Muuttoliike ja väestönmuutokset

Vantaan muuttoliikkeessä on tapahtunut isoja muutoksia viimeiset kymmenen vuotta, ja muuttajien määrä on vaihdellut jopa tuhansilla vuodesta toiseen. Vuonna 2024 Vantaa sai muuttovoittoa lähes 3 200 henkeä, joka oli 700 vähemmän kuin edellisvuonna. Korkeimmillaan muuttovoitto oli 4 500 henkeä vuonna 2019 ja alhaisimmillaan alle 900 henkeä vuonna 2021.

Vantaan nettomaahanmuutto on ollut ennätyskorkealla tasolla jo kolme vuotta peräkkäin. Vuonna 2024 Vantaa sai ulkomailta muuttovoittoa 3 600 henkilöä, joka oli toiseksi suurin muuttovoitto ulkomailta. Melko kauaksi kuitenkin jäätiin ennätysvuodesta 2023, jolloin ulkomaan muuttovoitto kohosi 4 800 henkeen.

Ulkomaan muuttovoiton vähenemiseen vaikutti kaksisuuntainen kehitys, sillä tulomuutot Vantaalle vähenivät ja lähtömuutot kasvoivat. Vuonna 2024 ulkomailta muutti Vantaalle 919 ihmistä vähemmän kuin vuonna 2023. Lisäksi Vantaalta ulkomaille muuttavien määrä kasvoi 270 hengellä.

Kotimaan nettomuutto jäi puolestaan negatiiviseksi vuonna 2024, kun Vantaalta muutti 420 henkeä enemmän muualle Suomeen kuin sieltä muutettiin Vantaalle. Verrattuna vuoteen 2023, kotimaan muuttotappio kuitenkin puolittui.

Kotimaankin muuttotappion vähenemisessä oli kaksisuuntainen kehitys, mutta päinvastainen kuin ulkomaan muutoissa. Vuonna 2024 muualta Suomesta Vantaalle muuttajia oli 226 enemmän kuin vuonna 2023. Lisäksi Vantaalta muualle Suomeen poismuuttavien määrä väheni 248 hengellä.

Vantaa on saanut jo kolme vuotta muuttovoittoa Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta. Vuonna 2024 muuttovoitto oli 540 henkeä, joka oli lähes 200 enemmän kuin vuonna 2023. Eniten nettomuutto jäi plussalle Lahden ja Oulun kanssa, runsaat sata henkeä.

Vantaan nettomuutto jäi positiiviseksi myös Helsingin kanssa, mutta vain 81 henkeä. Lukema oli poikkeuksellisen alhainen, sillä ainoastaan vuonna 1996 Vantaa on saanut tätä vähemmän muuttovoittoa Helsingistä. Vuosina 2018–2020 Helsingistä saatu muuttovoitto oli poikkeuksellisen korkealla tasolla, noin 2 000 henkeä vuosittain, mutta sen jälkeen muuttovoitto on tippunut rajusti joka vuosi.

Vantaa menetti jälleen eniten väestöään Helsingin seudun kehysalueelle eli KUUMA-kuntiin. Muuttotappiota kertyi 900 henkeä, joka oli 400 henkeä vähemmän kuin vuosina 2022–2023. Tarkasteltaessa kaikkia Suomen kuntia, suurimmat muuttovoitot Vantaalta keräsivät KUUMA-kuntiin kuuluvat Tuusula (+412), Kerava (+163) ja Nurmijärvi (+154). Neljänneksi eniten muuttovoittoa Vantaalta sai Espoo, 150 henkeä. Tämä oli jo neljäs vuosi peräkkäin, kun Vantaa on menettänyt väestöään Espooseen.

Kun muuttoliikettä tarkastellaan viimeisten kymmenen vuoden ajalta (2015–2024), erottuu kolmen kärki selvästi. Eniten Vantaalta on muuttovoittoa saanut Tuusula, 3 300 henkeä, jonka jälkeen tulivat Nurmijärvi ja Kerava (~2 200 per alue). Vantaa on puolestaan saanut kotimaasta selvästi eniten muuttovoittoa Helsingistä, lähes 11 900 henkeä. Seuraavaksi eniten Vantaa on kasvanut Oulusta (+982) sekä Lappeenrannasta ja Lahdesta (~730) suuntautuneiden muuttovirtojen ansiosta. Ulkomailta Vantaa on saanut muuttovoittoa 22 900 henkeä viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Alla olevaan kuvioon on otettu mukaan kymmenen maata, joista Vantaa sai eniten muuttovoittoa vuonna 2024. (Tilasto kertoo ainoastaan lähtö-/tulomaan eli kaikki muuttajat eivät välttämättä ole kyseisen maan kansalaisia.)

Kuviosta näkee hyvin, miten maahanmuutto on vaihdellut maittain vuosina 2022–2024. Kahtena viime vuotena kolmen kärki on ollut sama, mutta järjestys on muuttunut. Vuonna 2024 Vantaa sai eniten muuttovoittoa Filippiineiltä, 440 henkeä. Seuraavaksi suurinta muuttovoitto on ollut Ukrainasta (+377) ja Serbiasta (+224). Molemmista näistä maista muuttovoitto on selvästi laskenut vuodesta 2023. Vähintään vuoden Suomessa olleet ukrainalaiset ovat voineet hakea kotikuntaoikeutta vuoden 2023 maaliskuusta lähtien. 

