Näätäpuiston päiväkodin tutkimuksen tuloksia / Tiedote 13.11.2024

Korjausten lähtötiedoksi on Näätäpuiston päiväkodissa tehty tutkimuksia kesän aikana. Tutkimuksia on jatkettu vielä syksynkin aikana. Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää rakenteiden ja ilmanvaihtojärjestelmän kuntoa ja korjaustarvetta sekä sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. 

Tutkimustulosten perusteella rakenteet ovat pääosin hyväkuntoisia ja kosteusteknisesti toimivia. Liiallisen kosteuden aiheuttamia mikrobivaurioita todettiin sisääntulokatosten seinärakenteen alaosissa sekä ilmanvaihtokonehuoneen kohdalla. Lisäksi alkuperäisessä ilmanvaihtokoneessa todettiin puutteita, joilla voi olla vaikutusta sisäilmaan. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään korjaushankkeen suunnittelutyössä. Huoltokorjaukset, kuten ilmanvaihtokoneen ja poistoilmasäleikön puhdistus sekä katosten kourujen puhdistus on jo tehty Vantin toimesta.

Seuraavissa kappaleissa kerrotaan tutkimuksen tuloksista tarkemmin. Tutkimusraportti julkaistaan vantaa.fi-sivuilla raportin tietosuojaversion valmistuttua.

Tuloksista tarkemmin

Tutkimukset pitivät sisällään mm. aistinvaraista havainnointia, kosteusmittauksia, rakenneavauksia ja materiaalinäytteiden analysointia sekä rakenteiden ilmatiiveyden tutkimuksia. Lisäksi seurattiin sisäilman olosuhteita ja paine-eroa ulkovaipan yli, ja mitattiin ilmamääriä pistokoeluonteisesti. Samalla tehtiin myös haitta-ainetutkimus. Tutkimusalueena oli koko päiväkoti.

Rakenteiden kunto

Alapohjarakenteet ovat kosteusteknisesti toimivia ja pintamateriaalit hyvässä kunnossa. Lattiapinnoilla ei todettu poikkeavaa kosteutta. Rakennuksen alapuolisesta ryömintätilasta ei todettu tulevan ilmavirtauksia sisätiloihin.

Ulkoseinärakennetta on tutkittu aikaisemmin kolme vuotta sitten, eikä ulkoseinän eristemateriaalissa tuolloin todettu mikrobivaurioita (8 rakenneavausta). Kesän tutkimuksessa rakenneavaukset keskitettiin sisäänkäyntikatosten kohdille sekä ilmanvaihtokonehuoneen seinärakenteeseen. Katosten kohdilla ulkoseinärakenteen alaohjauspuussa ja välittömästi sen yläpuolisessa eristemateriaalissa todettiin mikrobikasvua tai epäily mikrobikasvusta. Kosteus on todennäköisesti peräisin sokkelin elastisen saumauksen epätiiveydestä. Myös katosten sadevesikourujen tukkeutuminen ja ylitulviminen voi lisätä alueen kosteusrasitusta. Lisäksi ilmanvaihtokonehuoneen kohdalla ulkoseinärakenteessa todettiin mikrobivaurio. Sisätilat ovat lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden, jolloin rakenteiden kautta tulevat vuotoilmavirtaukset voivat heikentää näillä alueilla sisäilman laatua. Vauriot ovat kuitenkin tämän hetken tiedon mukaan paikallisia keskittyen sisäänkäyntikatoksiin ja kuraeteisiin sekä tekniseen tilaan. Syksyn lisätutkimuksissa tehtiin vielä lisää rakenneavauksia alaohjauspuun kunnon selvittämiseksi laajemmin. Näiden lisätutkimusten tulokset eivät vielä ole valmistuneet. Tulokset päivitetään verkkosivulla julkaistavaan raporttiin.

