Uusi kulttuurijohtaja Sami Ylisaari haluaa kuulla vantaalaisten äänen kulttuuripalveluiden kehittämisessä: “En ole tavannut ihmistä, joka ei välittäisi kulttuurista”

Sami Ylisaarella on kokemusta, näkemystä ja intoa yhteisölähtöiseen kulttuuriin. Vantaan monikielisyys ja monikulttuurisuus tarjoavat hänen mukaansa kiinnostavan lähtökohdan kulttuurin kehittämiselle, ei vain kirjasto- jakulttuuripalveluiden sisällä, vaan laajasti kaupungin eri toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa yhteistyössä.

– Olen onnellinen, että olen saanut tehdä kulttuurin kentällä laajasti töitä, Sami Ylisaari kertoo.

Ensimmäisten viikkojen aikana Ylisaari on ehtinyt tutustua kulttuuripalveluiden yksiköihin, niiden historiaan ja toimialan rakenteeseen. Hän pitää tärkeänä, että kulttuurin merkitys ymmärretään osana kaupungin kokonaisvaltaista kehitystä. Kulttuuri voi hänen mukaansa olla avain siihen, miten uudet kaupunkilaiset toivotetaan tervetulleiksi ja miten he voivat kokea kuuluvansa kaupunkiin.

– Tapasin kaupunginjohtajat pian aloittamisen jälkeen ja haluan ottaa heidän näkemyksensä huomioon työssäni. Kulttuuri on vahva vantaalaisen identiteetin tekijä.  

Ylisaari yllättyi positiivisesti Vantaan kulttuuritarjonnasta.  

– Täällä on paljon enemmän kulttuuria kuin olisi uskonut. Se ei ole vain suurissa instituutioissa, vaan tapahtumissa ja yhteisöissä eri alueilla, Ylisaari sanoo.

Erityisesti taidemuseo Artsin kokoelmat herättivät kiinnostusta, esitystaide museokokoelmassa kuvastaa kaupungin potentiaalia erottua kulttuurikentällä.

Jos unelmoidaan hetki ja resurssit olisivat rajattomat, Ylisaari käynnistäisi laajan kulttuuriagenttiverkoston, joka jalkautuisi kaupunginosiin ja yhteisöihin kuulemaan asukkaiden toiveita ja tarpeita. Hänen mukaansa kulttuuri koskettaa kaikkia, olipa kyse kirjoista, elokuvista, peleistä tai arkkitehtuurista, ja siksi sen kehittämisen tulee perustua ihmisten omiin lähtökohtiin.  

– En ole tavannut ihmistä, joka ei välittäisi kulttuurista.  

Teatteri sydäntä lähellä

Taiteenlajeista teatteri on Ylisaarelle läheisin, mutta hän arvostaa laajasti esittävää taidetta, kuten nykysirkusta ja -tanssia. Visuaaliset taiteet ja kirjallisuus ovat tulleet mukaan myöhemmin. Yöpöydällä hänellä on aina useita kirjoja kesken, tällä hetkellä Ihmiskehon lyhyt historia.

Yksi taidekokemus, joka muutti Ylisaareen ajattelua, oli Waiting for Godot -näytelmä The Young Vic -teatterissa Lontoossa.  

– Näin 16-vuotiaana ensimmäistä kertaa lähietäisyydeltä, kuinka järisyttävän hyviä näyttelijät voivat olla. Pääosissa olivat Ben Kingsley ja Alan Howard, Ylisaari kertoo.

– Se oli voimallinen kokemus, kun uskoo täysin epäuskottavaan, kun näyttelijät pystyvät luomaan todellisuuden, joka ei ole todellista. Esitys sai haluamaan alalle.

Kulttuuripääkaupungista Vantaalle

Kokemukset Oulusta ovat Ylisaarelle arvokkaita. Kulttuuripääkaupunkivuosi nostaa kulttuurin puheenaiheeksi ja sen arvo ja merkitys nähdään poliittisessa päätöksenteossa. Lisäksi sillä on isot elinvoimavaikutukset, se luo pito- ja vetovoimaa.

– Kulttuuripääkaupunkivuosi on koko Suomen asia. Eurooppalaiset kävijät tulevat käymään myös Vantaalla, vähintään vaihtavat lentokonetta. Haluaisin, että teemme yhteistyötä Oulun kanssa ja hyödynnämme siellä tehtyä hyvää työtä, Ylisaari sanoo.

– Vastaavasta viitekehyksestä voisi Vantaallekin olla paljon hyötyä. Jos löytyy sellainen konsepti, jonka eteen voidaan ponnistella kaikissa kaupungin yksiköissä, kolmannella sektorilla ja yrityksissä, ja vielä kun siihen saadaan ulkopuolista rahoitusta, niin se kyllä laittaa vauhtia koneeseen ihan uudella tavalla.  

Edellisen kerran kulttuuripääkaupunkivuosi oli Suomessa 15 vuotta sitten Turussa vuonna 2011.

Tukea työlle rennosta ja rohkeasta työyhteisöstä

Työyhteisö Vantaalla on hänen mukaansa vaikuttanut mukavalta ja vastaanottavaiselta. Työkulttuuri ja työtavat ovat kuitenkin erilaisia joka paikassa.

– On ollut tosi tervetullut olo. Olin kuullut etukäteen, että täällä on hyviä tyyppejä ja kiva olla, ja se on vahvistunut parin ensimmäisen viikon aikana, Sami Ylisaari kertoo.

Ylisaari tuo mukanaan kokemusta ja suoraviivaisuutta. Muutoksen tulee perustua hänen mukaansa tutkittuun tietoon, strategiaan ja yhteisiin arvoihin.  

– Toimialan kehitys on ollut viime vuosina kovaa. Vanha sanonta “Jos kukaan ei suutu, mikään ei muutu” pätee.  

Hän uskoo, että välillä pitää "möyhiä" toimintatapoja, jotta nuorille taiteilijoille ja kulttuuritoimijoille avautuu mahdollisuuksia.

Tulevaisuudessa Ylisaari näkee Vantaan kulttuurikaupunkina, jossa muunkielisten kulttuuripalveluita tehdään ja tuotetaan yhteisölähtöisesti, instituutiot ovat löytäneet vahvuutensa ja kaupunki on kansainvälisesti verkottunut. Tapahtumat ovat osa kaupungin vetovoimaa ja julkinen taide lisää asukkaiden ylpeyttä omasta asuinympäristöstään.

– Haluaisin, että Vantaan monimuotoisella nuorisolla olisi merkityksellisiä paikkoja olla ja kohdata. Toivottavasti kulttuuri voi olla yksi iso osatekijä niissä.

Ylisaari visioi, että kulttuuri Vantaalla syntyy nyt ja tulevaisuudessa ihmisten omista lähtökohdista, että se on merkityksellistä, osallistavaa ja identiteettiä vahvistavaa.