Vietämme 19.3. Minna Canthin ja tasa-arvon päivää
Minna Canth oli tasa-arvon ja naisten oikeuksien uranuurtaja. Minna Canth (alun perin Ulrika Wilhelmina Johnson) oli ensimmäinen suomenkielinen naispuolinen toimittaja – tai sanomalehtinainen, jota käytettiin 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle, sillä sanomalehdissä työskentelevät naiset olivat poikkeuksia tuolloin miesvaltaisessa ammatissa.
Tasa-arvo ei ole mielipide - se on teko.
Hän oli myös ensimmäinen merkittävä suomeksi kirjoittanut kirjailija Aleksis Kiven jälkeen, joka aikansa keskeisenä realismin edustajana tarkasteli teoksissaan yhteiskunnan epäkohtia. Canth kirjoitti lehtiartikkelien lisäksi kymmenen näytelmää, seitsemän pitkää novellia, kertomuksia ja puheita. Hän toimi myös luennoitsijana ja suomentajana sekä Wapaita aatteita -lehden toimittajana sekä aktiivisesti seuroissa ja naisyhdistyksissä.
Töissään Canth käsitteli yhteiskunnallisia teemoja, kuten sukupolvien välistä ristiriitaa, naisen asemaa, oikeudenmukaisuutta, tyttöjen koulutusta ja valtarakenteita, alkoholin käyttöä, prostituutiota sekä vaivaistalojen ja vankiloiden huonoja oloja. Canthin on sanottu vaikuttaneen sosiaalisiin oloihimme enemmän kuin kenenkään muun suomalaisen kirjailijan.
Canth toimi Kuopiossa lanka-, kangas- ja asusteliikkeen yrittäjänä, minkä ansiosta hän pystyi toimimaan kirjailijana, journalistina ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hänet valittiin ensimmäisenä äänivaltaisena naisedustajana Kuopion yleiseen kauppiaskokoukseen. Canth oli ensimmäinen nainen, joka sai oman liputuspäivän.
