Muuttoliike ja väestönmuutokset

Vantaan muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeiset kymmenen vuotta, ja muuttajien määrä on vaihdellut jopa tuhansilla vuodesta toiseen. Vuonna 2025 Vantaa sai muuttovoittoa ainoastaan vajaat 1 100 henkeä, joka oli 2 100 vähemmän kuin edellisvuonna. Viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttovoitto oli korkeimmillaan 4 500 henkeä vuonna 2019 ja alhaisimmillaan 860 henkeä vuonna 2021.

Väestönkasvun väheneminen vuonna 2025 johtui suurelta osin pienentyneestä maahanmuutosta. Vantaa sai ulkomailta muuttovoittoa 1 720 henkeä, joka oli lähes 1 900 vähemmän kuin vuonna 2024. Ulkomaan nettomuutto kohosi historiallisen korkeaksi vuosina 2022–2024, mutta nyt palattiin huippuvuosia edeltäneelle tasolle. Ennätysvuonna 2023 ulkomaan muuttovoitto oli 4 800 henkeä ja vuosina 2022 ja 2024 noin 3 600 henkeä.

Ulkomaan muuttovoiton vähenemiseen vaikutti kehitys, jossa etenkin tulomuutot Vantaalle vähenivät, mutta myös lähtömuutot kasvoivat. Vuonna 2025 ulkomailta muutti Vantaalle lähes 1 700 henkeä vähemmän kuin vuonna 2024. Lisäksi Vantaalta ulkomaille muuttavien määrä kasvoi 200 hengellä.

Kotimaan nettomuutto jäi negatiiviseksi, sillä Vantaalta muutti 650 henkeä enemmän muualle Suomeen kuin sieltä muutettiin Vantaalle. Verrattuna vuoteen 2024, kotimaan muuttotappio kasvoi 220 hengellä. Muualta Suomesta Vantaalle muuttaneiden määrä väheni 300 hengellä, mutta myös Vantaalta poismuuttavien määrä väheni 80 hengellä.

Ulkomailta saadun muuttovoiton (+1 721) lisäksi Vantaa sai muuttovoittoa Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta, hieman yli tuhat henkeä. Tämä oli lähes 500 enemmän kuin vuonna 2024. Suurimmat muuttovoitot Vantaa sai Jyväskylästä ja Vaasasta, 140 henkeä kummastakin.

Merkittävin muutos kotimaan muuttoliikkeessä oli se, että Vantaa kärsi muuttotappiota Helsingin kanssa 760 henkeä. Tätä ennen nettomuutto on ollut miinuksella ainoastaan kerran, vuonna 1995, ja silloinkin selvästi vähemmän (-291). Vuosina 2018–2020 Helsingistä saatu muuttovoitto oli poikkeuksellisen korkealla tasolla, noin 2 000 henkeä vuosittain, mutta sen jälkeen muuttovoitto on tippunut rajusti joka vuosi. On kuitenkin syytä huomioida, että Helsingin kotimaan muuttovoitto kohosi lähes ennätyksellisen korkeaksi vuonna 2025. Helsinki sai siis poikkeuksellisen paljon muuttovoittoa muualtakin kuin Vantaalta.

Vantaa menetti jälleen runsaasti väestöään Helsingin seudun kehysalueelle eli KUUMA-kuntiin. Muuttotappiota kertyi 855 henkeä, joka oli samaa tasoa kuin vuonna 2024, mutta selvästi vähemmän kuin sitä edeltävinä vuosina.

Tarkasteltaessa kaikkia Suomen kuntia, ylivoimaisesti suurimman muuttotappion Vantaa kärsi Helsingin kanssa (-763), jonka jälkeen tulivat KUUMA-kuntiin kuuluvat Tuusula (-270) ja Nurmijärvi (-184). Kuuden vuoden ajan Vantaa on menettänyt väestöään myös Espooseen, mutta vuonna 2025 muuttotappio (-46) jäi edellisvuosia pienemmäksi.

Kun Vantaan muuttoliikettä tarkastellaan viimeisen kymmenen vuoden ajalta (2016–2025), kolme kuntaa erottuu selvästi suurimpina muuttovoiton saajina. Eniten muuttovoittoa Vantaalta on saanut Tuusula, yhteensä 3 300 henkeä. Seuraavina olivat Nurmijärvi ja Kerava, joihin kumpaankin on Vantaalta nettomääräisesti muuttanut noin 2 200 henkeä.

