Tiesitkö tämän Hakunilasta? Katso 10 yllättävää tietoa suuralueesta

Hakunilan kulttuuri- ja urheilupuisto on ainutlaatuinen vapaa-ajan keskus

Siellä voit vierailla Håkansbölen kartanossa, Laila Pullisen kotimuseossa ja veistospuistossa sekä Hakunilan urheilupuistossa. Alueella sijaitsevat myös Ojangon ulkoilualue ja Kormuniityn arvokas luontoalue. Lähellä ovat hiihtoladut ja kävelyreitit.

Hakunilan latupohjat ovat perua 1980-luvulta. Tuolloin ladut tehtiin talkoilla ja innokkaat asukkaat kysyivät kaupungintalolta puhelimitse lupa puiden kaatamiseen latujen tieltä.

Hakunilasta pääsee latuverkostoa pitkin Kuusijärvelle ja Sipoonkorven kansallispuistoon sekä hyvälumisina talvina jopa Keravalle, Helsinkiin ja Espooseen.

Hakunilassa on Suomen lumivarmimmat hiihto-olosuhteet

Hiihtokausi alkaa Vantaan oman lumitehtaan ansiosta marraskuussa ja kestää pitkälle kevääseen.

Vantaan lumetusjärjestelmällä tehdään lunta tekojään tuottamien hiutaleiden avulla. Järjestelmällä on paljon etuja. Lunta ei tarvitse varastoida, ja lumitehtaan tuottamalla energialla voidaan lämmittää urheilupuiston rakennuksia.

SM-hiihdot järjestettiin Hakunilassa ensimmäisen kerran vuonna 1990. Samana vuonna siellä käytiin myös maastohiihdon maailmancupin osakilpailu. Vuonna 2025 Hakunilassa hiihdettiin Suomen mestaruuksista seitsemättä kertaa. 

Vantaan uusin frisbeegolfrata avattiin vuonna 2024 Hakunilan urheilupuiston kupeeseen

Asukkaat äänestivät Vanhan Kormuniityn alueella sijaitsevan radan toteutettavaksi osallistuvassa budjetoinnissa. Rata on 9-väyläinen. 

Ojangossa sijaitseva Uusiola on Suomen kiertotalouden kehittyvä keskipiste

Kehä III:n kainalossa Ojangossa toimivat kiertotalouden yritykset Vantaan Energia, Remeo ja Rudus. Alueesta aiotaan rakentaa kansallisen kiertotalousohjelman avulla yksi Suomen talouden vauhdittajista vuoteen 2035 mennessä.  

Hakunilalaisista lähes 40 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia

Eniten muunkielisiä on ikäryhmässä 30–44-vuotiaat. Hakunila lienee siis Vantaan kansainvälisin alue. 

Hakunilan suuralueen vanhin kylä on Sotunki

Vaikka suuralueen nimi on Hakunila, ovat Sotungin eli Sottungsbyn kaupunginosan keskiaikaiset juuret vielä vanhemmat. Håkansböle eli Hakunila on niin sanottu uudiskylä.

By-päätteiset paikannimet ovat historiallisesti vanhempia kuin böle-päätteiset. Sottungsby eli Sotunki on siis alueen alkuperäinen kylä.

Hakunila on saanut nimensä luultavasti Hokon-nimisen maanviljelijän mukaan. Hokon muutti Hakunilaan Sotungista ja perusti uudisasutuksen eli bölen. Hakunila eriytyi omaksi kyläkseen kenties 1400-luvulla. 

Ruotsin kuningas Kustaa III vieraili Hakunilassa

Kuningas kävi vuonna 1775 tapaamassa kauppias Johan Sederholmia. Tämä omisti Håkansbölen silloisen kartanorakennuksen ja maat. Hallitsija söi maastolounaan nykyisen Kuninkaanmäen alueella. 

Håkansbölen kartano on Suomen harvoja puisia jugend-rakennuksia

Nykyisen kartanorakennuksen ilme on vuodelta 1906. Kartanon viimeinen yksityinen omistaja, Sanmarkin perhe, uudisti rakennuksen aikansa suosittuun jugend-tyyliin arkkitehti Armas Lindgrenin johdolla.

Yksi tilan omistajista oli everstiluutnantti Anders Lorentz Munsterhjelm. Hän perusti 1860-luvulla Tikkurilaan puristamon, jossa tehtiin pellavansiemenistä öljyä. Öljynpuristamosta tuli myöhemmin Tikkurilan Väritehtaat.

Laila Pullisen veistospuiston alue on luultavasti yksi Sotungin kylän kantatiloista

Keskiajalta periytyvä Nissbackan kartanoalue on ollut Ramsay-suvun omistama vuodesta 1874. Itse kartano ei ole enää olemassa. Kuvanveistäjä Laila Pullinen-Ramsay asui Nissbackan kartanon alueella. Hänen miehensä Carl-Magnus oli Ramsayn sukua.

Laila Pullinen perusti miehensä kanssa alueelle vuonna 1975 veistospuiston. Veistospuistossa on nykyisin pysyvä näyttely Pullisen teoksista.

Laila Pullisen kuoltua hänen poikansa Jean Ramsay avasi ateljeen ja kodin yleisölle museona, joka on avoinna kesäisin. Veistospuisto, kotimuseo ja historiallinen kartanomaisema muodostavat kokonaistaideteoksen.

Museossa on kesäisin vaihtuvia näyttelyitä. Vantaan 50-vuotisjuhlavuoden näyttely vuonna 2024 keräsi 5 315 kävijää. Kotona taiteessa -näyttelyn teema mukaili Vantaan juhlavuoden teemaa Kotona Vantaalla.

Westerkullan kartano esiintyy tunnetuissa suomalaisissa elokuvissa

Kartanossa kuvattiin vuonna 1941 Kulkurin valssin romanttinen hääkohtaus, jossa esiintyivät aikansa suosikkinäyttelijät Ansa Ikonen ja Tauno Palo. Yksitoista vuotta myöhemmin Tauno Palo palasi Westerkullaan elokuvassa Hilja, maitotyttö. 

Vuonna 1633 perustettu Westerkullan kartano sijaitsee Länsimäessä.