Kun nettomaahanmuutto lasketaan yhteen vuosilta 2022–2024, on Vantaa saanut eniten muuttovoittoa Ukrainasta, lähes 1 300 henkeä. Seuraavaksi eniten muuttovoittoa on tullut Serbiasta, Filippiineiltä ja Uzbekistanista, runsaat 900 henkeä per maa.

Vuosina 2015–2019 Vantaa sai muuttovoittoa sekä kotimaankielisistä että vieraskielisistä. Viimeiset viisi vuotta Vantaa on menettänyt kotimaankielistä väestöä ja vuonna 2021 muuttotappio oli suurimmillaan, 2 400 henkeä. Vaikka kotimaankielisten muuttotappio on siitä pienentynyt, oli se edelleen miinuksella 1 760 henkeä vuonna 2024.

Vieraskielisistä Vantaa sai vuonna 2024 muuttovoittoa peräti 4 940 henkeä, joka oli 750 vähemmän kuin edellisvuonna. Vieraskielisten muuttovoitosta 75 prosenttia tuli ulkomailta ja loput 25 prosenttia Suomesta. Vuonna 2023 ulkomailta muuttaneiden osuus oli peräti 85 prosenttia, joka oli korkein lukema koko 2000-luvulla. Vuosina 2018–2020 vieraskielisten muuttovoitosta yli puolet tuli Suomesta, mutta nämä olivat ainoat vuodet koko 2000-luvulla, kun näin on tapahtunut. 

Suomen sisällä Vantaa sai vieraskielisistä eniten muuttovoittoa Uudenmaan ulkopuolelta, 860 henkeä vuonna 2024. Seuraavaksi suurin muuttovoitto saatiin Helsingistä (+364). Vieraskielisten nettomuutto jäi negatiiviseksi ainoastaan KUUMA-kuntien kanssa (-35).

Alla olevaan kuvioon on otettu mukaan ne vieraat kielet, joista Vantaa sai eniten muuttovoittoa vuonna 2024. Suurimmat ryhmät olivat ukrainankieliset (+573) sekä englannin- ja arabiankieliset (~350). Vantaa sai kaikista yleisimmistä kielistä muuttovoittoa sekä kotimaasta että ulkomailta, mutta jakaumat vaihtelivat kielen mukaan. Englanninkielisten muuttovoitosta 84 prosenttia tuli ulkomailta, kun farsinkielisten muuttovoitosta 76 prosenttia tuli Suomesta. 

Ukrainankielisillä muualta Suomesta Vantaalle muuttavien osuus on kasvanut. Vuonna 2023 ainoastaan 18 prosenttia ukrainankielisten muuttovoitosta tuli muualta Suomesta, kun vuonna 2024 osuus oli jo 42 prosenttia. Ukrainankielisten muuttovirta etenkin ulkomailta on ylipäätään pienentynyt.

Iän mukaan tarkasteltuna Vantaan saama muuttovoitto vuonna 2024 perustui erityisesti 25–39-vuotiaisiin, joiden osuus muuttovoitosta oli 56 prosenttia (+1 774). Kun ikäryhmää laajennetaan 15–39-vuotiaisiin, nousi muuttovoiton osuus jo lähes 80 prosenttiin. Vantaa koki ainoat muuttotappiot 50 vuotta täyttäneessä väestössä (-294).

Nettomuuton ikäjakauma oli varsin erilainen kotimaan ja ulkomaan muuttoliikkeessä. Kotimaan nettomuutto jäi positiiviseksi ainoastaan 10–19-vuotiaissa sekä 25−29-vuotiaissa. Ulkomaan nettomuutto jäi puolestaan positiiviseksi kaikissa ikäryhmissä (tosin 60 vuotta täyttäneissä oltiin lähellä nollaa). Maahanmuutto olikin niin vahvaa, että se nosti kokonaisnettomuuton plussalle kaikissa alle 50-vuotiaiden ikäryhmissä.

Vantaa on vuosikausien ajan saanut muuttovoittoa sekä naisista että miehistä, paitsi vuonna 2021, jolloin Vantaa sai naisista muuttotappiota 200 henkeä. Kotimaan ja ulkomaan muuttoliikkeessä on kuitenkin eroa, sillä kotimaan muuttoliike on jäänyt tappiolle sekä naisissa että miehissä vuosina 2021–2024. Maahanmuutosta Vantaa on saanut koko ajan muuttovoittoa molemmista sukupuolista.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana miesten osuus muuttovoitosta on ollut noin 60 prosenttia ja naisten 40 prosenttia. Jakauma on ollut samankaltainen sekä kotimaan että ulkomaan muuttoliikkeessä.

