Metsäisestä öljylamppukylästä kaupunkikeskustaksi - Kivistön kasvu kehäradan varrella

Kivistön juna-asemalta maan pinnalle noustessa katse kohoaa korkeuksiin. Topaasiaukion ympärillä kohoavat Colosseumin kaaret luovat vaikuttavan kaupunkimaiseman. Ei uskoisi, että asema rakennettiin aikoinaan metsään.  

– Kivistö oli 2010-luvulla kaupungin kärkiprojekti, jonka painopiste oli keskustan kehityksessä. Iso hanke tarkoittaa isoa kontrastia entiseen, tiivistää aluearkkitehti Tuomas Eskola.

Kehärata ja Kivistö

Kivistön asuinaluetta alettiin tontittaa 1950-luvulla, mutta sähköjen vetäminen viivästyi radioaseman aiheuttamien esteiden vuoksi. Alue sai lempinimen "öljylamppukylä", kun sähkövalot loistivat jo muualla. Paikallisten aloitteesta sähköt saatiin kylään 1960-luvun taitteessa.

Samoihin aikoihin uudet kehityssuunnat nousivat keskusteluun. Jo 1960-luvulla visioitiin Huopalahdesta Kivistöön ulottuvaa radanvarsikaupunkia. Öljykriisin iskiessä 1970-luvulla radan rakentaminen oli ehtinyt Martinlaaksoon saakka. Unelma radan jatkeesta jäi eloon, vaikka rakentaminen pysähtyi.

Kehäradan avautuessa vuonna 2015 vuosikymmenten lupaukset lunastettiin. M-juna väistyi P- ja I-junien tieltä, jotka alkoivat liikennöidä uuden Kivistön aseman kautta.

Aseman käyttömäärät ovat kasvaneet tasaisesti, ja nykyään se on yksi Vantaan vilkkaimmista rautatieasemista. Metsäinen seutu muuntui samalla Vantaan uusimmaksi kaupunkikeskustaksi.

Asuntomessut kasvun vauhdittajana

Vantaan asuntomessut pidettiin Kivistössä vuonna 2015. Messut avattiin vain 10 päivää kehäradan avajaisten jälkeen. Rata otettiin käyttöön juuri sopivasti kuljettamaan vierailijoita messualueelle.  

Messuja varten rakennettiin 359 uutta asuntoa: 37 pientaloa, kolme kerrostaloa ja pysäköintitalo. Alue kaavoitettiin ympyrän muotoon Tiikerinsilmän ympärille, eli Kivistön tunnusomaiset kaaret näkyvät myös messualueella.

Kivistö nyt ja tulevaisuudessa

Jalo- ja korukivet inspiroivat alueen katujen, puistojen ja rakennusten nimiä. Kivistö erottuu edukseen värikkäällä ilmeellään ja taiteella rikastetulla katukuvallaan. Kaarevat muodot, julkisivujen värit ja taideteokset luovat yksilöllisen tunnelman, joka poikkeaa muista Vantaan keskustoista.

Kivistön keskusta toimii laajemman suuralueen palvelukeskittymänä ja porttina muualle kaupunkiin. Juna-aseman yhteyden bussiterminaali tekee liikkumisesta helppoa.

Vuonna 2023 avattu kauppakeskus Kivis toi odotetut kaupalliset ja julkiset palvelut alueelle. Kaupunkikulttuurikeskus Mosaiikki — kirjastoineen, nuorisotiloineen ja yhteiskäyttötiloineen — otettiin käyttöön nimensä mukaisesti pala palalta.

Kasvu kehäradan varrella jatkuu. Colosseumin viimeinen kaari valmistuessaan täydentää Topaasiaukion kokonaisuuden ja vahvistaa Kivistön palvelutarjontaa. Aseman kulmille suunnitteilla oleva tapahtuma-areena sekä keskustan läheisyydessä sijaitseva Keimolan alue vievät Kivistön kehitystä seuraavaan vaiheeseen.

– Kivistö on voimakkaasti kehittyvä kaupunkikeskus. Suomen suurimmasta tapahtuma-areenasta tulee Vantaan vetonaula loistavalla sijainnilla, hehkuttaa projektipäällikkö Gilbert Koskela.