Vantaa on puolestaan saanut kotimaasta selvästi eniten muuttovoittoa Helsingistä, yhteensä 10 100 henkeä vuosina 2016–2025. Seuraavaksi suurimmat muuttovoitot ovat tulleet Oulusta (+951) ja Vaasasta (+815). Ulkomailta Vantaa on saanut muuttovoittoa 23 300 henkeä viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Alla olevaan kuvioon on otettu mukaan kymmenen maata, joista Vantaa sai eniten muuttovoittoa vuonna 2025. (Tilasto kertoo ainoastaan lähtö-/tulomaan eli kaikki muuttajat eivät välttämättä ole kyseisen maan kansalaisia.)

Kuviosta näkee, miten nettomaahanmuutto on vaihdellut maittain vuosina 2023–2025. Vuonna 2025 muuttovirrat olivat tasaisempia kuin aiempina vuosina. Vantaa sai eniten muuttovoittoa Ukrainasta, 290 henkeä. Seuraavaksi suurinta muuttovoitto on ollut Sri Lankasta, Nepalista ja Bangladeshista, noin 160 henkeä per maa. Kaikista kärkimaista muuttovoitto jäi kuitenkin pienemmäksi kuin vuonna 2024. Vähintään vuoden Suomessa olleet ukrainalaiset ovat voineet hakea kotikuntaoikeutta vuoden 2023 maaliskuusta lähtien.

Kun nettomaahanmuutto lasketaan yhteen vuosilta 2023–2025, on Vantaa saanut eniten muuttovoittoa Ukrainasta, lähes 1 500 henkeä. Seuraavaksi eniten muuttovoittoa on tullut Filippiineiltä (+911) ja Serbiasta (+738).

Kun ulkomaan muuttoliikettä tarkastellaan muuttajien kansalaisuuden mukaan, saadaan näkyviin myös Suomen kansalaisten muuttovirrat. Vuonna 2025 ulkomailta muutti Vantaalle eniten Ukrainan (332) ja Suomen (308) kansalaisia. Lähtömuuttajissa, eli Vantaalta ulkomaille muuttaneissa, oli selvästi eniten Suomen (543) ja Viron (269) kansalaisia. Ukrainan kansalaisia oli lähtömuuttajissa ainoastaan 41 henkeä.

Nettomuutossa tulomuuttajista vähennetään lähtömuuttajat. Vuonna 2025 Vantaa menetti ulkomaille eniten Suomen (-235) ja Viron (-114) kansalaisia, kun taas muuttovoittoa kertyi eniten Ukrainan kansalaisista, vajaa 300 henkeä.

Koko 2020-luvun ajan Vantaa on menettänyt kotimaankielistä väestöä. Vuonna 2025 kotimaankielisten muuttotappio oli miinuksella 1 900 henkeä, joka oli 150 enemmän kuin edellisvuonna. Muuttotappio oli suurimmillaan vuonna 2021, lähes 2 400 henkeä.

Vieraskielisistä Vantaa sai vuonna 2025 muuttovoittoa lähes 3 000 henkeä, mutta se oli 1 950 vähemmän kuin vuonna 2024. Vieraskielisten muuttovoitosta 59 prosenttia tuli ulkomailta ja 41 prosenttia Suomesta. Ulkomaan osuus on ollut aiempina vuosina selvästi suurempi, vuonna 2024 75 prosenttia ja vuonna 2023 peräti 85 prosenttia. Vuosina 2018–2020 yli puolet vieraskielisten muuttovoitosta tuli Suomesta, mutta nämä ovat olleet ainoat vuodet 2000-luvulla, jolloin näin on tapahtunut.

Suomen sisällä Vantaa sai vieraskielisistä muuttovoittoa etenkin Uudenmaan ulkopuolelta, 1 500 henkeä vuonna 2025. Aiempina vuosina muuttovoittoa on saatu myös Helsingistä, mutta vuonna 2025 vieraskielisten nettomuutto jäi Helsingin kanssa negatiiviseksi (-330). Myös KUUMA-alueen kanssa nettomuutto jäi hieman miinukselle (-31).