Vesikatolla ei todettu kiireellisiä korjaustarpeita. Vesikaton ja sisäänkäyntikatosten väliset sadevesikourut ovat suhteellisen kapeita ja ne olivat täynnä lehtiroskaa. Tulviessaan yli tukossa oleva kouru altistaa rakenteet liialliselle kosteudelle. Huolto on puhdistanut kourut tutkimuksen jälkeen. Yläpohjatilasta todettiin vain vähäisiä ilmavuotoja sisätilojen suuntaan eikä niillä ole sisäilman laatuun merkitystä.

Ilmanvaihto

Rakennuksessa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto. Rakennuksen molempiin päätyihin on asennettu uudet ilmanvaihtokoneet lähivuosina. Tässä tutkimuksessa keskityttiin ensisijaisesti alkuperäisen ilmanvaihtokoneen kunnon ja toiminnan selvittämiseen. Ilmanvaihtokoneessa todettiin puutteita mm. likaisuutta, joilla voi olla vaikutusta myös koneen tuottamiin ilmamääriin. Myös yhden tilan pistoilmasäleikkö oli niin pölyinen, että sillä oli vaikutusta ilmavirtaukseen. Huolto on jo puhdistanut koneen ja poistosäleikön. 

Tilakohtaiset ilmamäärät poikkesivat suunnitelmista, tavanomaisesti ilmamäärät olivat suunniteltuja arvoja suuremmat. Tulo- ja poistoilmamäärissä oli myös epätasapainoa, mikä oli nähtävissä myös sisä- ja ulkoilman välisissä paine-eromittauksissa. Mikäli tiloista poistetaan koneellisesti enemmän ilmaa kuin mitä sinne tuodaan, kulkeutuu korvausilmaa myös rakenteiden läpi sisätiloihin.

Sisäilman olosuhteet ja kuidut

Sisäilman olosuhteita seurattiin kuudessa tilassa elo-syyskuussa, seuratut tilat olivat pääosin lepohuoneita. Sisäilman olosuhteet olivat hyvällä tasolla. Tuloksiin on voinut vaikuttaa ulkoilman olosuhteet ja käyttäjien ikkunatuuletus.

• Sisäilman lämpötila oli hyvällä tasolla. Aamuisin lämpötila oli noin 20 astetta ja se nousi päivän mittaan 23–25 asteen tuntumaan riippuen ulkoilman lämpötilasta.
• Sisäilman suhteellinen kosteus oli vuodenajalle tyypillisen korkea 43–79 % RH, sillä se noudattelee ulkoilman olosuhteita. Käytön aiheuttama kosteuslisä oli pieni.
• Sisäilman hiilidioksidipitoisuus pysyi lähes koko ajan hyvällä tasolla, maksimipitoisuudet olivat luokkaa 1000 ppm.
• Sisätilat olivat pääosin hieman alipaineisia ulkoilmaan nähden, luokkaa -5…0 Pa. Käyttöajan ulkopuolella alipaineisuus oli tätä suurempaa. 

Tilojen kalustepinnoilta kerättiin pölyä, jonka koostumus määritettiin. Pääosin pöly koostui tavanomaisesta huonepölystä ja ulkoilmasta peräisin olevista hiukkasista. Sen lisäksi kaikissa näytteissä todettiin myös pieni määrä mineraalivillakuituja. Kahdessa näytteessä todettiin myös rakennusmateriaalipölyä. Teollisten mineraalikuitujen pitoisuudet kahden viikon laskeumapölyssä olivat pieniä, niillä ei ole merkitystä sisäilman laadulle. 

Haitta-aineet

Rakennukseen tehtiin myös haitta-ainetutkimus. Rakennuksessa ei todettu asbestipitoisia materiaaleja. Muut todetut haitta-aineet ovat hyvin sitoutuneita materiaaleihin. Rakennuksessa ei havaittu rakennusmateriaaleja, joiden haitta-ainesta olisi välitöntä vaaraa käyttäjille, tai, joista itsestään olisi välitöntä ympäristövaaraa. Haitalliset aineet huomioidaan purkutöiden yhteydessä.

Lisätietoja: 

sisailma@vantaa.fi