Tiesitkö tämän Myyrmäestä? Katso 10 yllättävää tietoa suuralueesta

Myyrmäen yhteisöllinen perinne jatkuu tulevassa kaupunkikulttuuritalossa

Myyrmäessä on ollut vilkasta asukastoimintaa 1970-luvulta lähtien. Myyrmäen kaupunkikulttuuritalo yhdistää tulevaisuudessa alueen toimijoita, asukkaita ja vierailijoita. Paalutorin alueelle rakennetaan vuosina 2028–2031 kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja kahteen erilliseen rakennukseen.

Oivallustentaloon rakennetaan pysyvät tilat Aikuisopistolle, nuorisopalveluille, asukastiloille, Kuvataidekoululle, Musiikkiopistolle, Vantaa-infolle, Lastenkulttuurikeskus Toteemille ja elokuvateatteri Kino Myyrille.

Viereiseen Elämystentaloon on varattu tilat Taidemuseo Artsille ja kirjastolle. Elämystentalo toteutetaan uudisrakennuksena tai korjaamalla ja laajentamalla nykyistä Myyrmäkitaloa.

Myyrmäen suuralueella on oma konserttisali

Kulttuuritalo Martinus valmistui Martinlaaksoon vuonna 1987. Martinuksessa on järjestetty suosittuja tapahtumia, kuten Monikulttuurinen itsenäisyyspäivä, Martinus Backstage -festivaali, Tanssin päivän gaala ja Choirs Rock -kuorotapahtuma.

Martinuksen voi varata erilaisiin tapahtumiin. Siellä pidetään kokouksia ja seminaareja sekä musiikki- ja kulttuuritilaisuuksia. Martinuksessa toimii tapahtuma-aikaan kahvila-ravintola Cafe Martinus.

Myyrmäki on suomalaisen katutaiteen kehto

Myyrmäessä on kaksi luvallista graffitiseinää. Seinämaalaukset värittävät monia alueen rakennuksia ja julkisia tiloja, kuten Myyrmäen juna-asemaa.

Myyrmäessä sijaitsee myös Vantaan taidemuseo Artsi. Se on Suomen ainut taidemuseo, joka keskittyy esittelemään katutaidetta.

Myyrmäessä on muinaisia hautoja sekä esihistoriallinen asuinpaikka

Jönsaksen esihistoriallinen asuinpaikka Myyrmäessä on yksi suurimmista esihistoriallisista asutuskohteista. Siellä on ollut asutusta jo kivikaudella. Historia elää katujen nimissä, kuten Punamultapolku, Iskostie, Ruukkutori, Meripihkatori ja Kivikaudenpuisto.

Nykyisen Myyrmäen alueelle muutti kivikauden lopussa nuorakeraamista kansaa Kaspianmeren ja Mustanmeren välisiltä aroilta. Myyrmäen keskustasta on löydetty tämän ajan hautoja sekä astioita.

Paalukylänpuistossa sijaitsee kivikautinen kalmisto. Hautojen paikat ovat yhä näkyvissä ihmisen muotoisina punertavina alueina. Kivikauden asukkaat käyttivät hautaamisessa punamultaa.

Myyrmäestä löydettyjä astioita on ikuistettu SAV Taidekollektiivin tekemään seinämaalaukseen. Taiteilijat Maikki Rantala ja Essi Ruuskanen ovat maalanneet astiat Löydöstie 4:ssä sijaitsevan kerrostalon päätyyn.

Martinlaakso on moottoriurheilijoiden kotipaikka

Martinlaaksoon pystytettiin oman kaupunginosan moottoriurheilijalle Mika Häkkiselle vuonna 1999 muistomerkki. Häkkinen oli edellisvuonna voittanut ensimmäisen Formula 1 -maailmanmestaruutensa.

