Väestön koulutusrakenne

Tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi Vantaalla vuoteen 2020 saakka, jolloin 25 vuotta täyttäneestä väestöstä 74,1 prosentilla oli tutkinto. Tämän jälkeen osuus laski aina vuoteen 2024, jolloin tutkinnon suorittaneita oli 72,8 prosenttia. Vuonna 2025 lasku viimein pysähtyi ja tutkinnon suorittaneiden osuus pysyi samana kuin edellisvuonna.

Tutkinnon suorittaneiden osuuden lasku pysähtyi niin miehillä kuin naisilla. Miehillä tutkinnon suorittaneiden osuus oli tasan 70 prosenttia vuosina 2024−2025, mutta sitä ennen osuus laski viiden vuoden aikana yhteensä 2,5 prosenttiyksikköä. Naisilla osuus pysytteli useamman vuoden ajan noin 76 prosentissa, mutta vuonna 2024 osuus kääntyi laskuun, ollen 75,7 prosenttia. Vuosi 2025 ei tuonut tähän muutosta ja osuus pysyi samana.

Vuoden 2025 lopun tietojen mukaan Vantaan 25 vuotta täyttäneestä väestöstä 27 prosenttia oli suorittanut enintään perusasteen, 36 prosenttia toisen asteen ja 36 prosenttia korkea-asteen tutkinnon. Korkea-aste voidaan jakaa kolmeen osaan, joista alimman korkea-asteen suorittaneita oli 8 prosenttia, alemman korkeakouluasteen 16 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen 13 prosenttia. Toinen aste sisältää erikoisammattikoulutuksen ja ylempi korkeakouluaste tutkijakoulutuksen, koska molempia näitä tutkintoja oli vain yhdellä prosentilla 25 vuotta täyttäneistä vantaalaisista.

Vuoteen 2025 saakka toisen asteen suorittaneita on ollut Vantaalla enemmän kuin korkea-asteen suorittaneita. Toisen asteen suorittaneiden osuus on kuitenkin laskenut viimeiset kuusi vuotta ja vuonna 2025 toisen asteen ja korkea-asteen suorittaneita oli ensimmäistä kertaa yhtä paljon (36,4 %). Koulutustaso ei kuitenkaan ole noussut, koska samaan aikaan ilman koulutusta olevien osuus on kasvanut 26 prosentista 27 prosenttiin. Enintään perusasteen käyneet ja koulutukseltaan tuntemattomat lasketaan samaan luokkaan.

Korkeasti koulutettujen osuus on pysytellyt 36 prosentissa vuosina 2018–2025. Kuten alla olevasta kuviosta voi huomata, alemman ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuus on itse asiassa kasvanut joka vuosi, mutta alimman korkea-asteen suorittaneiden osuus on laskenut. Lasku johtuu siitä, että alin korkea-aste muodostuu vanhoista opistoasteen tutkinnoista, joita ei voi enää suorittaa.

Koulutusrakenteessa on eroja sukupuolen mukaan, sillä 25 vuotta täyttäneet vantaalaiset naiset olivat korkeammin koulutettuja kuin miehet. Vuonna 2025 naisissa oli enemmän korkea-asteen suorittaneita (41 %) kuin toisen asteen suorittaneita (34 %), kun miehissä oli selvästi enemmän toisen asteen (39 %) kuin korkea-asteen (31 %) suorittaneita. Naisilla oli miehiä enemmän kaikkia korkea-asteen koulutukseen kuuluvia tutkintoja eli alimman korkea-asteen, alemman korkeakouluasteen sekä ylemmän korkeakouluasteen tutkintoja.

Miehillä koulutusasteen muutokset ovat olleet vähäisiä 2010-luvulta lähtien eikä koulutustaso ole pysyvästi noussut. Viime vuosina kehitys on jopa ollut päinvastaista, sillä vuonna 2025 korkea-asteen suorittaneita oli vähemmän ja ilman koulutusta olevia enemmän kuin 2020-luvun alussa.

Naisilla koulutustaso nousi selvästi 2010-luvulla, mutta 2020-luvulla naisten koulutustaso on pysynyt lähes ennallaan. Vuodesta 2010 vuoteen 2025 korkea-asteen suorittaneiden osuus on naisilla kasvanut 37 prosentista 41 prosenttiin, kun taas ilman koulutusta olevien osuus on laskenut 29 prosentista 24 prosenttiin.

