Lehtikuusen koulun Havu-rakennuksessa tutkimus on valmistunut / Tiedote 20.3.2025

Tutkimustulosten perusteella selvin sisäilman laatua heikentävä tekijä on rakennuksen alapuolisesta alustatilasta tapahtuvat ilmavuodot sisäilmaan. Ilmavuotoja todettiin erityisesti käytävillä, joiden alueilla tiivistyskorjauksia ei vielä ole tehty.

Havu-rakennukseen on suunniteltu tehtävän korjauksia kesällä 2025, nyt valmistuneet tutkimustulokset huomioidaan korjaussuunnittelussa. Rakennuksessa on jo tehty paljon korjauksia aikaisempina vuosina mm. uusittu julkisivua ja ikkunoita, parannettu rakenteiden ilmatiiveyttä luokkatiloissa ja uusittu materiaaleja. Seuraavaksi jatketaan tiivistyksiä käytävissä ja korjataan materiaalien vaurioita.

Ilmanvaihtoon liittyvät toimenpiteet on jo käynnistetty. Jotta toimenpiteiden vaikutusta voidaan seurata reaaliaikaisesti, asennetaan tiloihin olosuhdeseurantajärjestelmä. Mittalaitteet mittaavat sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta ja paine-eroa sisä- ja ulkoilman välillä. Mittalaitteita asennetaan eri puolelle rakennusta luokkatiloihin huomioiden ilmanvaihtokoneiden palvelualueet ja ilmansuunnat. Niihin tiloihin, joihin mittalaitteet asennetaan, laitetaan myös QR-koodit. Koodin skannaamalla voi nähdä tilan sen hetkisen lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden. Mittalaitteet asennetaan tiloihin 27.3.2025. 

Tuloksista ja toimenpiteistä kerrottiin henkilöstölle infotilaisuudessa 19.3.2025. Seuraavissa kappaleissa kerrotaan tutkimuksen päätuloksista. Tutkimusraportti julkaistaan vantaa.fi-sivuilla, kun raportin tietosuojaversio on valmistunut.

Tutkimuksen päätulokset

Nyt tehdyt tutkimukset täydentävät edellisiä vuonna 2023 tehtyjä tutkimuksia. Tässä tutkimuksessa tehtiin aistinvaraista tarkastelua, pintakosteuskartoitus, avattiin rakenteita (16 kohtaa), tutkittiin ilmavuotoja merkkiainekokein (10 kohtaa), tutkittiin materiaalinäytteistä mikrobipitoisuuksia (32 näytettä), tutkittiin mineraalikuitupitoisuuksia pölystä (4 tilaa), seurattiin sisäilman olosuhteita (12 tilaa) ja selvitettiin ilmanvaihdon kuntoa.

Rakennustekniset tutkimukset

Alapohjarakenteet

Ilmavuotoja alapohjarakenteen läpi tutkittiin merkkiainekokeiden avulla sekä normaalissa käyttöolosuhteessa että alipaineistetusta olosuhteessa niin käytävillä kuin luokkatiloissakin. Lähes kaikissa tutkituissa tiloissa todettiin pistemäisiä tai osassa myös selkeitä ilmavuotoja normaalissa käyttöolosuhteessa. Ilmavuotojen mukana voi sisäilmaan kulkeutua myös epäpuhtauksia rakennuksen alapuolisesta alustatilasta tai maaperästä, mikä voi heikentää sisäilman laatua.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yksittäisessä opetustilassa 116 ei ole tehty vastaavia tiivistyskorjauksia kuin mitä muissa luokkatiloissa. Tämä tila on otettu opetuskäyttöön myöhemmin ja ilmatiiveyden parantaminen tässä kohtaa on jäänyt huomioimatta. Tilassa 116 aistitun poikkeavan hajun ja koettujen sisäilmahaasteiden syy on alustatilasta tulevat ilmavuodot. Ilmavuotojen mukana tilaan kulkeutuu hajua ja epäpuhtauksia, mikä heikentää tilan sisäilman laatua.

Pintakosteuskartoituksessa ei todettu tavanomaisesta poikkeavaa kosteutta lattiapinnoilla.

