Valtionosuusjärjestelmä vaarantaa asukkaiden yhdenvertaisuuden ja kuntien rahoituksen – muutos tarvitaan välittömästi

Kolmetoista suomalaista kaupunkia luovutti tänään 7. huhtikuuta kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle asiantuntijalausunnon, jonka on laatinut OTT, valtiosääntöoikeuden professori, eurooppaoikeuden dosentti Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.

Ojanen arvioi Kouvolan kaupungin toimeksiannosta laatimassaan lausunnossa nykyisen valtionosuusjärjestelmän toimivuutta perustuslain näkökulmasta. Lausunnon ovat allekirjoittaneet Jyväskylän, Kotkan, Kouvolan, Kuopion, Mikkelin, Oulun, Porin, Rovaniemen, Seinäjoen, Tampereen, Turun, Vaasan ja Vantaan kaupungit. Ne kuuluvat kaikki maan 21 suurimman kaupungin joukkoon ja edustavat yhdessä noin 30 prosenttia Suomen väestöstä.

Ojasen lausunnossa tarkastellaan voimassa olevan valtionosuusjärjestelmän perustuslainmukaisuutta erityisesti kunnallisen itsehallinnon (PL 121 §) ja asukkaiden yhdenvertaisuuden (PL 6 §) toteutumisen kannalta.

Arvioinnin tulos on selkeä: nykyinen valtionosuusjärjestelmä on erittäin ongelmallinen niin perustuslain turvaaman kunnallisen itsehallinnon, rahoitusperiaatteen kuin asukkaiden yhdenvertaisuudenkin kannalta. Tämä vaarantaa sekä kuntien perustuslaissa säädettyä vahvaa itsehallintoa että alueellista yhdenvertaisuutta perusoikeuksien kannalta välttämättömien palveluiden saamisessa.

Jokaisella on oikeus tiettyihin lakisääteisiin palveluihin asuinpaikasta riippumatta

Rahoitusperiaatteella tarkoitetaan lainsäädännön valmistelua ohjaavaa periaatetta, jonka mukaan kunnille uusia tehtäviä annettaessa tulee varmistaa, että niillä on riittävät taloudelliset voimavarat uusien ja muiden vastuullaan olevien tehtävien hoitamiseen. Lisäksi kunnalle on jäätävä taloudellista liikkumavaraa sen itsehallintonsa nojalla ottamien tehtävien hoitamiseen.

Perustuslaki takaa ihmisten yhdenvertaisuuden ja kieltää syrjinnän henkilöön liittyvillä syillä. Lain esitöissä tällaiseksi syyksi on mainittu myös asuinpaikka. Jokaisella suomalaisella ihmisellä on siten yhdenvertainen oikeus tiettyihin lakisääteisiin palveluihin asuinpaikasta riippumatta.

Valtionosuusjärjestelmällä varmistetaan, että kaikilla kunnilla on edellytykset selvitä lakisääteisistä tehtävistään. Sote- ja te-uudistusten jälkeen niistä pääosan muodostavat kunnan sivistystoimialaan kuuluvat tehtävät ja lisäksi työvoima- ja kotoutumispalveluiden järjestäminen sekä ympäristönsuojeluun ja ympäristöterveydenhuoltoon liittyvät tehtävät.

Valtionosuudet pienenivät sote-uudistuksen yhteydessä

Kuntien valtionosuudet muuttuivat hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä 1.1.2023 alkaen. Monien kuntien valtionosuudet pienenivät niin paljon, että niiden on vaikea suoriutua lakisääteisten peruspalvelujen tuottamisesta. Ojasen lausunnon allekirjoittaneista kunnista useimmat ovat joutuneet tasapainottamaan talouttaan ja karsimaan palveluja. Myös kunnallisveron nostoon on painetta.

Valtionosuuksien voimakas pieneneminen johtuu suurelta osin niin sanotuista sote-siirtoeristä, joiden poistamista valtionosuuksien laskentaperusteista Ojasen lausunnon allekirjoittaneet kunnat esittävät kunta- ja alueministerille.

Sote-siirtoerät vähentävät professori Ojasen lausunnon allekirjoittaneiden kaupunkien valtionosuuksia seuraavasti:

1. vuonna 2026 yhteensä 389 miljoonalla eurolla
2. vuosina 2023–2026 yhteensä 1,4 miljardilla eurolla
3. Vuodesta 2028 eteenpäin sote-siirtoerät jäävät vuositasolla edellä mainituille kaupungeille pysyvästi 315 miljoonaa euroa negatiivisiksi.

Valtionosuusjärjestelmän muutos on johtanut siihen, että peruspalvelujen tosiasiallinen saatavuus riippuu tämän päivän Suomessa siitä, missä kunnassa palveluja tarvitseva henkilö asuu.

– Tilanteen voidaan katsoa olevan hyvin ongelmallinen perustuslain näkökulmasta, kuten professori Ojanen lausunnossaan toteaa. Mikäli kuntien kunnallisveroprosentit poikkeavat merkittävästi toisistaan, tämä voi asettaa kuntalaiset eriarvoiseen asemaan, mikä voidaan myös nähdä yhdenvertaisuusongelmana, Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka toteaa.

Korjauksia tarvitaan heti ja lisäksi kokonaisuudistus myöhemmin

Tilannetta yritettiin korjata kuluvan hallituskauden hallitusohjelmaan kuuluneella valtionosuusuudistuksella, joka kariutui loppuvuodesta 2025.

Professori Ojasen lausunnon allekirjoittaneet kaupungit pyytävät, että valtio ryhtyy viipymättä seuraaviin toimenpiteisiin valtionosuusjärjestelmän korjaamiseksi ja kunnallisen itsehallinnon keskeisten ominaispiirteiden sekä alueellisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi:

1. Valtionosuusjärjestelmän jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon professori Ojasen lausunnossa esitetyt perustuslailliset reunaehdot. Järjestelmä tulee korjata vastaamaan perustuslaillista ja perustuslakivaliokunnan vahvistamaa rahoitusperiaatetta sekä huolehtia alueellisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta.
2. Sote-siirtoerät poistetaan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä omaksi eräkseen, jotta valtionosuusrahoitus kohdistuu niihin palveluihin, joita kunnat tosiasiallisesti järjestävät.
3. Valtionosuusjärjestelmästä eriytetyt sote-siirtoerät poistetaan asteittain, jottei minkään kunnan veroprosenttiin tule kohtuutonta nousupainetta. Tämä voisi tapahtua vaikkapa seuraavasti: Sote-erien poistamisen vaikutus rajataan esimerkiksi +/-1,1 veroprosenttiyksikköön. Muutos toteutetaan esimerkiksi viiden vuoden siirtymäajalla (esimerkiksi enintään 100 euroa / asukas vuodessa).
4. Näiden välittömien toimenpiteiden lisäksi tarvitaan valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus, jota tulee edistää viimeistään seuraavalla hallituskaudella.

Esitetty sote-siirtoerien muutosta koskeva järjestely maksaisi valtiolle noin 160 miljoonaa euroa vuodessa, kun muutos on kokonaisuudessaan toteutettu. Kyseessä on välttämätön korjaustoimenpide perustuslaillisesti ongelmallisen tilanteen korjaamiseksi, mutta valtionosuusjärjestelmän rakenteellinen oikeudenmukaisuus ja kestävyys edellyttävät lisäksi valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta.