Vantaa torjuu eriytymistä pitkäjänteisellä kaupunkisuunnittelulla

Eriytyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että tietyillä alueilla on esimerkiksi muita alueita korkeampi työttömyys, ja asuntojen arvo alueella on alempi. Myös kaupallisia palveluita voi olla vähemmän, eikä alue houkuttele asuntorakennuttajia. 

Vantaan kaupunkisuunnittelusta vastaava kaupunkiympäristön toimiala on tehnyt suunnitelman toimista, joilla eriytymiskehitystä voidaan kääntää kaupunkisuunnittelun keinoin parempaan.

– Vantaalle on kaupunkina tärkeää, että kaikki alueemme ovat elinvoimaisia ja viihtyisiä. Jos jokin alue jää jälkeen, siihen on tärkeää puuttua ajoissa, painottaa kaupunkiympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila. 

Kaikki suunnitellut toimet eivät ole uusia, ja työtä eriytymisen ehkäisemiksi on tehty jo aiemmin. Toimet kokoavassa Eriytymisen ehkäisyn tiekartassa on kyse pitkälti siitä, että eriytymisen ehkäisyyn pureudutaan entistä vahvemmin, esimerkiksi suuntaamalla kaupungin varoja erityisesti sosioekonomisesti heikosti kehittyneille alueille. 

Alueellista eriytymistä yritetään torjua erityisesti Hakunilassa, Koivukylässä ja Myyrmäessä, mutta myös muilla alueilla, joilla ennakoidaan olevan eriytymisriski. Lisäksi eriytymisriski huomioidaan uusien alueiden suunnittelussa ja kaavoituksessa.

Tärkeät palvelut luovat hyvän kierteen

Tärkeimpiä toimia on merkittävien kaupungin omien investointien, kuten uuden kirjaston tai uimahallin, ohjaaminen eriytyneille alueille. Nämä niin sanotut ankkuri-investoinnit houkuttelevat samalle alueelle myös yksityisiä investointeja, kuten kauppoja, ravintoloita ja uutta asuinrakentamista. 

– Merkittävä palvelu houkuttelee alueelleen kävijöitä, mikä tuo samalla alueen yrityksille potentiaalisia asiakkaita. Lisääntyneet asiakasvirrat houkuttelevat usein alueelle edelleen uusia yrityksiä, mikä puolestaan johtaa usein maan arvon nousuun, kertoo Eriytymisen ehkäisyn tiekarttatyössä mukana ollut Itä-Vantaan aluearkkitehti Milja Halmkrona. 

Ajankohtainen, merkittävä investointi on muun muassa ratikka. Tuleva ratikka kulkee Helsingin puolelta Mellunmäestä Hakunilan kautta Tikkurilaan ja edelleen lentoasemalle. Se tulee olemaan merkittävä piristysruiske eriytymisvaarassa olevalle Hakunilalle, jossa alueen asuntojen ja maan arvo on ratikkasuunnitelmien myötä jo noussut. Uudet raiteet tuovat mukanaan paljon rakentamista ja palveluita, ja voivat lisätä merkittävästi Hakunilan vetovoimaa ja viihtyisyyttä. 

Kaupungin omia investointeja suunnitellaan pitkäjänteisesti. Vantaan nykyisessä kireässä taloustilanteessa investointeja on harkittava tarkkaan, mutta tässä harkinnassa otetaan huomioon eriytymisvaarassa olevat alueet.

Kohennusta katuihin ja puistoihin

Investointien lisäksi voidaan panostaa eriytyneiden alueiden katujen, aukioiden ja puistojen kohentamiseen ja hyvään ylläpitoon. 

Esimerkkinä katujen ja puistojen kohentamisesta on Myyrmäen asemanseudun kohentaminen, joka on parhaillaan meneillään. Kesän aikana asemanseudulta on poistettu töhryjä ja alueen rikkoutuneita katukiviä on korjattu. Lisäksi läheisen Paalukylänpuiston istutuksia on siistitty. Syksyn aikana puretaan Liesikujalla sijaitsevat huonokuntoiset portaat ja kävelysilta. 

Monipuolinen asuntokanta olennaista

Eräs tärkeimmistä toimista on huolehtia, että eri alueilla on monipuolinen asuntokanta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että alueella on niin omistusasuntoja, vuokra-asuntoja kuin asumisoikeusasuntojakin. 

Lisäksi kiinnitetään huomiota asuntojen kokoon. Rakennusyrityksiltä edellytetään esimerkiksi, että uusissa kerrostaloissa on oltava pienten asuntojen lisäksi myös perheille soveltuvia asuntoja. 

– Yksipuolinen, esimerkiksi pieniin vuokra-asuntoihin painottuva asuntotarjonta voi kaventaa alueen väestöpohjaa ja vähentää palvelujen elinvoimaa, Milja Halmkrona kertoo.

Asuntojen omistusmuodosta ja asuntojen koosta määrätään tontinluovutusehdoissa, eli niissä ehdoissa, jotka asetetaan tontin kaupungilta ostavalle yritykselle. 

Eriytymisen ehkäisyn toimet sisältävät myös esimerkiksi paikallisen yhteisöllisen toiminnan tukemista ja vuorovaikutuksen lisäämistä kaupungin ja asukkaiden välillä. Erityisesti alueiden lasten ja nuorten ääni halutaan saada paremmin kuuluviin.  

– Eriytymiskehityksen kääntäminen ei ole kuitenkaan ratkaistavissa vain kaupunkisuunnittelun keinoin. Tärkeässä roolissa ovat esimerkiksi ihmisten toimeentuloon vaikuttavat valtiotason ratkaisut, mainitsee Milja Halmkrona. 

Tutustu Eriytymisen ehkäisyn tiekarttaan: