Vamu-toiminta suuntaa maahanmuuttajavanhempien ammatillista suuntautumista kohti varhaiskasvatusalan koulutusta ja työelämää

Lehtikuusen koulussa ja Mikkolan varhaiskasvatuksessa pitkään työskennellyt varhaiskasvattaja Karoliina Reutel on ollut mukana Vamu-toiminnassa useiden vuosien ajan. Hänen kokemuksensa ovat vahvasti juurtuneet käytännön arkeen, jossa Vamu-vanhemmat ja erityisesti äidit osallistuvat luokkatyöskentelyyn.

"Ekaluokan ja eskarin tunnit ovat heille erittäin sopivia. Kun käydään kirjaimia läpi ja yhdistetään kuviin, äidit oppivat samalla kieltä toiston kautta”, Reutel kertoo.

Luokkatilanteissa syntyy luottamuksellisia suhteita, jotka rohkaisevat vanhempia osallistumaan. "Osa äideistä kirjaa päivän aikana sanoja, joita eivät ymmärrä, ja kysyvät niistä myöhemmin. Kun luottamus syntyy, he saattavat kysyä ihan mitä vaan – ja se vasta onkin loistavaa." Karoliina kertoo, että S2-lasten läsnäolo madaltaa kynnystä puhua, kun vanhemmat huomaavat, etteivät lapsetkaan vielä hallitse kieltä täysin.

Kulttuurien kohtaaminen ja asenteiden muuttuminen

Vamu-toiminta tarjoaa tilan, jossa eri kieli- ja kulttuuritaustat kohtaavat. "Mielestäni on aina hienoa, että kaikki puhuvat omalla kielellään. Oman tunnekielen tulee olla äidinkieli, jotta pysyy tasapainossa yhteiskunnassa”, Reutel sanoo. Hänen mukaansa maahanmuuttajaäidit voivat tukea omakielisiä lapsia tehokkaasti, kun ymmärtävät opetettavat asiat laajemmin.

Lähtötilanteena voi olla, että Vamu-vanhemman lähtömaassa varhaiskasvatusta ei välttämättä lähtökohtaisesti pidetä arvossa tai varsinaisena ammattina. Vamu-toiminnassa osoitetaan käytännön osallistumisen kautta, miten varhaiskasvatuksen maailma toimii Suomessa ja millaista osaamista varhaiskasvatusopettajan työ edellyttää.

Toiminta myös muuttaa käsityksiä suomalaisesta koulusta ja varhaiskasvatuksesta. "On hurja opetus, kun äidit näkevät, miten työskennellään ja ollaan varhaiskasvatuksessa. He pystyvät tukemaan paremmin omia lapsiaan, kun kulttuurieroja kotimaahan ymmärretään”, Reutel summaa.

Rohkeutta, osallisuutta ja oppimista

Varhaiskasvattajana ja myös Vamu-toiminnassa opettajan roolissa työskennelleenä Reutel näkee Vamun ennen kaikkea mahdollisuutena. "Kaikki voittavat tässä. Maahanmuuttajavanhemmat kotoutuvat paremmin, sitoutuvat yhteiskuntaan ja oppivat tuntemaan Suomen lakeja ja toimintamalleja, mikä on kaikkien etu”, Reutel sanoo

Hän painottaa, että tärkeintä on saada mukaan Vamu-toimintaan myös ne vanhemmat, jotka eivät ole kouluttautuneet ja ovat olleet kotona vuosia. "Heillä on hyvä motivaatio tultuaan mukaan. Mitä enemmän perheen maahanmuuttajaäiti osallistuu luokkatyöskentelyyn, sitä paremmin hän oppii sekä saa itsevarmuutta ja huomaa osaavansa”, Reutel hymyilee.

Karoliina kertoo, ettei ole kohdannut yhtäkään negatiivista kokemusta. "Nämä äidit ovat lempeitä, ystävällisiä, kärsivällisiä ja hurjan hyviä ihmisiä. He ovat minulle myös samalla yksi käsipari ohjaustilanteessa”, Reutel sanoo. 

Hän kertoo rohkaisevansa vanhempia osallistumaan ja antaa heille tilaa toimia. "Aluksi saa ihan vain seurata, mutta hyvin nopeasti sanon, että saat kulkea täällä ja katsoa mitä lapset tekevät”, kertoo Reutel.

Asenteet ja valmiudet ratkaisevat

Vamu-toimintaan osallistuminen edellyttää varhaiskasvattajilta ja opettajilta avoimuutta ja hienotunteisuutta. "Pitää olla suvaitsevainen kokonaisuudessaan – se näkyy kehon kielestä, ei vain kauniista sanoista”, Reutel sanoo. 

Hän korostaa ammattitaidon merkitystä. "Tilanteissa niin päiväkodissa kuin koulussakin varhaiskasvattajan tai opettajan tulee saada niin lapsi kuin aikuinenkin keskustelemaan yhdessä. Pienillä osallistavilla pyynnöillä vahvistetaan vanhemman uskallusta toimia ja kommunikoida”, Reutel kiteyttää.

Toiminnan onnistumisen taustalla on myös päiväkodin tai koulun hyvä ilmapiiri. "Meillä luokan ovi on aina auki. Täällä ei tapahdu mitään sellaista, mitä kukaan ei voisi nähdä”, hän sanoo. 

Reutelin mukaan johtajilla on suuri rooli siinä, että Vamu-toiminta onnistuu. Hän kiittää myös rehtoria, joka luo turvallisen ilmapiirin, jossa jokainen uskaltaa olla oma itsensä. "Eihän se voi poikia muuta kuin hyviä asioita."

Omia ammatillisia polkuja ja kouluttautumista kohti

Päiväkoteihin tutustuminen on ollut monelle mahanmuuttajavanhemmalle erittäin merkityksellinen kokemus myös ammatillisen suuntautumisen näkökulmasta. Tutustumisjakso on motivoinut vanhempia hakemaan opiskelemaan esimerkiksi kielituettuun varhaiskasvatuksen koulutukseen.

Myös Reutel näkee Vamu-toiminnan toimivana väylänä työelämään. "Moni maahanmuuttajavanhempi lähtee herkemmin hakeutumaan koulunkäyntiavustajaksi tai varhaiskasvatukseen, Kun näkee mitä se on käytännössä. Ja kun se ei olekaan enää niin pelottavaa, silloin vanhempi huomaa pystyvänsä siihen”, Reutel nyökkää.

Kielituettu varhaiskasvatusavustajan koulutus Vantaan ammattiopisto Varian ja työllisyyspalveluiden Osaamiskeskuksen kanssa yhteistyössä. Vamu-toiminnassa on ohjautunut tänne suuri määrä maahanmuuttajavanhempia. Vastaaville kielituetuille koulutuksille on koettu suurta tarvetta. Nämä koulutukset ovat monelle ainutkertaisia mahdollisuuksia päästä kiinni opiskeluun ja matkalla työelämään.

Lue lisää Vamu-toiminnasta

Kerromme tässä uutisessamme, millä tavoin Vamu-toiminta ontuonut tärkeitä mahdollisuuksia maahanmuuttajavanhemmille.

Lisäksi voit tutustua lisää siihen, millaisia hyötyjä koulumaailmassa rehtorit ovat nähneet Vamu-toiminnasta maahanmuuttajavanhempien sekä koulun väliselle yhteistyölle.

Vamuun osallistuneet Vamu-vanhemmat Mary Bunmi Oyekunbi ja Kumari Khushbu kertovat uutisessamme, millä tavoin Vamu oli merkittävässä roolissa heidän kotoutumisprosessiaan Vantaalle ja Suomeen.