Vantaan kestävän kehityksen raportti: ”Paikallistason toiminta erityisen tärkeää”

YK:ssa sovittiin vuonna 2015 yhteisestä kestävän kehityksen toimintaohjelmasta, joka nimettiin Agenda 2030:ksi. Toimintaohjelman tavoitteena on poistaa äärimmäinen köyhyys ja edistää ympäristön, ihmisten ja talouden kannalta kestävää kehitystä. Vantaa on sitoutunut Agenda 2030:n tavoitteiden edistämiseen paikallisella tasolla ja lupaa huomioida kestävän kehityksen tavoitteet kaikessa toiminnassaan.

Tämän tiimoilta Vantaa tekee joka toinen vuosi vapaaehtoisen raportin, jossa kaupunki kertoo miten se edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Vastuullinen Vantaa kuuluu kaikille 2025 -raportti on järjestyksessään kolmas Vantaan kestävän kehityksen raportointi.

– Pidämme huolta ympäristömme kestävyydestä muun muassa kunnianhimoisilla hiilineutraalisuus- ja luontopositiivisuustavoitteilla, toteaa kaupunginjohtaja Pekka Timonen.

Timonen painottaa, että globaalit kriisit kuten ilmastonmuutos ja luontokato vaativat entistä vaikuttavampia toimia samaan aikaan kun talous Suomessa sakkaa.

Kiertotaloutta kehiin

Vantaan kaupunki on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Keskeisiä tekoja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ovat esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden vähentäminen, hankintaketjujen vastuullisuus ja kiertotalouden lisääminen. Raportin mukaan Vantaan energia saavuttaa merkittävän virstanpylvään vuonna 2026 kun se luopuu fossiilisista polttoaineista kokonaan.

Hankinnat lohkaisevat ison osan kaupungin budjetista ja kaupunki huomioi hankintaohjeissaan kestävän kehityksen. Vantaan kaupunki tukee kiertotaloutta esimerkiksi hankkimalla askartelutarvikkeita kierrätyskeskuksesta.

Yhteinen pöytä -toiminnan kautta puolestaan pyritään vähentämään ruokahävikkiä ohjaamalla hävikkiruokaa sitä tarvitseville ihmisille.

– Kun globaali tilanne on epävarma ja monenlaiset kriisit haastavat meitä samanaikaisesti, korostuu paikallistason merkitys pitkäjänteisen kestävyystyön edistäjänä, Timonen sanoo.

– Yhteistyö sidosryhmiemme kanssa ja sen mahdollistava organisaatiokulttuuri ovat Vantaan vahvuuksia, hän jatkaa.

Eriarvoisuutta on torjuttava

Eriarvoisuuden torjuminen on erityisen tärkeää, sillä sen kasvua on nähty Vantaalla koronapandemian, inflaation ja taantuman myötä jo vuodesta 2015. Tämä on näkynyt esimerkiksi lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin laskuna.

Lisähaastetta tuo myös nuorten syrjäytyminen, jota kaupunki pyrkii ehkäisemään. Kaupunki on luonut Sosiaalisesti kestävä Vantaa -strategiateeman, jolla pyritään torjumaan eriarvoisuutta lukuisin toimenpitein ja hankkein.  

Nuorten hyvinvoinnin tukemiseen on luotu myös Erasmus-yhteistyö, jonka tavoitteet ovat laajat. Vantaan perusopetuksen hallinto on saanut vuosille 2024-27 Erasmus+-akkreditoinnin.

– Panostamme oppilaiden hyvinvointiin tunne- ja vuorovaikutustaitojen kautta sekä monipuoliseen oppimiseen ja osaamiseen, mihin liittyvät digitaidot ja lukutaidon kehittäminen, kertoo opetustoimen suunnittelija Pia Hakkari.

Erasmus-ohjelmalla tavoitellaan myös kestävää kehitystä ja se valmentaa osallistujia ympäristövastuullisuuteen.

Myös alueellista eriytymistä halutaan ehkäistä ja tätä silmällä pitäen on luotu segregaation ehkäisyn toimintaohjelma. Monien vakavien ongelmien havaittiin keskittyvän tietyille alueille ja toimintaohjelmalla puututaan niihin. Kaupungilla on käytössään erilaisia mittareita joilla segregaatiosta saadaan dataa.

– Erityisesti turvallisuuteen, työllisyyteen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät mittarit ovat keskeisessä roolissa, toteaa ohjelmajohtaja Hannu Rusama.

Datan avulla saadaan selvitettyä, mihin pystytään puuttumaan jo ennaltaehkäisevästi ja mihin puolestaan tartutaan, kun ongelmat ovat jo päässeet syntymään.

Turvallinen ja hyvinvoiva ympäristö

Syksyllä 2024 Vantaalla toteutettiin laaja turvallisuuskysely. Naapurustoaan turvallisena piti 71 prosenttia vastaajista. Huolenaiheiksi puolestaan nousivat esimerkiksi nuorisorikollisuus ja päihteidenkäyttö.

Ilman työ- tai opiskelupaikkaa olevien nuorten tilanteeseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Nuorisorikollisuus ja väkivalta ovat lisääntyneet ja lisäksi tyttöjen ahdistus on jatkanut kasvuaan.

Sote-uudistus on näkynyt myös Vantaalla, kun Vantaan ja Keravan hyvinvointialue aloitti uutena organisaationa. Työnjakoa on jouduttu tarkastelemaan uudella hyvinvointialueella.

Tiedolla johtaminen ja tiedon kulku organisaatioiden sisällä ja välillä on myös tärkeä kehityskohde, raportissa todetaan.

Raportin päätelmä kiteyttää, että vaikka kestävän kehityksen eri osa-alueita edistetään kaikkialla organisaatiossa, kokonaisvaltaista kestävän kehityksen näkökulmaa tarvitaan lisää. Näin voidaan havaita monimutkaisia positiivisia ja negatiivisia yhteyksiä kestävyyden eri ulottuvuuksien välillä. Laaja-alaisen kestävän kehityksen edistäminen vaatii yhteistyötä niin poikkihallinnollisesti kuin eri sidosryhmien kanssa.