Julkisivut

Rakennuksen ulkoseinät ovat pääosin kevytbetonia, jonka ulkopintaan on vuonna 2020 asennettu julkisivulevytys ja sisäpinta on maalattu. Koska aikaisemmassa tutkimuksessa heräsi epäilys mahdollisista mikrobivaurioista kevytbetonissa, tutkittiin kevytbetonin mikrobiologista kuntoa nyt tarkemmin. Näytteitä otettiin yhteensä 23 eikä yhdessäkään todettu mikrobikasvua. Tulosten perusteella kevytbetoniseinissä ei ole vaurioita, eikä rakenne heikennä sisäilman laatua.

Rakennuksessa on paikallisesti luokkien 155 ja 157 kohdalla sisäpuolelta eristetty kevytbetoniseinä, jota voidaan pitää kosteusteknisesti riskialttiina ratkaisuna. Tältä kohdin mineraalivillaeristeestä otetussa näytteessä todettiin heikko viite mikrobivauriosta, mikä voi paikallisesti heikentää sisäilman laatua tällä alueella. 

Sisäpihoja vasten olevat seinät 2. kerroksen käytävillä ovat rakenteeltaan muista poikkeavia levyrakenteisia seiniä. Ikkunoiden yläpuolella 2. kerroksessa havaittiin viitteitä kosteusvaurioista ja höyrynsulussa todettiin puutteita. Todetuista vaurioista on ilmayhteys sisäilmaan ja epäpuhtaudet voivat heikentää sisäilman laatua 2. kerroksen käytävillä.

Ikkunoiden ja ulkoseinien välisissä tiivistysteippauksissa havaittiin puutteita. Ne eivät kuitenkaan aiheuta riskejä sisäilman kannalta, koska teippauksen alla on tiivis polyuretaanivaahto. Ikkunaliittymissä ei havaittu ilmavuotoja alipaineistetussakaan olosuhteessa.

Välipohjat

Välipohjarakenteissa ei yleisesti ottaen todettu mitään sellaista, jolla olisi sisäilman laatuun vaikutusta. Tilassa 207 havaittua hieman poikkeavaa hajumaailmaa voi selittää tilan lattiapinnoitteessa havaittu muita voimakkaampi haju. Tämä haju liittyy tuotteen ominaisuuksiin eikä kyseessä ole vaurioituminen. 

Väliseinät

Kevytbetonisista väliseinistä otettiin myös materiaalinäytteitä mikrobimääritykseen eikä niissä todettu mikrobikasvua. 

Levyrakenteisten väliseinärakenteiden epätiiveyskohtien kautta voi sisäilmaan kulkeutua ilmavuotoja alapohjan eristetilasta. Tällä voi olla vaikutusta sisäilman laatuun paikallisesti.

Talotekniikkakuilut ja -kanaalit

Käytävätilojen kohdilla kulkee 1. kerroksessa ja 2. kerroksessa kanaalirakenteet. 1. kerroksen kanaali on myös ilmayhteydessä rakennuksen alapuoliseen alustatilaan. Vaikka 1. kerroksen luukut ovat kaasutiiviit, todettiin merkkiainekokeissa ilmavuotoja sisäilman suuntaan esimerkiksi ovien kynnysten kohdilta ja rakenneliittymistä normaalissa käyttöolosuhteessa. Koska paine-eromittausten perusteella sisätilat ovat alipaineisia kanaalirakenteisiin nähden, ilmavuodot likaisemmista kanaalirakenteista sisäilmaan ovat todennäköisiä. Nämä ilmavuodot voivat heikentää sisäilman laatua erityisesti käytävien alueilla, jotka myös toimivat opetuskäytössä eriyttämistiloina. 2. kerroksen putkikanaalien luukkuja ei ole vaihdettu kaasutiiviiksi. 

Sisäilman olosuhteet ja kuidut

Ilmanvaihto riittää hyvin nykyiselle käyttäjämäärälle. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus pysyy pääosan ajasta alle 950 ppm. Vain hetkellisesti ollaan tätä korkeammalla tyydyttävällä tasolla. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja ei ylittynyt.

Sisätilat ovat noin -5…-8 Pa alipaineisia ulkoilmaan ja rakennuksen alapuoliseen alustatilaan nähden. Vaikka paine-ero ei ole kovin suuri, ilmavuodot rakenteiden yli ovat todennäköisiä. 

