Riihipellon päiväkodin kuntotutkimkset valmistuneet / Tiedote 4.11.2025
Tutkimuksissa pyrittiin selvittämään rakenteiden nykytilannetta ja tiiveyttä, sekä korjaustarvetta. Tutkimuksen perusteella suurimmat sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät ovat ulkoseinärakenteiden alaosissa havaitut mikrobivauriot sekä ulkoseinien ja yläpohjien heikko ilmantiiveys. Sisäilmassa ja pinnoilla havaittiin myös kuituja.
Tutkimuksista tarkemmin
Alapohjan rakenne on kaksoisbetonilaattarakenne, jossa on eristeenä lecasoraa. Rakennetta on tiivistetty ja alipaineistettu jo vuonna 2008. Alapohjarakenteita tutkittiin yhteensä 9 rakenneavauksen avulla, tehtiin pintakosteuskartoitusta ja tarkentavia kosteusmittauksia yhteensä 9kpl. Lisäksi tutkittiin alapohjan tiiveyttä. Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että alapohjan rakenne on pääosin kohtalaisen tiivis, poikkeuksena viemärisyvennyksen tarkastusluukut. Alapohjan eristetilassa on paikoin kosteaa lecasoraa, kosteus johtuu maaperästä nousevasta kosteudesta. Yksi wc-tilan viemäriliitos todettiin epätiiviiksi. Alapohjan koneellisesti alipaineistettu eristetila on painemittausten mukaan pääosin lievässä alipaineessa sisätilaan nähden, joten eristetilasta ei pitäisi päästä epäpuhtauksia sisätiloihin. Alapohjarakenteet eivät tutkimusten perusteella merkittävästi vaikuta sisäilman laatuun.
Ulkoseinän rakenteet ovat puurakenteisia, rakenteista on uusittu eristemateriaaleja muutamin paikoin edellisessä korjauksessa, sekä tiivistetty seinän alaosan höyrynsulkumuovia. Julkisivun levytyksiä on uusittu osittain. Ulkoseinä- ja sokkelirakenteiden toteutustapoja ja kosteusteknistä toimivuutta tutkittiin rakenneavausten (12 kpl) ja kosteusmittausten avulla, lisäksi merkkiainekokeiden avulla selvitettiin rakenteiden tiiveyttä. Tutkimuksissa havaittiin, että ulkoseinän puurakenteissa on mikrobivaurioitumista eri puolilla rakennusta, tuulensuojavillassa on myös vaurioitumista. Ulkoseinän rakenne on myös kokonaisuutena epätiivis, jolloin rakenteen sisältä voi päästä hajuja ja epäpuhtauksia sisäilmaan. Julkisivun levytyksiä ja laudoituksia on uusittu osittain, mutta paikoitellen havaittiin myös puutteita pellitysten ja liitosten tiiveydessä. Uusimattomilta osilta julkisivussa oli myös huonokuntoista julkisivupintaa jäljellä. Ulkoseinärakenteen tiiveyttä tarkasteltiin merkkiainekokeiden avulla. Seinärakenteissa havaittiin käyttöolosuhteissa pienempiä ilmavuotoja rakenteiden liitoskohdissa ja kiinnityskohdissa. Kokonaisuutena ulkoseinärakenteiden tiiveys on alaosissa hyvällä tasolla, mutta seinien yläosassa puutteellista. Seinän yläosaan ei ole tehty tiivistyksiä tai korjauksia aiemman korjauksen yhteydessä.
Väliseinärakenteiden toteutustapoja ja kosteusteknistä toimivuutta tutkittiin rakenneavausten (7 kpl) ja kosteusmittausten avulla. Väliseinän rakenteet todettiin muutoin hyväkuntoisiksi, mutta yhdessä kohdassa oli paikallista vähäisempää viitettä mikrobikasvustosta, ja käytävällä seinän alaosassa vanhasta kosteusvauriosta kuivunutta kosteusjälkeä. Nämä havainnot voivat vaikuttaa korkeintaan paikallisesti sisäilman laatuun.
