Lukiolaiset toivovat hävikkivaa’alta hymynaamaa – ”Jokainen voi tehdä oman osansa”
Vantaan lukioihin ja ammattiopisto Varian toimipisteisiin on hankittu biovaa’at. Ne mittaavat lautaselta biojätteeseen menevän ruokahävikin painon. Ronjan, Juhon, Petran ja Jonnin mielestä vaaka auttaa miettimään kuinka paljon ruokaa ottaa ja jättää.
Sotungin lukion opiskelijat ovat huomanneet vaa'alla olevan vaikutusta omaan käytökseen. Kuva: Satu Velasco
Sotungin lukion ruokalassa seisoo lautashävikkivaaka astianpalautuslinjaston alussa. Kun ruokailija laittaa annoksestaan syömättä jääneen ruuan biojätteeseen, vaaka antaa hänelle helppotulkintaisen palautteen hävikin määrästä: iloinen, neutraali tai surullinen naama.
– Biovaaoilla halutaan herätellä opiskelijoita huomaamaan hävikkiruuan määrä ja omia mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin, kertoo Sotungin lukion opettaja ja ekotukihenkilö Kaisa Vuolle.
Vaaka kertoo myös edellisen viikon lautashävikin keskiarvon, johon omaa lukemaa voi verrata.
“Pienetkin teot auttaa ja niillä voi vaikuttaa.”
– Petra
Ympäristöasiat kiinnostavat Sotungin lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoita Ronjaa, Petraa, Juhoa ja Jonnia.
– Jokainen pystyy tekemään sen oman pienen osansa, niin sitten tekee sen. Jos kaikki tekee mukana omansa, niin kyllä sillä on iso vaikutus, Juho toteaa.
Muut nyökkäävät.
– Esimerkiksi somessa näkee tosi paljon ympäristöön liittyviä ongelmia. Itse oman elämän ja tulevaisuuden kannalta haluan tehdä pienimmätkin asiat, Petra sanoo.
Ruokalan hävikkivaaka on vaikuttanut heidän ruokailukäyttäytymiseensä.
“Kun näkee, että nyt meni vähän liian paljon sitä ruokaa roskiin, niin seuraavan kerran miettii tarkemmin paljonko ottaa.”
– Jonni
– Vaaka konkretisoi. Haluan pitää hymynaaman mahdollisimman positiivisena, Ronja kertoo.
– Joo, kyllä kun tulee vaa’alta sitä punaista naamaa, niin sitten se vähän omatunnolle ottaa ja ensi kerralla yrittää vähentää, täydentää Juho.
Opiskelijat ovat samaa mieltä siitä, että vaaka on hyvä asia ja sellainen kannattaa olla ruokalassa jatkossakin.
– Osaa kiinnostaa enemmän ja osaa ei niin paljon. Mun mielestä se auttaa siihen, että itse alkaa kiinnittämään huomiota asiaan, Ronja pohtii.
Opettaja Kaisa Vuolle pitää myös vaakaa hyvänä asiana, joka muistuttaa päivittäin tärkeästä asiasta.
– Sotungissa on perinteisesti pidetty Hävikkiviikolla kampanja, jossa tyhjän lautasen kanssa palautuslinjastoon tulevat saavat karkin. Tämän myötä on nähty, että muistuttelu toimii.
Lue lisää Hävikkiviikosta täältä.
Inhimillistä hävikkiä vai turhaa tuhlausta?
Suomalaisten hiilijalanjäljestä noin 20 % syntyy syömästämme ruoasta, joten ruokailuun liittyvillä valinoilla on merkitystä. Iso lautashävikki kuormittaa ympäristöä aina alkutuotannosta jätehuoltoon saakka ja on myös turhaa rahanmenoa.
Lautashävikkiä syntyy tietysti väistämättä jonkin verran. Biojätteeseen kuuluukin laittaa servetit, hedelmien ja juuresten kuoret sekä muut syötäväksi kelpaamattomat ruuan osat. Lisäksi meillä jokaisella lienee kokemusta siitä, että ruokaa tulee joskus otettua enemmän kuin jaksaa syödä tai jokin uusi maku ei tuntunutkaan omalta ensimmäisillä maistelukerroilla.
– Kaikki lautashävikki ei siis ole pahasta, vaan se on myös inhimillistä ja mahdollinen sivutuote kasvipohjaisempaan, ravitsemussuositusten mukaiseen ruokavalioon siirtymisessä, kuvailee Vantaan kaupungin ympäristökonsultti Noora Ilola.
Ruokahävikkiä syntyy myös linjastosta. Sen vähentämiseksi opiskelijat voivat ottaa Sotungissa ylijäänyttä ruokaa mukaan kotiin omassa astiassa. Sama käytäntö on jo Tikkurilan ja Vaskivuoren lukioissa sekä selvittelyssä muuallakin.
Hävikki- eli biovaa’at on hankittu Vantaan oppilaitoksiin vuoden 2025 alussa osana ympäristöohjelman eli Resurssiviisauden tiekartan toteutusta. Sen toimenpiteillä tavoitellaan hiilineutraalia ja vastuullisesti toimivaa Vantaata.
