Allianssi on yhteistyötä
Vantaan ratikan rakentajat ja suunnittelijat työskentelevät nyt samassa projektitoimistossa Tikkurilan aseman kupeessa. Kävimme katsomassa, mitä toimistolla nyt tapahtuu.
Havainnekuvassa ratikka kulkee Tikkurilantie 125 kohdalla.
Vantaan ratikan allianssin noin 300 työntekijää muodostavat aivan uuden organisaation, jossa toisilleen aiemmin vieraat ihmiset on koottu saman katon alle työskentelemään yhdessä.
Saman katon alle ovat muuttaneet viiden suunnitteluyrityksen työntekijöitä sekä kolmen rakentajan ydinjoukkoa. Lisäksi projektitoimistolla työskentelee Vantaan kaupungin työntekijöistä koostuva ratikkatiimi.
Lentoasemalta Jokiniemeen ulottuvassa länsiallianssissa on rakentajana Destia ja suunnittelijoina Ramboll ja Sitowise. Jokiniemestä Mellunmäen metroasemalle ulottuva osuus on itäallianssin työmaata, ja siellä rakentajat ovat GRK ja Kreate sekä suunnittelijoina AFRY, Sweco ja WSP.
– Toki suunnitelmat ja työryhmittymät tulivat toisilleen tutuksi jo kuukausia kestäneessä kilpailutuksessa. Silti ihmisten tutustuminen toisiinsa, yhteisten toimintatapojen ja esimerkiksi tiedonhallintajärjestelmien kasaaminen on iso ponnistus, kertoo Rambollin projektipäällikkö Petri Saarelainen.
Allianssit aloittivat työn lokakuussa ja kehitysvaihe loppuu elokuussa 2025. Suunnitelman mukaan rakentamisvaihe alkaa syyskuussa 2025. Tästä päättää Vantaan kaupunki, HSY ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne elokuussa.
Kuinka kaikki palaset saadaan yhteen
Samalla kun uusi projektiorganisaatio kokoaa itseään ja uusia toimintatapoja, toisaalla valmistaudutaan varsinaiseen ydintyöhön eli ratikan suunnitteluun ja rakentamiseen.
Petrin johtama tiimi keskittyy erityisesti osaprojektiin, joka alkaa lentoasemalta ja ulottuu Tikkurilan keskustan itäpuolelle.
– Nyt alamme viedä katusuunnitelmia edelleen rakennussuunnitelmiksi aloituskohteita priorisoiden. Tässä vaiheessa rakentajan suunnasta saatu rakentamisen aikataulutus sekä palaute suunnitelmaratkaisuihin on todella tärkeää. Se ohjaa päivittäin myös suunnittelun aikataulutusta, Petri toteaa.
19 kilometriä pitkä ratikkareitti on jaettu kaikkiaan seitsemään osaprojektiin, jotka rakentavat yhden osuuden kukin. Kahdeksas osaprojekti rakentaa raitiotien ja sen vaatimat järjestelmät koko matkalle. Kolmen rakentajan ja viiden suunnittelijan työryhmät vaativat huolellista koordinaatiota, jotta kaikki tekevät insinöörikielellä samaa laatutasoa.
Petri Saarelaisen mukaan esimerkiksi rakennusmateriaalien hankinta sekä rakentaminen on edullisempaa, kun perusratkaisut ovat samanlaisia koko matkalla. Samalla ratikalle syntyy yhteinen ilme katukuvaan koko matkalle.
Kokonaistaloudellisuus
Suunnittelijoita ohjaa valinnoissa rakentajien tarpeiden lisäksi myös kokonaistaloudellisuus. Mikä olisi koko ratikan elinkaaren ajalle mahdollisimman edullinen ja toimiva ratkaisu. Vantaan ratikan tulisi toimia sujuvasti yhteen tulevien ratikkalinjojen kanssa pääkaupunkiseudulla, jotta sama kalusto voisi ajaa ilman ongelmia.
Kokonaisetua ajaa myös se, että raitiotien alta siirretään kaikki maanalainen putkisto pois. Tulevaisuudessa HSY voi saneerata vesihuoltoa ilman, että ratikan kulku häiriintyy.
Saman periaatteen mukaisesti katutöiden yhteydessä maan alle asennetaan riittävän suuret putket vesihuollolle ja muulle kunnallistekniikalle, jolloin ne riittävät ratikkakaupungin kasvavalle asukasmäärälle.
Naapureiden tarpeet tutuksi
Ratikka tulee valmiiseen kaupunkiin, minkä vuoksi työmaa on joka kohdassa jonkun olemassa olevan asuintalon, yrityksen tai muun toimijan naapurissa ja vaikuttaa sen arkeen usean vuoden ajan. Petrin tiimi käy läpi aktiivisesti naapureita ja sidosryhmiä. Suurimpia toimijoita esimerkiksi lentoasemalla tavataan jo säännöllisesti.
– On tosi tärkeää, että kaikki pääsevät jyvälle hankkeesta, jotta he pystyvät suunnittelemaan omaa toimintaansa. Lisäksi pyrimme tietysti suunnittelemaan sekä lopullisen raitiotien että rakennustyömaan niin, että naapureiden toiminta sujuu mahdollisimman vähillä häiriöillä.