Yläpohjarakenteiden toteutustapoja ja kosteusteknistä toimivuutta tutkittiin rakenneavausten (6 kpl) avulla, lisäksi selvitettiin rakenteen tiiveyttä. Vesikatto tarkastettiin aistinvaraisesti. Vesikatteen kunto on uusitulta osin hyvä, vanhalta osalta tyydyttävä, vuotokohtia ei havaittu. Kattoikkunan kohdalla havaittiin vanhoista vesivuodoista peräisin olevaa mikrobivauriota. Yläpohjatilan tuulettuvuudessa havaittiin puutteita. Yläpohjassa havaittiin merkkejä myös jyrsijöistä. Yläpohjan höyrynsulkumuovissa havaittiin tiiveysselvityksissä epätiiveyttä, joka mahdollistaa ilmavuodot yläpohjatilasta sisätilaan. Yläpohjan rakenteista voi päästä sisäilmaan hajuja ja epäpuhtauksia, ilmavuotojen kautta.
Sisätiloissa selvitettiin pintojen ja ilmanvaihdon kanaviston puhtaustasoa ja epäpuhtauslähteitä pölylaskeumanäytteiden (4 kpl) ja pyyhintäpölynäytteiden (8 kpl) avulla. Korkeilla pinnoilla valaisimien päällä, korkeilla tasopinnoilla ja alakattojen päällä havaittiin olevan runsaasti pölyä. Pinnoilla todettiin olevan myös kuituja toimenpiderajat ylittävä määrä. Kuituja pääsee sisätilaan alakattotilojen akustolevyistä ja ilmanvaihdosta, mahdollisesti myös rakenteiden sisältä ilmavuotojen kautta. Tuloilman mukana sisätiloihin pääsee myös rakennuspölyä. Kahden ilmalämpöpumpun putkistojen ulkopintaan on kondensoitunut kosteutta sisätilassa.
Päiväkodissa on ollut asennettuna jatkuvatoimiset olosuhdemittarit, jotka tallentavat mitattavien tilojen olosuhteita ja painesuhteita. Mittausten mukaan painesuhteet rakennuksessa ovat kohtalaisen tasapainossa, lievässä ylipaineessa tai alipaineessa. Ajoittain painesuhteissa näkyy painepiikkejä, jotka näyttävät liittyvän tuuliolosuhteisiin.
Sisäilman kosteus ja lämpötila on pysynyt sopivalla tasolla, mutta yhdessä huonetilassa päiväaikaan lämpötilat nousevat yli 25 asteen lukemiin säännöllisesti. Elokuun lopulla oli ilmanvaihdon toiminnassa vikatilanne, josta syystä hiilidioksidipitoisuus nousi korkeaksi muutamissa tiloissa noin viikon ajaksi. Tilanne on saatu korjattua, ja hiilidioksidipitoisuudet ovat taas matalalla tasolla. Olosuhde- ja paine-eromittarit poistetaan syystalven aikana.
Tulevat toimenpiteet
Pienempiä huoltotarpeita on viety huoltoon tiedoksi toimenpiteitä varten. Ilmalämpöpumppujen kondenssivesien ohjausta pyritään parantamaan ja sisäputkien eristystä parannetaan. Alapohjan lattialuukkujen tiivisteet korjataan tiiviiksi. Käytävätilojen paikallisia vaurioita pyritään korjaamaan mahdollisesti talven aikana, julkisivujen vesitiiveyspuutteita pyritään parantamaan.
Tiloihin tuodaan ilmanpuhdistimia, jotka puhdistavat tehokkaasti sisäilmasta pienempiä hiukkasia, kuituja ja myös kemiallisia yhdisteitä (hajut). Ilmanpuhdistimia tuodaan marraskuun alkupuolella.
Suurempien korjaustarpeiden laajuutta ja aikataulutusta selvitellään.