Naisissa erityisen koulutettuja olivat 50–54-vuotiaat, joista hieman yli puolella oli korkea-asteen tutkinto ja vain 16 prosenttia oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Miehissä koulutetuimpia olivat 60–64-vuotiaat, joista 36 prosentilla oli korkea-asteen koulutus ja 23 prosenttia oli ilman koulutusta. Naiset olivat miehiä koulutetumpia kaikissa alle 65-vuotiaiden ikäluokissa.

Tutkinnon suorittaneita voidaan myös tarkastella koulutusalan mukaan. Vuonna 2025 Vantaan 25 vuotta täyttäneestä väestöstä 24 prosenttia oli valmistunut tekniikan aloilta ja seuraavaksi yleisimmät alat olivat kauppa, hallinto ja oikeustieteet (21 %) sekä terveys- ja hyvinvointialat (15 %). Alla olevasta kuviosta näkee, miten eri koulutusaloille sijoittuminen on muuttunut vuodesta 1990 lähtien. Verrattuna vuoteen 1990, tekniikan alojen osuus tutkinnoista on selvästi pienentynyt, kun taas etenkin terveys- ja hyvinvointialan sekä ICT-alan osuus on kasvanut.

Vantaalaiset miehet ja naiset kouluttautuvat eri aloille. Vantaalaisista miehistä peräti 40 prosenttia oli valmistunut tekniikan aloilta, kun seuraavaksi suosituimmalta, kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalta, oli valmistunut 16 prosenttia. Naisilla jakauma oli tasaisempi ja kaksi suosituinta alaa olivat lähes yhtä yleisiä. Puolet naisista oli valmistunut joko kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalta (26 %) tai terveys- ja hyvinvointialalta (25 %).

Verrattuna vuoteen 1990, miehillä on kasvanut etenkin ICT- ja palvelualojen osuus ja naisilla terveys- ja hyvinvointialojen osuus. Osuus on pienentynyt miehillä eniten tekniikan aloilla ja naisilla yleissivistävässä koulutuksessa.

Kun tarkastellaan koko maan ja kuuden suurimman kaupungin 25 vuotta täyttänyttä väestöä vuonna 2025, tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin Oulussa (86 %) ja alhaisin Vantaalla (73 %). Vuodesta 2000 vuoteen 2025 tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut eniten koko maassa, 61 prosentista 80 prosenttiin. Vähiten kasvua on ollut jo ennestään hyvin koulutetussa Espoossa, jossa osuus on noussut 75 prosentista 81 prosenttiin.

Korkea-asteen suorittaneiden osuus oli korkein Espoossa (55 %) ja toiseksi korkein Helsingissä (52 %). Alhaisin osuus oli Vantaalla (36 %). Vantaa oli suurista kaupungeista ainoa, jossa toisen asteen ja korkea-asteen suorittaneita oli yhtä paljon. Muissa suurissa kaupungeissa korkea-asteen suorittaneita oli selvästi enemmän.

Eroa tulee etenkin koulutustason molemmissa päissä, sillä Vantaalla asuu selvästi vähemmän ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita kuin muissa suurissa kaupungeissa. Lisäksi enintään perusasteen käyneiden osuus on huomattavasti korkeampi.

Kaikille vertailualueille yhteistä oli se, että naiset olivat korkeammin koulutettuja kuin miehet. Naisissa oli enemmän korkea-asteen suorittaneita, kun taas miehissä oli enemmän sekä toisen asteen suorittaneita että kokonaan ilman tutkintoa olevia.

Sivuston lopusta löytyy Koulutustilasto Excel, jossa on taulukkomuodossa koko Suomen ja kuuden suurimman kaupungin koulutusrakenne sukupuolen mukaan vuonna 2025.

Eri alueiden koulutuseroja voi tarkastella myös koulutustasomittaimen avulla, joka mittaa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräistä pituutta per henkilö. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen.

Vuonna 2025 koulutustasoluku oli vertailualueista korkein Espoossa (497) ja matalin Vantaalla (368). Koulutustasoluku on kuitenkin noussut kaikilla alueilla lähes joka vuosi. Lukema on koko ajan ollut korkein Espoossa, mutta ero muihin alueisiin, etenkin Helsinkiin, on kaventunut. Vantaan koulutustaso painui koko maan keskiarvon alapuolelle vuonna 2013 ja siitä lähtien ero Vantaan ja muun maan välillä on kasvanut.