Paalupaikka-niminen pylväs kohosi aluksi Häkkisen mukaan nimetyllä aukiolla Martinlaaksonkujan ja Martinlaaksonpolun risteyksessä. Teos siirrettiin myöhemmin Vantaan vauhtikeskukseen Myllykylään.

Martsarissa on asunut Häkkisen lisäksi myös muun muassa entinen formulakuljettaja Mika Salo.

Myyrmäessa sijaitsi aikanaan Suomen huomattavin kaivos

Sillbölen kaivos on merkittävä osa Myyrmäen suuralueen historiaa. Kaivos oli toiminnassa vuosina 1744–1866. Se oli aikanaan jopa koko Suomen huomattavin kaivos.

Sillbölestä kaivettiin rautamalmia. Sitä laivattiin raaka-aineeksi ruukkeihin eri puolille maata jalostettavaksi muun muassa armeijan tarpeisiin.

Sillbölen eli Silvolan kaivos sijaitsi nykyisessä Kaivokselassa. Kaupunginosa onkin saanut siitä nimensä.

Kaivoksen jälkiä on yhä nähtävissä Kaivokselan metsissä. Vanha kaivosalue on yksityisessä omistuksessa, mutta kaupunki huolehtii alueesta yhdessä maanomistajan kanssa.

Myyrmäessä järjestettiin 1970-luvulla legendaarisia lentopalloturnauksia

Turnauksissa kohtasivat taloyhtiöiden joukkueet. Järjestämisestä vastasi urheiluseura Myyrän tossut, jonka perustajat halusivat edistää asukkaiden kuntoliikuntaa.

Myyrmäessä oli muutakin vilkasta yhteisöllistä toimintaa, kuten korttelitansseja.

Vantaanjoen ja Myyrmäen lukiot yhdistettiin vuonna 1997

Lukion uudesta nimestä järjestettiin kilpailu oppilaiden kesken. Ääniä saivat muun muassa Myyrmäenraitin Megalukio ja Lukio, mutta voittajanimeksi selviytyi Vaskivuoren lukio.

Vaskivuoren lukiossa on noin 1 100 opiskelijaa. Se on Vantaan toiseksi suurin lukio.

Myyrmäkeen avataan Diakonissalaitoksen kohtaamispaikka nuorille

Diakonissalaitos avaa Myyrmäkeen elokuussa 2025 nuorten kohtaamispaikan. Siellä tarjotaan tilaa, tukea ja toimintaa erityisesti alle 25-vuotiaille nuorille, joilla on haasteita päihteiden kanssa. Kohtaamispaikka on avoinna myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Tavoitteena on tarjota nuorille tila, jossa he voivat tavata toisia nuoria sekä saada apua arkielämän tilanteisiin ja tarvittaessa päihteiden käytön vähentämiseen. Nuoret pääsevät itse suunnittelemaan kohtaamispaikan toimintaa.

Diakonissalaitoksen asiantuntijat kiertävät myös ulkosalla Myyrmäessä. He pyrkivät kohtaamaan ja auttamaan nuoria, joilla on päihderiippuvuus.

Martinlaaksossa oli aikanaan Pohjoismaiden suurin liikekeskus

Martinkeskuksen avajaisia vietettiin joulukuussa 1970 Martinlaaksossa. Arkkitehti Erkki Karvisen suunnittelema kauppakeskuksen rakennus oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin liikekeskus.

Martinkeskuksessa toimi aluksi 27 liikettä. Liikekeskus ehti toimia yli 40 vuotta, kunnes se vuonna 2016 purettiin. Viimeisenä aukiolopäivänä syyskuussa 2016 pidettiin purkubileet, joissa esiintyi muun muassa Sir Elwood Duo.

Sir Elwood Duon kantayhtye Sir Elwoodin hiljaiset värit perustettiin Myyrmäessä vuonna 1988.

Juttuun on 13.8.2025 päivitetty ajankohtainen tieto nuorten kohtaamispaikan avautumisesta ja toiminnasta.