Sisäilman lämpötila on pääosin hyvällä tasolla 20…23 astetta. Osassa 2. kerroksen luokista lämpötila on muita korkeammalla tasolla. Liian lämmin sisäilma lisää tunkkaisuuden tunnetta. Huolto on käynyt asentamassa puuttuvia patteritermostaatteja tiloihin. Mikäli joistakin tiloista yhä puuttuu termostaatti, kannattaa siitä tehdä huoltopyyntö. Patteritermostaatin avulla huonelämpötilaa voi myös itse säätää.

Sisäilman suhteellinen kosteus on ollut vuodenajalle tyypillisen matala 15…35 RH%. Talvella kuiva sisäilma voi itsessään aiheuttaa ärsytysoireita limakalvoille.

Teollisten mineraalikuitujen määrää mitattiin laskeumapölystä. Tilassa 232 kuitupitoisuus ylitti toimenpiderajan. Tilassa todettiin toimenpiderajan ylitys myös aikaisemmassa tutkimuksessa. Kuitulähde on todennäköisesti käytävän vanhat mineraalivillaiset äänenvaimennusmateriaalit alakatossa. Lisäksi yksittäisissä tuloilman päätelaitteissa havaittiin kuitulähteitä.

Ilmanvaihto

Havu-rakennuksessa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto. Ilmanvaihto on päällä jatkuvasti täydellä teholla, myös ilmaisin ja viikonloppuisin. Ilmanvaihtojärjestelmä on puhdistettu ja säädetty edellisen kerran pari vuotta sitten. Kanavistossa ei ole vielä puhdistustarvetta. Poistoilmaventtiilit ovat sellaista mallia, että ne tukkeutuvat helposti pölystä. Niitä puhdistetaan säännöllisesti huollon toimesta.

Tilojen ilmamääriä tarkistusmitattiin pistokoeluonteisesti. Ne vastasivat pääosin suunnitelmien mukaisia ilmamääriä. Ilmamäärät ovat luokkatiloissa riittävät 25…30 henkilölle. Käytävätiloissa poistoilmamäärissä havaittiin pientä poikkeamaa. Liikuntasalin koneen toiminnassa havaittiin puutteita.

Luokkatiloihin koneellisesti tuodun ilman lämpötila on korkea, yli 20 astetta. Tämä voi heikentää tuloilman huuhteluvaikutusta luokkatiloissa ja lisätä tilojen tunkkaisuuden tunnetta. Lämmityskaudella ilmanvaihdon riittämättömyyttä voi lisätä myös luokkia palvelevien koneiden ns. pakkaspuolitus, joka tapahtuu -8 asteen ulkolämpötilassa.

Kuitulähteitä on poistettu vuosien varrella, mutta tutkimuksessa todettiin edelleen yksittäisiä kuitulähteitä ilmanvaihtojärjestelmässä sekä yhdessä tuloilmapäätelaitteessa. 

Mitä seuraavaksi

• Kunnossapitotiimi käynnistää korjaussuunnittelun, jossa valmistuneen tutkimuksen tulokset huomioidaan. Korjauksia aikataulutetaan kesälle 2025. Seuraavaksi jatketaan tiivistyksiä ja korjataan materiaalien vaurioita.
• Sisustussuunnittelijan suunnitelmien mukaisesti koulun viihtyisyyttä lisätään erilaisin ratkaisuin ensi kesän korjausten yhteydessä.
• Ilmanvaihtojärjestelmän huoltotoimenpiteet on jo käynnistetty. Tuloilman sisäänpuhalluksen lämpötilaa on laskettu, jolloin ilmanvaihdon huuhteluvaikutus paranee. Myös ilmanvaihdon kokonaisilmamääriä säädetään siten, että paine-ero ulkovaipan yli pienenee ja ilmavuodot vähenevät.
• Tiloihin asennetaan olosuhdeseurantajärjestelmä 27.3.2025, jonka avulla voidaan seurata tehtyjen muutosten vaikutuksia erityisesti lämpöoloihin ja paine-eroihin. Vastaava seuranta on ollut rakennuksessa jo aikaisemmin käytössä. Mittalaitteiden asennus ei suuresti häiritse koulun normaalia toimintaa. Olosuhdeseurannan aikana tiloja voi käyttää tavanomaiseen tapaan, ikkunatuuletus on myös sallittu.
• Poistoilmasäleikköjen pölynpoistoa jatketaan säännöllisenä ylläpitotyönä huollon toimesta.
• Tiloissa on edelleen ilmanpuhdistimia, jotka puhdistavat paikallisesti sisäilmaa.

Lisätietoa: 

 sisailma@vantaa.fi