Vantaa ja Kerava muodostavat sujuvien yhteyksien sote-alueen

Uudenmaan soten erillisratkaisua koskeva raportti on valmistunut. Erillisselvityksen ohjausryhmä esittää jatkovalmistelun pohjaksi itsehallinnollisiin alueisiin pohjautuvaa mallia, jossa Vantaa ja Kerava muodostavat yhden Uudenmaan viidestä itsehallinnollisesta alueesta. Tällä alueella olisi samat tehtävät kuin maakunnilla.

– Vantaan ja Keravan muodostama itsehallinnollinen sote-alue on palvelutuotannon kannalta asianmukainen ratkaisu. Kaupunkien välillä on sujuvat liikenneyhteydet, muun muassa kaupungit halkova päärata. Meillä on myös kokemusta laajasta yhteistyöstä ja yhteisiä työvälineitä kuten Apotti. Vantaa ja Kerava tekevät jo nykyisin hyvää yhteistyötä, toteaa Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Erillisratkaisun reunaehtona oli, että se takaa perusoikeuksien toteutumisen ja on yhdenmukainen koko maan sote-rahoitusratkaisun kanssa. Toiminnallisina näkökohtina oli asukkaiden palveluketjujen yhtenäisyys, kuntien hyvinvointipalvelujen ja sote-palvelujen yhteensovittaminen sekä väestöltään kasvavan maakunnan erityispiirteiden huomioon ottaminen. Tärkeäksi todettiin vaikutukset julkiseen hallintoon ja talouteen sekä kasvukuntien elinvoimaisuuteen.

– Ratkaisu perustuu kaupunginjohtajien pohjaehdotukseen viidestä alueesta. Hallitusohjelma ja kiireinen aikataulu vaikuttivat kuitenkin siihen, ettei muita vaihtoehtoja kuin maakuntaratkaisua otettu perusteelliseen tarkasteluun. Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia ei myöskään selvitetty, vaikka tämä kysymys on aivan olennaisen tärkeä. Kun jatkovalmistellaan maakuntamallia, ei saa kuitenkaan unohtaa sitä, että myös kaupunkien edellytykset huolehtia jäljelle jäävistä tehtävistään on turvattava. Rahoitusratkaisuissa on huomioitava mallin vaikutukset kasvavien kaupunkien elinvoimaan, investointikykyyn ja -tarpeisiin. Jatkovalmistelu onkin tehtävä tiiviissä yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntayhtymien kanssa. Todennäköisesti suuret kaupungit menettävät eniten uudistuksessa, huomauttaa Viljanen.

HUS:lla olisi sille erikseen säädetyt vastuut sekä itsehallinnollisten alueiden kanssa sovitut tehtävät. Maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta alueellaan myös erikoissairaanhoidon osalta. Itsehallinnolliset alueet velvoitetaan olemaan HUS:n jäseniä erikoissairaanhoidon järjestämiseksi, mutta tämä ei sulkisi pois itsehallinnollisen alueen oikeutta järjestää niitä itse. Tältä osin ehdotus noudattaa lähes täysin nykyistä HUS:n ohjausmallia.

Pelastustoimen jako on sama kuin itsehallinnollisten alueiden aluejako lukuun ottamatta Keski-Uudenmaan aluetta, joka jaettaisiin kahtia eli Vantaa-Keravaan ja muuhun Keski-Uusimaahan. Lainsäädännöllä tulee turvata pelastustoimen mahdollisuus tehdä itsehallinnollisten alueiden välistä yhteistyötä ainakin ensihoidon osalta. Itsehallinnollisten alueiden päätöksellä Vantaa-Kerava ja Keski-Uusimaa voisivat näin hoitaa pelastustoimen palvelut yhteistyössä.

Viiteen itsehallinnolliseen alueeseen pohjautuva erillisratkaisu on selkeästi parempi ratkaisu Uudellemaalle kuin valtaisa yhden maakunnan Uusimaa. Malli ei rahoitusratkaisultaan tai kansanvaltaisuuden näkökulmasta eroa koko maata koskevasta sote-perusratkaisusta.

Ratkaisu luo paremmat edellytykset sote-uudistuksen toteuttamiselle myös Uudellamaalla, sillä jako useampaan alueeseen on helpommin hallittavissa ja riskittömämpi toteuttaa kuin koko Uudenmaan laajuinen itsehallintoalue. Pääkaupunkiseudulla on erityisiä tarpeita ja haasteita, joita aiheutuu muun muassa asunnottomuudesta, vieraskielisen väestön ja maahanmuuttajien suuresta määrästä.

– Maakuntamallissa on vielä paljon jatkovalmistelua edellyttäviä asioita. Keskeisin näistä on talous. Mutta huomata tulee, että maakuntien yhteydessä usein toistettu ”leveämmät hartiat” tarkoittavat käytännössä etäämpänä olevaa päätöksentekoa. Kun palvelut järjestetään maakunnan tasolla, on päätöksentekijä olennaisesti kauempana kuin paikallishallinnossa. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut eivät enää jatkossa todennäköisesti olisi samalla tavoin lähipalvelua kuten nykyisin, huomauttaa kaupunginjohtaja Viljanen.

Julkaistu: 19.12.2019 
(muokattu: )

Ajankohtaista

Twitter