Yhteisöpalvelujen osallisuuskysely: vantaalaisten osallisuuden kokemus on vahvistunut

Uutinen

Vantaan kaupungin yhteisöpalvelut toteutti loppuvuodesta 2025 kohdennetun ja jalkautuvan osallisuuskyselyn. Osallisuusindikaattorin mukaan vantaalaisten osallisuuden kokemus on vahvistunut edelliseen kyselyyn verrattuna.

Lue tiivistelmä

Vantaan kaupungin yhteisöpalvelut toteutti loppuvuodesta 2025 osallisuuskyselyn, jonka tulokset osoittavat vantaalaisten osallisuuden kokemuksen vahvistuneen edelliseen kyselyyn verrattuna.

  • Kysely oli kohdennettu ja jalkautuva, tavoittaen laajasti asukkaita.
  • Osallisuusindikaattorin mukaan vantaalaisten kokemus osallisuudesta on parantunut.
  • Kyselyn tuloksia hyödynnetään palveluiden kehittämisessä ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä.
Näytä lisää

Tavoitteena kyselyn toteutuksessa oli kohdata erityisesti vantaalaisia, jotka harvemmin vastaavat sähköisiin tai avoimiin kyselyihin. Edellinen vastaava kysely toteutettiin vuonna 2023.

Kysely täydentää Vantaan kaupunkitasoista osallisuuskyselyä. Osallisuutta mitattiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) osallisuusindikaattorilla.  

Yhteisöpalvelujen toteuttamassa kyselyssä kerättiin myös ihmisten kokemuksia kuuluvuuden tunteesta sekä yksinäisyyden ja rasismin kokemuksista.  

Osallisuusindikaattorin mukaan vantaalaisten osallisuuden kokemus on vahvistunut edelliseen kyselyyn verrattuna. Osallisuusindikaattorin keskiarvo oli 74,6 (asteikko 0–100), joka on noussut edelliseen vuoden 2023 kyselyyn verrattuna (72,7).  

Nousua selittää osaltaan laajempi vastaajajoukko sekä jalkautuminen palveluihin ja apupisteisiin.  

Kysely toteutettiin jalkautuen

Osallisuuskysely toteutettiin

  • viidellä asukastilalla,
  • viidellä Yhteisen pöydän verkoston ruoka‑avun jakelupisteellä,
  • nuorten työpajoilla,
  • Aviapoliksen asukasfoorumissa,
  • Hyvät Tuulet ry:n toimintapisteellä,
  • sekä yhteistyössä kahden järjestön, Autokton ry:n ja Nicehearts ry:n, kanssa.

Kyselyyn vastattiin sähköisesti tabletilla tai paperilomakkeella, ja se oli saatavilla yhdeksällä kielellä. Vastaajia kertyi yhteensä 456. Monille vastaajille kasvokkain kohtaaminen ja tarjottu apu kyselyn täyttämisessä oli ratkaisevaa osallistumisen kannalta.

Jalkautuneet haastattelijat kokivat kohtaamiset vantaalaisten kanssa hyvin merkityksellisiksi. Erityisesti nousivat esiin kohtaamispaikkojen tärkeys, vapaaehtoisten suuri työpanos sekä ruoka‑avun merkitys arjessa.

Tulotaso ja terveydentila vaikuttavat osallisuuden kokemukseen

Korkeampi koulutus, parempi toimeentulo ja hyväksi koettu terveydentila olivat yhteydessä vahvempaan osallisuuden kokemukseen. Työttömien osallisuus jäi keskimäärin alemmaksi kuin palkansaajilla.  

Yksin asuvien osallisuuden kokemus oli selvästi keskiarvoa heikompi. Asunnottomien osallisuuden kokemus oli kaikkein alin, 46, mikä on alle THL:n erittäin heikon osallisuuden kokemuksen rajan (50).

Vastaajat kokivat kuuluvansa Vantaaseen  

Yhteisöpalveluiden osallisuuskyselyyn lisättiin alueellisen kuuluvuuden tunnetta mittaava kysymys. Eniten vastaajat (75,3 %) kokivat kuuluvansa Suomeen, ja seuraavaksi eniten vastaajat kokivat kuuluvuutta melko tai erittäin paljon Vantaaseen (71 %).  

Monet vastaajista kertoivat asuneensa pitkään tai koko elämänsä Vantaalla ja olivat ylpeitä kotikaupungistaan.  

Yksinäisyys ja rasismi heikentävät osallisuutta

Yksinäisyys on yleistä: joka viides vastaaja koki itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Yksinäisyys heikentää osallisuuden kokemusta merkittävästi. Avovastausten perusteella erityisesti perhesuhteiden ja läheisten puuttuminen lisäävät yksinäisyyttä.

Syinä yksinäisyydelle mainittiin usein työttömyys, harrastusten puute ja sosiaalisten kontaktien vähyys. Suurimmalle osalle vastaajista yksinäisyys oli satunnaista, ja osa näki yksinolossa myös positiivisia puolia. Toisille yksinäisyys taas on jatkuvaa, ahdistavaa ja osa kuvaa yksinäisyyttä päivittäiseksi ja raskaaksi.  

Lähes puolet vastaajista oli kokenut tai havainnut rasismia omalla asuinalueellaan viimeisen vuoden aikana. Toistuvat rasismin kokemukset ja havainnot olivat yhteydessä selvästi heikompaan osallisuuden kokemukseen. Rasismia koettiin arjessa, julkisissa tiloissa ja palveluissa sekä rakenteellisina esteinä.

Kiitos kyselyyn vastanneille

– Yhteisöpalveluissa näemme osallisuuden ja kuulumisen tunteen olennaisena osana ihmisen hyvinvointia - ja tällä taas on kauaskantoisia seurauksia myös yhteisöjen ja koko yhteiskunnan kannalta. Yhteisöissä luodaan sitä luottamusta, jota tämä yhteiskunta tarvitsee. Kiitän lämpimästi kaikkia kyselyyn vastanneita, sanoo Vantaan Yhteisöpäällikkö Hanna Kuisma.

Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa palvelujen kehittämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen Vantaalla. Kyselyn tuloksia käydään läpi sisäisesti kaupungin toiminnoissa ja niistä viestitään yhteistyökumppaneille ja asukkaille paikoissa, joissa kysely toteutettiin.

Näin osallisuutta mitattiin

THL:n osallisuusindikaattori koostuu 10 eri osallisuuden kokemusta kuvaavasta väittämästä, joihin voi vastata asteikolla 1–5 (täysin eri mieltä - täysin samaa mieltä). Väittämät liittyvät muun muassa kokemukseen elämän merkityksellisyydestä sekä uskoon omiin toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksiin.   

Lisätietoja

Hanna Kuisma

Vantaan kaupunki
Yhteisöpäällikkö
hanna.kuisma@vantaa.fi