Vuonna 2025 Vantaan suuralueiden välillä oli eroja 25 vuotta täyttäneen väestön koulutustasossa. Aviapoliksen suuralueella enintään perusasteen suorittaneiden osuus oli alhaisin (19 %) ja korkea-asteen suorittaneiden osuus korkein (48 %). Erityisen suuri oli korkeimmin koulutettujen osuus, sillä Aviapoliksen suuralueella peräti joka viidennellä oli ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. Hakunilan suuralueella enintään perusasteen suorittaneiden osuus oli korkein (31 %) ja korkea-asteen suorittaneiden osuus alhaisin (30 %).

Sukupuolen mukaan tarkasteltuna kaikille suuralueille yhteistä oli se, että ilman koulutusta olevissa sekä toisen asteen suorittaneissa oli enemmän miehiä kuin naisia. Korkea-asteen suorittaneissa oli puolestaan selvästi enemmän naisia kaikilla suuralueilla. Suurimmat sukupuolten väliset erot löytyivät Kivistön, Aviapoliksen ja Korson suuralueilta. Kaikilla näillä alueilla korkea-asteen suorittaneiden naisten osuus oli 12 prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten.

Vantaan kaupunginosista eniten tutkinnon suorittaneita oli Ylästössä, Sotungissa ja Linnaisissa (88–90 %), kun alhaisin osuus oli Havukoskella (55 %). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin Linnaisissa (67 %) ja Ylästössä (63 %). Nämä kaupunginosat olivat kärjessä myös silloin, kun tarkasteltiin pelkästään ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuutta (noin 29 %).

Sivuston lopusta löytyy Koulutustilasto Excel, jossa on taulukkomuodossa suuralueiden ja kaupunginosien koulutustiedot.

Vantaan koulutusrakenteessa erottuu enintään perusasteen suorittaneiden suuri osuus. Osittain tämä johtuu siitä, että Vantaalla asuu paljon vieraskielistä väestöä, joiden koulutustiedot ovat puutteelliset. Koulutustiedot saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä, josta puuttuvat monien ulkomaalaisten tutkintotiedot. Koska koulutukseltaan tuntemattomat lasketaan samaan luokkaan kuin pelkän perusasteen käyneet, nostaa se etenkin vieraskielisillä ”perusasteen/tuntematon” luokan osuutta. Koulutustietojen puutteellisuuden takia vieraskielisten koulutusrakenteesta ei saada oikeanlaista kuvaa.

Sekä Tilastokeskuksen että MoniSuomi -tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että ulkomaalaistaustaiset ovat huomattavasti koulutetumpia kuin tilastot antavat ymmärtää. Aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi Tilastokeskuksen sivuilta: Ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenne samankaltainen kuin muulla väestöllä – täydennyskyselyillä tutkintorekisteriin 45 000 uutta tutkintoa.

Alla olevaan kuvioon on otettu mukaan Vantaalla asuvat, 25 vuotta täyttäneet, kotimaankieliset henkilöt (äidinkieli suomi, ruotsi tai saame). Kotimaankielisillä korkea-asteen suorittaneiden osuus on kasvanut 31 prosentista 42 prosenttiin vuosina 2000–2025. Samaan aikaan toisen asteen suorittaneiden osuus on noussut 34 prosentista 40 prosenttiin. Ilman koulutusta olevien osuus on laskenut huomattavasti, sillä vuonna 2000 heitä oli 35 prosenttia ja vuonna 2025 enää 17 prosenttia.

Alla olevaan Excel-tiedostoon on koottu keskeisimpiä koulutustilastoja taulukkomuodossa. Tilastoja on Vantaalta ja sen osa-alueilta, mutta myös muista suurista kaupungeista. Excel sisältää seuraavat välilehdet:

• Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) Vantaalla sukupuolen mukaan 2000−2025
• Vantaan väestön koulutusrakenne (%) sukupuolen mukaan 2000−2025
• Vantaan väestön koulutusrakenne (%) sukupuolen ja suuralueen mukaan 2025
• Vantaan väestön koulutusrakenne (%) suuralueittain ja kaupunginosittain 2025
• Koko Suomen ja kuuden suurimman kaupungin väestön koulutusrakenne (%) sukupuolen mukaan 2025
• Käsitteet ja määritelmät

Tälle sivustolle on päivitetty uusimmat koulutustiedot vuodelta 2025. Osa koulutusta koskevista tilastoista julkaistaan vasta myöhemmin, jolloin nekin päivitetään tälle sivustolle. Sitä ennen voit tutustua edelliseen, vuoden 2024 Koulutus -sivustoon. Siellä on käsitelty muun muassa koulutuksen vaikutusta työttömyyteen ja työllisyyteen sekä muuttoliikkeen vaikutusta väestön koulutusrakenteeseen. Lisäksi sivustolla on tietoa opintonsa keskeyttäneistä.