Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden palveluverkkosuunnitelman sekä kasvu- ja elinvoimaohjelman
Vantaan kaupunginvaltuusto kokoontui vuoden viimeiseen kokoukseen 19. joulukuuta. Kokouksessa hyväksyttiin Vantaan palveluverkkosuunnitelma vuosille 2022-2031 sekä uusi kasvu- ja elinvoimaohjelma vuosille 2022-2025. Valtuusto hyväksyi myös Vaaralan, Veromiehen, Hiekkaharjun, Jokiniemen, Myyrmäen ja Kivistön asemakaavamuutokset. Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin Suun terveydenhoidon liikelaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen sekä sosiaalisen luototuksen rahaston lakkauttamisen osana siirtymistä hyvinvointialueella vuodenvaihteessa 2023.
Valtuusto keskusteli myös useista valtuutettujen aloitteista koskien energiansäästöä, seksuaalista häirintää, liikenneturvallisuuden parantamista, Petikon virkistysaluetta, metsäleikkipuistoja, sähköpotkulautojen pysäköintiä, nuorisotyöntekijöitä ja oppilaitosten maksutonta aamupalaa.
Palveluverkkosuunnitelma kasvavalle kaupungille
Kokouksessa hyväksyttiin Vantaan uusi palveluverkkosuunnitelma vuosille 2022-2031. Palveluverkkosuunnitelma toteuttaa omalta osaltaan Vantaan yleiskaavaan tavoitteita ja se on laadittu valtuustokauden Kaupunkistrategian linjausten ja tavoitteiden pohjalta. Suunnitelmassa käsitellään kaupungin asukkaille tarjoamia palveluja ja niiden palveluverkkoa. Tavoitteena on palvelutarpeiden mukaisen taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaan sekä monikäyttöisen palveluverkon kehittäminen, mikä vastaa myös kaupungin väestömäärän kasvun aiheuttamaan palvelutarpeen lisääntymiseen.
Uuden kasvu- ja elinvoimaohjelman teemoina työpaikat, osaaminen ja vetovoima
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan uuden kasvu- ja elinvoimaohjelman vuosille 2022-2025. Ohjelma on jatkoa vuoden 2019–2021 Elinvoima- ja vetovoimaohjelmaan. Edellisen ohjelman tavoitteita jatkaen kasvu- ja elinvoimaohjelma keskittyy työpaikkojen luomisen edellytysten parantamiseen ja työllisyyden nostamiseen Vantaalla, vantaalaisen osaamisen kehittämiseen, sekä Vantaan vetovoiman parantamiseen niin yritysten kuin asukkaiden näkökulmasta.
Hyväksytyt asemakaavat ja asemakaavamuutokset
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vaaralan, Veromiehen, Hiekkaharjun, Jokiniemen, Myyrmäen ja Kivistön asemakaavamuutokset.
Vaaralassa Rajatiellä kiinteistöjen käyttötarkoitukset muutetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta erillispientalojen korttelialueeksi.
Veromiehessä asemakaavan muutoksella mahdollistetaan toimistorakennusten, uuden hotellin ja kadun varren liiketilojen kokonaisuus sekä korttelia palvelevan pysäköintitalon rakentaminen Tietotien varteen.
Hiekkaharjussa Suopursuntien asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uudiskerrostalon ja korvattavan pien- tai pienkerrostalon rakentaminen. Uudet asuinrakennukset tuovat yhteensä noin 55 asuntoa sekä lisää liiketilaa.
Jokiniemessä asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Haxasin rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan pihapiirin täydentäminen puurakenteisin pientaloin. Muutoksella alueelle saadaan 12 uutta asuntoa.
Kivistön Kvartsikulman asemakaavalla ja asemakaavamuutoksella laajennetaan Kivistön keskustaa ja mahdollistetaan koteja noin 1000 asukkaalle.
Kivistön tapahtuma-areenan asemakaavalla ja asemakaavamuutoksella mahdollistetaan Arena 3.3-hanke: monitoimiareena ja hotelli sekä ravintola- liike-, urheilu- ja toimistotilaa. Hankkeella on toteutuessaan valtakunnallista merkitystä niin kansainvälisten jalkapallo-otteluiden järjestämisessä kuin erilaisten kulttuuritilaisuuksien kuten konserttien järjestämisessä. Jalkapallo-otteluiden kapasiteetti on noin 17 000 katsomopaikkaa ja konserttitapahtumassa kokonaiskatsomon kapasiteetti on noin 30 000–32 000 asiakaspaikkaa.
Kiinteistö Oy Myyrmanni hakee liiketilojen lisäämistä nykyisen rakennuksen sisällä 2300 km2, osin kellaritasolle, ja Iskoskujalle menevän kauppakäytävän poistamista. Kaavamuutos vahvistaa Myyrmäkeä kaupallisena keskuksena.