Vantaalla voimaan raja-arvot uusien rakennusten hiilijalanjäljelle

Asetus liittyy rakentamislain tavoitteeseen torjua ilmastonmuutosta ja edistää kiertotaloutta. 

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan vähähiiliseksi. 

Raja-arvot otetaan käyttöön porrastetusti. Nyt voimaan tulleet raja-arvot ovat tasolla, jonka suurin osa Suomessa rakennettavista rakennuksista alittaa jo nyt. Vuonna 2029 lain raja-arvot kiristyvät. 

Vantaalla lakia tiukemmat rajat asuinkerrostaloille ja kaupungin omille rakennuksille 

Vantaa ottaa käyttöön osin lakia tiukemmat vaatimukset. Vantaalla uuden vähintään kolmikerroksisen asuinkerrostalon päästöt eivät saa ylittää 14 kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttia neliömetriä kohden vuodessa, kun lain vaatima raja-arvo on 16 (vuodesta 2029 alkaen 12).   

Lakia matalampaan hiilijalanjälkeen ohjataan kaavamääräyksillä ja kaupungin myymien tonttien luovutusehdoissa. Vaatimustasoa sovelletaan vuonna 2026 käynnistyviin kaavahankkeisiin ja tontinluovutuksiin sekä harkinnanvaraisesti jo käynnissä oleviin kaavatöihin. 

Kaupunki ottaa lakia tiukemmat vaatimukset käyttöön asteittain myös omissa koulu- ja päiväkotihankkeissaan. Lain asettama raja päiväkoti- ja opetusrakennuksille on alkuun 20 kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttia neliömetriä kohden vuodessa, ja vuodesta 2029 alkaen 16. Vantaa asettaa osassa hankkeita tavoitteeksi jo nyt vuoden 2029 lakisääteisen vaatimustason. 

”Vantaan tavoitteina on hiilineutraalisuus ja vähähiilisen rakentamisen ja kiertotalouden edistäminen. Kaupungistuminen Vantaalla ja lähiseuduilla jatkuu ja Vantaalle tullaan rakentamaan pitkällä aikavälillä paljon. Tämä korostaa tarvetta pienentää rakentamisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä”, kertoo kaupunkisuunnittelujohtaja Sampo Perttula.   

”Nyt Vantaalla asetetut lakia kireämmät raja-arvot ovat edelleen melko maltilliset ja helpot saavuttaa. Jatkossa on tarkoitus kiristää raja-arvoja edelleen.”

Raja-arvot jatkoa jo tehdylle ohjaukselle 

Vantaa ohjaa jo nyt monin tavoin vähähiilisempään rakentamiseen. 

Kaikissa asemakaavahankkeissa arvioidaan koko kaavasuunnitelman ilmastovaikutuksia ja ohjataan vähähiilisyyteen.  

Asemakaavoissa on jo edellytetty esimerkiksi vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun tai vähähiilisen betonin tai tiilen käyttöä. Kaavoissa on myös edellytetty uusiutuvan energian hyödyntämistä rakennuksen energiaratkaisuissa ja sähköautojen latauspisteiden toteuttamista lain edellyttämää laajemmin. Lisäksi on edellytetty, että jos paikalta louhitaan esimerkiksi kalliolohkareita, niitä hyödynnetään rakennuksen perustusten rakentamiseen eikä kuljeteta muualle. 

Kaupungin omassa tontinluovutuksessa sekä maankäyttösopimuksissa uusilta asuinkerrostaloilta on vaadittu A-energialuokkaa jo useamman vuoden ajan.

Mikä on rakennuksen hiilijalanjälki? 

Rakennuksen hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon ilmastopäästöjä rakennuksesta aiheutuu sen elinkaaren aikana materiaalien valmistuksesta ja rakentamisesta käyttöön ja purkuun. 

Hiilijalanjälki ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO₂e). Se tarkoittaa eri kasvihuonekaasujen yhteismitallistettua ilmastovaikutusta, joka ilmaistaan hiilidioksidin vaikutusta vastaavana määränä. 

Vähähiilisen rakennuksen hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni. Hiilijalanjälkeä voidaan pienentää monin eri tavoin. Rakennus voidaan esimerkiksi suunnitella energiatehokkaaksi ja siinä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja käyttää kierrätettyjä tai vähähiilisiä materiaaleja. 

Lisätietoja valtioneuvoston asetuksesta uusien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoiksi ympäristöministeriön tiedotteesta