Itämeri alkaa katukaivosta – ethän ruoki vesistöjä roskillasi?
Maahan heitetyt tupakantumpit, nikotiinipussit, purkat ja muut roskat kulkeutuvat katukaivojen kautta usein suoraan lähivesistöön. Sieltä roskat voivat kulkeutua aina Itämereen asti, muistuttaa kampanja.
Kalatarrat kaivonkansien ympärillä muistuttavat, että katukaivoon heitetty roska voi päätyä kalan vatsaan.
Vantaa osallistuu Pidä Saaristo Siistinä ry:n Mahanpuruja muovista -kampanjaan, joka muistuttaa, ettei katukaivoihin tai maahan pidä heittää roskia. Kampanjassa Vantaan katukaivojen ympärille kiinnitetään näyttäviä kalatarroja, jotka muistuttavat, että katukaivosta roska voi päätyä kalan vatsaan.
”Jätevedet puhdistetaan jätevedenpuhdistamolla, mutta sadevesiä ei. Vantaan hulevedet ohjautuvatkin pääasiassa käsittelemättöminä lähimpään vesistöön. Jos näet ojassa roskan, se on saattanut päätyä sinne katukaivon kautta. Huolehtimalla roskat roskikseen voi vaikuttaa omien lähivesistöjensä puhtauteen ”, kertoo Vantaan suunnitteluinsinööri Iiro Lehtinen.
Tupakantumppi yleisin roska
Tiedon puute on edelleen keskeinen syy siihen, miksi ihmiset roskaavat. Erityisen tavallista on heittää tupakantumpit katukaivoihin tietämättä, että niiden filtterit ovat muovia. Mahanpuruja muovista -kampanjan tavoitteena on herätellä ohikulkevia ihmisiä pohtimaan oman käyttäytymisensä vaikutusta roskaantumiseen ja lisätä tietoa roskien kulkureiteistä.
– Kun tieto lisääntyy, roskaantuminen voi vähentyä. Mahanpuruja muovista -kampanjalla muistutamme, että roskan paikka ei ole kadulla eikä katukaivossa. Suurin osa katukaivojen roskista oli vuoden 2022 kartoituksessamme1 lähtöisin tavallisilta ihmisiltä. Siksi jokainen meistä voi omalla toiminnallaan suoraan vaikuttaa lähivesistöjemme ja Itämeren roskaantumisongelmaan, kertoo viestinnän asiantuntija Kiia Palo Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.
Luontoon jätetty kierrätettävä roska on hukkaan heitetty resurssi
Maailmassa tuotetun jätteen määrän arvioidaan kasvavan jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, joten toimia roskaantumisen ehkäisemiseksi tarvitaan. Jätteen määrää ja syntymistä täytyy vähentää, mutta yhtä tärkeää on saada kaikki kierrätettävät materiaalit kiertoon ja uusiokäyttöön. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos roskia ei lajitella – tai jos ne jätetään luontoon hapertumaan.
– Kadulle tai luontoon hapertumaan jätetty kierrätettävä roska on hukkaan heitetty resurssi. Kun viet roskat roskiin ja lajittelet ne huolellisesti, autat pitämään arvokkaat materiaalit kierrossa ja vähennät roskien aiheuttamia ympäristöhaittoja, Kiia Palo Pidä Saaristo Siistinä ry:stä muistuttaa.
Vantaan tavoitteena puhtaampi Itämeri
Kampanjan kaivonkansitarroja voi Vantaalla bongata tänä vuonna kampanja-aikana 14.–31.8. Myyrmäen, Louhelan ja Martinlaakson juna-asemien seuduilta. Vantaa on kampanjassa mukana jo seitsemättä kertaa.
Mahanpuruja muovista – kampanjaan osallistumisen lisäksi Vantaa toimii myös monin muin tavoin Itämeren tilan parantamiseksi. Vantaa on mukana Itämerihaasteessa, jonka tavoitteena on puhdas, tuottava ja yhteinen meri. Tutustu Vantaan toimiin Itämerihaasteen sivuilla.
