Arkeologi rakentamassa kaupunkia: Andreas Koivisto tuo Vantaan historian osaksi nykypäivää
Miten tuhansien vuosien takainen historia näkyy nykypäivän kaupunkisuunnittelussa? Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto työskentelee menneisyyden ja tulevaisuuden rajapinnassa, ja varmistaa, että Vantaan pitkä historia kulkee mukana kaupungin kasvaessa ja kehittyessä.
Kuvassa Andreas Koivisto.
Lue tiivistelmä
Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto työskentelee yhdistäen kaupungin pitkän historian ja nykypäivän kaupunkisuunnittelun. Hänen työnsä varmistaa, että menneisyyden kerrokset huomioidaan Vantaan kasvaessa ja kehittyessä.
- Koivisto toimii menneisyyden ja tulevaisuuden rajapinnassa arkeologina.
- Hän tuo esiin tuhansien vuosien takaisen historian merkityksen nykypäivän kaupunkisuunnittelussa.
- Työ auttaa säilyttämään Vantaan kulttuuriperinnön osana kaupungin kehitystä.
- Arkeologin työ tukee kaupungin kasvua ja rakentamista vastuullisesti.
Kun Vantaata rakennetaan ja kehitetään, mukana kulkee tuhansien vuosien mittainen historia. Sen varmistaa kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto, joka työskentelee kaupunkisuunnittelun rajapinnassa ja tuo menneisyyden osaksi tulevaa kaupunkia.
Andreas on koulutukseltaan arkeologi ja valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 2006 – samana päivänä, kun hänen esikoistyttärensä syntyi. Ennen vakinaista virkaa Vantaan kaupungilla hän työskenteli useissa pätkätöissä ja johti arkeologisia kaivauksia eri puolilla Suomea. Vakituinen työ kaupunginmuseolla alkoi vuonna 2015.
– Sitä ennen olin jatkuvasti tien päällä kaivauksilla, kesät poissa kotoa. Kun perhe kasvoi, tuntui tärkeältä löytää työ, jossa voi olla enemmän paikallaan.
Kentältä kaavoitukseen ja koululuokkiin
Vantaan kaupunginmuseossa Andreaksen työnkuva on laaja. Kenttäarkeologian lisäksi työ painottuu nykyisin asiantuntijatyöhön: kaavoitukseen osallistumiseen, muinaisjäännösten suojeluun ja kaupunkisuunnittelun tukemiseen.
– Moni mieltää arkeologin työn pelkäksi kaivamiseksi, mutta suuri osa työstä tapahtuu pöydän ääressä suunnitelmia kommentoiden, lausuntoja antaen ja yhteistyössä kaupunkisuunnittelijoiden kanssa.
Työ ei kuitenkaan ole pelkkää paperityötä. Aina välillä Andreas käy maastossa tarkistamassa muinaisjäännöksiä tai valvomassa rakennustöitä alueilla, joilla historia on läsnä maan alla.
Erityisen tärkeäksi osaksi työtään hän nostaa vierailut vantaalaisissa alakouluissa. Andreas käy viikoittain kertomassa viidesluokkalaisille Vantaan historiasta kivikaudesta keskiajalle.
– Kun lapset kuulevat, että heidän koulunsa lähellä on ollut kivikautinen asuinpaikka, historia muuttuu yhtäkkiä konkreettiseksi. Se herättää kiinnostusta ja auttaa juurtumaan omaan kotiseutuun.
Kaupunki on nuori, mutta historia syvä
Vaikka Vantaa täytti kaupunkina vasta 50 vuotta, alueen historia ulottuu noin 9 500 vuoden taakse. Andreaksen työssä tämä pitkä jatkumo näkyy vahvasti.
– Uusia asuinalueita syntyy koko ajan. Niille ei tarvitse luoda identiteettiä tyhjästä, vaan sitä voi rakentaa historian päälle. Se on yksi työn hienoimmista puolista.
Andreas kokee työnsä merkitykselliseksi juuri siksi, että sen vaikutukset näkyvät konkreettisesti kaupunkikuvassa ja ihmisten arjessa.
– On hienoa nähdä, miten oma työ vaikuttaa siihen, millaiseksi kaupunki rakentuu.
Avoin työyhteisö ja palkittu lastenkirja
Andreas kuvailee kaupunginmuseon työyhteisöä avoimeksi ja kannustavaksi.
– Täällä uskaltaa esittää ideoita, ja niihin myös tartutaan.
Yksi esimerkki tästä on lastenkirja Ikikallion tarinoita, joka syntyi museotyön ohessa. Kirja kertoo Jokiniemen alueen historiasta kivikaudesta nykypäivään ja pohjautuu alueen merkittäviin arkeologisiin kohteisiin. Teos toi Andreakselle tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2024.
– Kirja on tapa kertoa historiasta lapsille ymmärrettävästi ja elämyksellisesti. On ollut hienoa huomata, miten hyvin se on otettu vastaan.
Matala kynnys yhteistyöhön
Vantaalla työskentelyssä Andreas arvostaa erityisesti helppoa yhteistyötä eri toimialojen välillä.
– Täällä on matala kynnys ottaa yhteyttä. Kaupunkisuunnittelijat ovat tuttuja ja asioista voidaan keskustella suoraan. Se tekee työstä sujuvaa ja mielekästä.
Hän näkee tämän selkeänä vahvuutena verrattuna suurempiin kaupunkeihin, joissa yhteistyö voi olla muodollisempaa ja etäisempää.
– Vantaalla asiat tehdään ihmisten välillä, ei vain sähköpostien kautta.