Alueen kokonaisväestönmuutokseen vaikuttaa muuttoliikkeen lisäksi luonnollinen väestönkasvu. Vantaalla syntyi vuonna 2024 hieman alle 2 500 vauvaa ja kuolleita oli lähes 1 700 henkeä. Vaikka luonnollinen väestönkasvu nousi hieman korkeammalle tasolle kuin vuosina 2022–2023, jäi se silti alhaiseksi (+812). Lue lisää syntyneistä ja kuolleista.

Ulkomaan nettomuutto kasvatti väestöä 3 600 henkeä, mutta kotimaan nettomuutto jäi miinukselle 420 henkeä. Kaikkinensa Vantaan väestö kasvoi 3 826 asukkaalla vuoden 2024 aikana (rekisterikorjaukset vähensivät väestöä 165 henkilön verran). 

Väestönkasvusta 83 prosenttia tuli muuttoliikkeestä. Tämä oli jo kolmas vuosi peräkkäin, kun muuttoliikkeen osuus oli yli 80 prosenttia. 

Kaikista Suomen kunnista väestönkasvu oli selvästi suurinta Helsingissä, joka sai 9 500 uutta asukasta vuonna 2024. Seuraavaksi eniten väestö kasvoi Espoossa (6 900), Tampereella (5 100), Turussa (4 200) ja Vantaalla (3 800). Väestönkasvu muodostuu luonnollisesta väestönkasvusta, eli syntyneiden enemmyydestä kuolleisiin nähden, sekä kotimaan ja ulkomaan nettomuutoista.

Luonnollinen väestönkasvu oli selvästi suurinta Espoossa, jossa syntyneitä vauvoja oli 1 650 enemmän kuin kuolleita. Seuraavaksi tulevilla Helsingillä ja Vantaalla luonnollinen väestönkasvu oli puolta pienempää. Kotimaan muuttoliikkeessä ykkönen oli Helsinki, joka sai muuttovoittoa muualta Suomesta 3 300 henkeä. Seuraavaksi eniten kuntien välistä muuttovoittoa saivat Tampere (2 600) ja Espoo (2 000). Maahanmuutossakin kärkisijalle ylsi Helsinki, joka sai ulkomailta muuttovoittoa runsaat 5 400 henkeä. Helsingin jälkeen tulivat Vantaa (3 600) ja Espoo (3 300).

Kaikista Suomen kunnista kotimaan muuttoliike oli eniten miinuksella Lappeenrannassa (-709), mutta Kajaani ja Vantaa eivät jääneet kovin kauaksi tästä yli 400 hengen muuttotappiollaan. Kuudesta suurimmasta kaupungista ainoastaan Vantaa menetti väestöään muualle Suomeen. 

Solmittujen avioliittojen määrä vaihtelee vuodesta toiseen, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin 1 200 vantaalaista paria on mennyt naimisiin vuosittain (vähintään toinen osapuoli asuu Vantaalla). Vuonna 2024 avioliiton solmi vajaat 1 200 pariskuntaa, joka oli hieman enemmän kuin edellisvuotena. Vuodesta 2018 eteenpäin tilastossa on rinnastettu vaimo ja nuorempi puoliso (jos pariskunta on samaa sukupuolta) ja vastaavasti mies ja vanhempi puoliso.

Valtaosa vuonna 2024 avioituneista naisista/nuoremmista puolisoista solmi ensimmäisen avioliittonsa (64 %). Avioliitto oli toinen 14 prosentille ja ainoastaan neljälle prosentille liitto oli vähintään kolmas. Ensimmäisen avioliiton solmimisen aikaan naiset/nuoremmat puolisot olivat keskimäärin 32-vuotiaita ja miehet/vanhemmat puolisot 33-vuotiaita. Toisen avioliiton naiset solmivat keskimäärin 43-vuotiaina ja miehet 45-vuotiaina.

Vuoden 2024 avioliitoista 58 prosenttia solmittiin suomalaisten kesken. Toiseksi eniten oli pariskuntia, joissa molemmat olivat Viron kansalaisia, mutta tällaisia pariskuntia oli vain kaksi prosenttia naimisiin menneistä. Avioliittojen kirjoa kuvastaa hyvin se, että vuonna 2024 solmituissa avioliitoissa, joissa vähintään toinen puoliso oli kansalaisuudeltaan muu kuin suomalainen (42 % kaikista avioliitoista), muodostui pariskuntien kansalaisuuksista yhteensä 175 eri kombinaatiota.

Avioerojen määrä laski neljä vuotta peräkkäin, mutta vuonna 2024 suunta muuttui. Avioeroon päättyi 643 vantaalaista liittoa, joka oli 76 enemmän kuin edellisvuonna. Eronneista naisista/nuoremmista puolisoista 75 prosenttia koki ensimmäisen avioeronsa ja 16 prosentille ero oli toinen. Eronneiden naisten keski-ikä oli 41,5 vuotta ja miesten 44 vuotta. Eroon päättyneistä liitoista 75 prosenttia oli sellaisia, joissa molemmat puolisot olivat suomalaisia. Seuraavaksi eniten oli pariskuntia, joissa molemmat puolisot olivat virolaisia (4 %).

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2024/2025 PÄÄSIVULLE