalkistoja, joissa on puukansi. Välipohjarakenteen täyttönä on yleensä puukannellisten välipohjien osalla kutterilastua ja betonikannellisten osalla laasti- ja tiilimujua. Välipohjien rakenneavauksista kerättiin 12 materiaalinäytettä, mikrobikasvua todettiin vain yhdessä näytteessä. 

Vanhan kirjastotilan (216, 219, 220, 221) alueen välipohjarakenne on betoninen kaksoislaattarakenne ja täyttömateriaalina tavanomaisesta poiketen orgaanista materiaalia, kuten kutterinlastua. Tilaan tehdystä rakenneavauksesta aistittiin mikrobiperäistä hajua ja tummentumaa täytemateriaalissa. Viereisen käytävän 215 kohdalla rakenneavauksista havaittiin muottilaudoituksen lahovaurioita ja myös poikkeavaa hajua. On todennäköistä, että joskus historian aikana tällä alueella on tapahtunut vesivahinko, joka on paikallisesti kastellut välipohjaa ja saanut aikaan vauriot. Tällä hetkellä alue on kuitenkin kuiva eikä näytteissä todettu aktiivista mikrobikasvua. Hajuhavainto viittaa kuitenkin täytemateriaalin vaurioitumiseen. Epätiiviiden rakenneliittymien kautta täytemateriaalin hajut ja epäpuhtaudet voivat kulkeutua ilmavirtauksien mukana myös sisäilmaan heikentäen tällä alueella sisäilman laatua. Tälle alueelle toimitetaan ilmanpuhdistimia, jotka paikallisesti puhdistavat sisäilmaa.

Vesikatto ja yläpohja

Vesikatto on uusittu vuonna 1988 ja se on tyydyttävässä kunnossa. Vesikate on pääosin vesitiivis, mutta pinnoitteet ovat kuluneet. Ullakkotilassa ei todettu aktiivisia vesivuotoja. Räystäslaudoituksessa oli paikoin havaittavissa kosteusjälkiä. 

Yläpohjan täyttökerroksesta otetuissa näytteissä ei todettu mikrobikasvua. Merkkiainekokeiden perusteella yläpohjarakenne ei ole ilmatiivis, joten vuotoilmavirtaukset rakenteen sisältä alapuolisiin tiloihin ovat mahdollisia.

Sisäilman olosuhteet, kemialliset yhdisteet ja pöly 

Sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta ja paine-eroa ulkovaipan yli mitattiin kolmen viikon ajan toukokuussa. Mittalaitteita oli sijoitettu yhteensä 14 tilaan. 

• Sisäilman lämpötila oli hieman tavanomaista korkeampi vaihdellen seurannan aikana 21…28 asteen välillä. Mittausjakson aikana myös ulkolämpötila oli korkea, jopa yli 27 astetta. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja ei kuitenkaan ylittynyt.
• Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli myös paljon ulkoilman olosuhteiden mukaan. Sisäilman kosteuslisä oli pieni ulkoilmaan verrattuna. 
• Sisäilman hiilidioksidipitoisuus oli pääosin hyvällä tasolla. Hetkelliset maksimipitoisuudet olivat luokkaa 1100 ppm. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja ei ylittynyt. Ilmanvaihto riittää hyvin nykyiselle käyttäjämäärälle. 
• Paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä vaihteli jonkin verran tilojen ja kerrosten välillä. Pääsääntöisesti sisätilat olivat ylipaineisia tai lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden käytön aikana. Käyttöajan ulkopuolella tilojen alipaineisuus kasvoi, mikä lisää ilmavirtauksia rakenteiden läpi sisäilmaan. 
• Paine-eromittaus osoitti myös sen, että ilmavirtaukset ovat päiväaikaan sisätiloista talotekniikkakuiluun päin, mutta öisin kuilusta sisäilman suuntaan.

Heinäkuussa, kun tiloissa ei ollut käyttöä, otettiin sisäilmasta näytteitä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määrittämistä varten. Luokassa 214 on muista tiloista poikkeavia materiaaleja lattiarakenteessa ja siellä oli aistittu poikkeavaa hajua. Tilasta otetussa näytteessä yhdisteiden kokonaispitoisuus oli hieman suurempi kuin mitä vertailutilasta otetussa näytteessä, mutta kokonaispitoisuus oli kuitenkin pieni (78 µg/m³), selvästi alle viitearvojen. 

Pölynäytteitä kerättiin kolmen tilan tasopinnoilta. Pöly koostui pääosin tavanomaisesta huonepölystä. Pölyssä oli myös ulkoilmasta peräisin olevaa kiviainesta sekä siitepölyä. Missään näytteessä ei todettu mineraalivillakuituja, vaikka niitä todettiin ilmanvaihtokanavan pölyssä.

Ilmanvaihtojärjestelmä

Rakennuksessa on alun perin ollut painovoimainen ilmanvaihto. Viimeisessä peruskorjauksessa ilmanvaihtojärjestelmä on uusittu kokonaisuudessaan. Nyt rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokoneita on huollettu säännöllisesti eikä niiden toiminnassa tai kunnossa todettu merkittäviä puutteita tai sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tuloilman jako on toteutettu luokkatiloissa hyvin, ilmanvaihto huuhtelee tiloja hyvin ja ilma riittää hyvin nykyiselle käyttäjämäärälle. Pistokoeluonteisesti mitatut ilmamäärät vastasivat pääosin hyvin suunnitteluarvoja. Luokkia ja toimistotiloja palvelevat ilmanvaihtokoneet (TK01 ja TK05) laitetaan nyt toimimaan jatkuvasti (24/7), jotta ilmavirtaukset rakenteiden läpi vähenevät käyttöajan ulkopuolella.

Haitta-aineet

Rakennuksessa ei havaittu sellaisia rakennusmateriaaleja, joiden haitta-aineista olisi välitöntä vaaraa rakennuksen käyttäjille tai ympäristölle. Haitalliset aineet tulee huomioida purku- ja korjaustöiden sekä jätteenkäsittelyn yhteydessä. 

Mitä seuraavaksi

• Luokka- ja toimistotiloja palvelevat ilmanvaihtokoneet on laitettu toimimaan jatkuvasti (24/7).
• Entisen kirjaston paikalla oleviin opetustiloihin toimitetaan ilmanpuhdistimia, jotka paikallisesti puhdistavat ilmaa siihen saakka, kunnes korjaukset alkavat.
• Pieniä huoltokorjauksia on jo viety eteenpäin Vantille, korjauksia tehdään syksyn aikana.
• Kunnossapitotiimi on alustavasti suunnitellut, että ikkunoiden ja vesikaton kunnostusta tehdään ensi vuonna.
• Muiden korjausten suunnittelua käynnistetään ja niistä tiedotetaan myöhemmin lisää. Korjaukset pyritään aloittamaan kesällä 2025 ja tarvittaessa jatkamaan seuraavina kesinä.

Lisätietoja: sisailma@vantaa.fi