Kaupunki parantaa Vantaan alueen luonnon tilaa – miten se tehdään?
Vantaan tavoitteena on tehdä luonnolle enemmän hyvää kuin haittaa, olla luontopositiivinen. Tärkein yksittäinen teko on säästää arvokkaimmat luontoalueet rakentamiselta.
Kaikki rakentamisesta aiheutuva haitta luonnolle hyvitetään parantamalla luonnon tilaa toisaalla. Kuvassa ennallistettavaa aluetta Palokalliossa.
Luonnon monimuotoisuus on tärkeää luonnon ja sitä kautta ihmisen hyvinvoinnille. Vantaa vastaa maailmaa uhkaavaan luontokatoon asettamalla tavoitteekseen luontopositiivisuuden vuoteen 2030 mennessä.
Haaste on merkittävä Vantaan kaltaisessa kasvavassa kaupungissa, jossa on tarve rakentaa uusia asuntoja, päiväkoteja ja muita palveluja asukkaille. Uusi rakentaminen vie usein väistämättä tilaa luonnolta.
Siksi tärkeä teko luontopositiivisuuden saavuttamiseksi on minimoida rakentamisen aiheuttama luontohaitta. Se haitta joka kuitenkin aiheutuu, hyvitetään.
Mitä tarkoittaa haitta luonnolle?
Luontopositiivisuudessa tähdätään erityisesti luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Tämä tarkoittaa, että on tärkeintä säilyttää erityisesti niitä alueita, joilla on rikkain lajisto, ja jotka ovat lähinnä alkuperäistä luonnontilaa.
Arvokkaimpia luonnon monimuotoisuudelle ovat luontotyypit, joita ihminen on muokannut mahdollisimman vähän. Luontotyypit ovat luonnossa esiintyviä kokonaisuuksia, joissa elää niille ominaista kasvillisuutta ja eläimistöä. Arvokkaita vantaalaisia luontotyyppejä ovat esimerkiksi lehdot ja joenvarren metsät. Moni Suomen arvokkaista luontotyypeistä on uhanalaisia.
Vastaavasti luonnon monimuotoisuudelle vähemmän tärkeitä ovat alueet, jotka ovat ihmisen muokkaamia tai jopa luomia, kuten pellot, lajiköyhät talousmetsät ja puistot. Niilläkin on tärkeä merkityksensä, mutta niiden säästäminen ei ole yhtä kriittistä luonnon monimuotoisuudelle.
Arvokkaimmat luontoalueet säästetään rakentamiselta
Kaupunki määrää kaavoituksella, minne voi rakentaa ja kuinka paljon. Kaavoituksella pyritään ohjaamaan uutta rakentamista sinne, missä luontohaitta on pienin, ja vastaavasti säästämään luonnolle arvokkaimpia alueita toisaalla.
On kuitenkin tilanteita, jolloin myös monimuotoisille luontoalueille kaavoitetaan. Joskus on vaikkapa tarpeen rakentaa uusi päiväkoti tietylle alueelle. Jos vapaat alueet ovat vähissä, voidaan päätyä rakentamaan tällaisille luontoalueille, jotta päiväkodille löytyy paikka.
Minimoidaan rakentamisen aiheuttama haitta
Jos päädytään rakentamaan alueelle, jolla on luontoa, se tehdään niin, että luonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Esimerkiksi rakennettavan tontin alkuperäistä puustoa ja kasvillisuutta säästetään.
Lisäksi rakennettavalla alueella parannetaan sinne jätettävän puuston ja kasvillisuuden tilaa. Alueelle voidaan esimerkiksi istuttaa luonnonkasveja.
Haitta luonnolle hyvitetään
Se haitta, mikä luonnolle lopulta aiheutuu, hyvitetään.
Tämä tarkoittaa, että rakennuspaikalla olleelle luontotyypille aiheutunut haitta hyvitetään parantamalla samanlaisen luontotyypin tilaa toisaalla. Jos vahingoitetaan lehtoa, parannetaan toisaalla olevan lehdon tilaa.
Vantaan ensimmäinen luontohyvitys eli ekologinen kompensaatio tehtiin vuonna 2025 Palokallion metsään. Siellä entistä talousmetsää ennallistettiin kohti luonnontilaa. Ennallistuksessa muun muassa tukittiin metsän kuivattamiseksi aikanaan tehtyjä ojia ja kaadettiin puita maahan lahopuiksi, sillä lahopuu on elintärkeää monille hyönteis- ja kasvilajeille.
Ekologinen kompensaatio perustuu uudistettuun luonnonsuojelulakiin, ja hyvityssuunnitelmat hyväksyy Lupa- ja valvontavirasto. Vantaa on Suomen ensimmäinen kunta, joka otti ekologisen kompensaation käyttöön.
Jatkossa kaikki Vantaalla kaikki rakentamisesta aiheutuva luontohaitta hyvitetään.