Alla olevaan kuvioon on otettu mukaan ne vieraat kielet, joista Vantaa sai eniten muuttovoittoa vuonna 2025. Suurimmat ryhmät olivat ukrainankieliset (+598) sekä bengalin- ja nepalinkieliset (~280). Vantaa sai kaikista yleisimmistä kielistä muuttovoittoa sekä kotimaasta että ulkomailta, mutta jakaumat vaihtelivat kielen mukaan. Arabiankielisten muuttovoitosta 76 prosenttia tuli ulkomailta, kun tagaloginkielisten muuttovoitosta 81 prosenttia tuli Suomesta.

Ukrainankielisillä muualta Suomesta Vantaalle muuttavien osuus on kasvanut. Vuonna 2023 ukrainankielisten muuttovoitosta 18 prosenttia tuli muualta Suomesta ja vuonna 2024 jo 42 prosenttia. Vuonna 2025 osuus oli kohonnut 58 prosenttiin.

Iän mukaan tarkasteltuna Vantaan saama muuttovoitto vuonna 2025 perustui erityisesti 15–34-vuotiaisiin, joiden osuus muuttovoitosta oli 97 prosenttia (+1 047). Vantaa sai muuttovoittoa kaikista 5–44-vuotiaiden ikäryhmistä, mutta sitä vanhemmissa ikäluokissa nettomuutto kääntyi negatiiviseksi. Muuttotappiota kertyi 45 vuotta täyttäneestä väestöstä yhteensä noin 300 henkeä, erityisesti 65 vuotta täyttäneistä. Lisäksi nettomuutto jäi negatiiviseksi 0–4-vuotiaissa (-29 henkeä).

Nettomuuton ikäjakauma oli varsin erilainen kotimaan ja ulkomaan muuttoliikkeessä. Kotimaan nettomuutto jäi positiiviseksi 10–19-vuotiaissa, 25−34-vuotiaissa sekä 45–49-vuotiaissa. Ulkomaan nettomuutto oli puolestaan positiivinen kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 45–64-vuotiaissa ja siinäkin muuttotappiota tuli ainoastaan 37 hengen verran.

Vantaa on saanut muuttovoittoa lähes joka vuosi sekä naisista että miehistä, mutta tilanne vaihtelee kotimaan ja ulkomaan muuttoliikkeessä. Kotimaan nettomuutto on ollut tappiollista molempien sukupuolten osalta vuosina 2021–2025, kun taas ulkomailta Vantaa on saanut jatkuvasti muuttovoittoa sekä naisista että miehistä.

Vuosina 2016–2025 miesten osuus Vantaan muuttovoitosta on ollut keskimäärin 60 prosenttia ja naisten 40 prosenttia. Vuosi 2025 oli poikkeuksellinen, sillä muuttovoitosta peräti 67 prosenttia tuli naisista ja 33 prosenttia miehistä. Edellisen kerran naisten osuus muuttovoitosta oli miehiä suurempi vuonna 2007. Yleensä Vantaa on saanut ulkomailta enemmän muuttovoittoa miehistä, mutta viimeisten kahden vuoden ajan myös ulkomaan nettomuutossa yli puolet muuttovoitosta on tullut naisista.

Alueen kokonaisväestönmuutokseen vaikuttaa muuttoliikkeen lisäksi luonnollinen väestönkasvu. Vuonna 2025 Vantaalla syntyi 2 571 vauvaa ja kuolleita oli 1 768 henkeä. Luonnollinen väestönkasvu jäi yhtä alhaiselle tasolle (+803) kuin edellisvuonna. Lue lisää syntyneistä ja kuolleista.

Ulkomaan nettomuutto kasvatti väestöä 1 720 hengellä, mutta kotimaan nettomuutto jäi 650 henkeä miinukselle. Yhteensä Vantaa sai siis muuttovoittoa vajaat 1 100 henkeä. Tilastoviranomaisen tekemät rekisterikorjaukset vähensivät väestöä vielä 190 henkilöllä, joten Vantaan väestö kasvoi kokonaisuudessaan 1 687 asukkaalla vuonna 2025. Edellisen kerran väestönkasvu on jäänyt tätä alhaisemmaksi yli 20 vuotta sitten, vuonna 2004 (+1 390).

Kaikista Suomen kunnista väestönkasvu vuonna 2025 oli selvästi suurinta Helsingissä, joka sai 10 400 uutta asukasta. Seuraavaksi eniten väestö kasvoi Espoossa (4 800), Turussa (3 600), Tampereella (3 200) ja Vantaalla (1 700). Väestönkasvu muodostuu luonnollisesta väestönkasvusta, eli syntyneiden enemmyydestä kuolleisiin nähden, sekä kotimaan ja ulkomaan nettomuutoista.

Helsingin ja Turun väestönkasvu on ollut ennätyksellisen korkealla tasolla viimeiset kolme vuotta. Vuodesta 1990 lähtien Helsingin väestö on kasvanut yli 10 000 hengellä vain kahdesti, vuosina 2023 ja 2025. Espoossa ja Tampereella kasvu oli voimakkainta vuosina 2022−2024, mutta nyt on palattu ennätysvuosia edeltävälle tasolle. Vantaalla kovimmat kasvun vuodet ajoittuivat 2010-luvun loppuun, ja viimeisten kahden vuoden aikana väestönkasvu on selvästi hidastunut.

Luonnollinen väestönkasvu oli suurinta Espoossa (+1 616), jonka jälkeen tulivat Helsinki (+1 305) ja Vantaa (+803). Kotimaan muuttoliikkeessä selkeä ykkönen oli Helsinki, joka sai muualta Suomesta yhden suurimmista muuttovoitoistaan, 6 050 henkeä. Seuraavaksi eniten kotimaan muuttovoittoa saivat Turku (+1 688) ja Espoo (+1 395).

Maahanmuutossakin kärkisijalle ylsi Helsinki, joka sai ulkomailta muuttovoittoa 3 200 henkeä. Helsingin jälkeen tulivat Turku (+2 236) ja Espoo (+1 937).

Kaikista Suomen kunnista kotimaan muuttoliike oli eniten miinuksella Lappeenrannassa (-795), mutta Vantaa ei jäänyt kovin kauaksi tästä 650 hengen muuttotappiollaan. Kuudesta suurimmasta kaupungista ainoastaan Vantaa ja Oulu menettivät väestöään muualle Suomeen.

Solmittujen avioliittojen määrä vaihtelee vuodesta toiseen, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin 1 200 vantaalaista paria on mennyt naimisiin vuosittain (vähintään toinen osapuoli asuu Vantaalla). Vuonna 2025 avioliiton solmi 1 207 pariskuntaa, joka oli hieman enemmän kuin edellisvuotena. Vuodesta 2018 alkaen tilastossa on rinnastettu vaimo ja nuorempi puoliso (jos pariskunta on samaa sukupuolta) ja vastaavasti mies ja vanhempi puoliso.

Valtaosa vuonna 2025 avioituneista naisista/nuoremmista puolisoista solmi ensimmäisen avioliittonsa (65 %). Avioliitto oli toinen 15 prosentille ja ainoastaan neljälle prosentille liitto oli vähintään kolmas. Ensimmäisen avioliiton solmimisen aikaan naiset/nuoremmat puolisot olivat keskimäärin 32-vuotiaita ja miehet/vanhemmat puolisot 33-vuotiaita. Toisen avioliiton naiset solmivat keskimäärin 45-vuotiaina ja miehet 46-vuotiaina.

Vuoden 2025 avioliitoista 57 prosenttia solmittiin suomalaisten kesken. Seuraavaksi yleisimpiä olivat pariskunnat, joissa molemmat puolisot olivat entisen Serbian ja Montenegron kansalaisia (1,6 % naimisiin menneistä) tai Viron kansalaisia (1,5 %). Avioliittojen monimuotoisuutta kuvaa hyvin se, että vuonna 2025 solmituissa avioliitoissa, joissa vähintään toinen puoliso oli muun kuin Suomen kansalainen (43 % kaikista avioliitoista), muodostui yhteensä 181 eri kansalaisuusyhdistelmää.

Vuonna 2025 avioeroon päättyi 646 vantaalaista liittoa, joka oli lähes saman verran kuin edellisvuonna. Eronneista naisista/nuoremmista puolisoista 75 prosenttia koki ensimmäisen avioeronsa ja 18 prosentille ero oli toinen. Eronneiden naisten keski-ikä oli 41 vuotta ja miesten 44 vuotta. 

Eroon päättyneistä liitoista 74 prosenttia oli sellaisia, joissa molemmat puolisot olivat suomalaisia. Seuraavaksi eniten oli pariskuntia, joissa molemmat puolisot olivat joko virolaisia (4 %) tai thaimaalaisia (2 %).

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2025/2026 PÄÄSIVULLE