Kotoutumisen ja maahanmuuton tilanne puhutteli valtakunnallisesti ammattilaisia Integrationissa 2026 Vantaalla

Integration 2026 kokosi Vantaalle noin 800 maahanmuuton, kotoutumisen ja pakolaisten vastaanoton ammattilaista, 150 esiintyjää ja 33 organisaation esittelypistettä.

Yhdessä Vantaan kaupunki ja KEHA-keskus järjestivät joka toinen vuosi organisoitavan Integration-tapahtuman. Tilaisuuden tarkoituksena oli jakaa tietoa ja toimintamalleja, rakentaa verkostoja ja uusia kumppanuuksia sekä tuoda yhteen kotoutumisen ja pakolaisten vastaanoton parissa työskentelevät ammattilaiset eri puolilta Suomea. 

Apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand kuvasi tapahtumaa alan yhteiseksi tulevaisuustyöpajaksi.

”Paikaksi, jossa uskallamme katsoa onnistumisiamme sekä sitä, mitä meidän täytyy tehdä paremmin”, Åstrand sanoi avatessaan tapahtuman.

Integrationissa keskusteltiin muun muassa kotoutumisen palvelujen vaikuttavuudesta, työllistymisestä, kielitaidon vahvistamisesta, yhteiskuntaan kuulumisesta ja alueiden eriytymisen ehkäisemisestä. Samat kysymykset ovat Vantaalle erityisen ajankohtaisia.

Kotoutuminen on kasvavalle Vantaalle koko kaupungin kysymys

Noin 30 prosenttia vantaalaisista on vieraskielisiä. Osuus on vielä suurempi lasten ja työikäisten joukossa, ja kaupungin väestönkasvu perustuu yhä vahvemmin maahanmuuttoon.

Kansainvälisyys ei siksi ole Vantaalle erillinen kehityssuunta tai tulevaisuuden ilmiö. Se on osa kaupungin nykyistä väestörakennetta, työelämää ja arkea.

”On hienoa, että juuri Vantaa saa tänä vuonna toimia tämän valtakunnallisen tapahtuman näyttämönä, sillä kansainvälisyys ei ole meille tulevaisuuden ilmiö. Se on Vantaan tämän päivän todellisuutta”, Åstrand totesi.

Julkisen rahoituksen ja kotoutumisen toimintaympäristön muuttuessa kuntien vastuu korostuu. Samalla tarvitaan entistä tarkempaa tietoa siitä, mitkä ratkaisut todella tukevat kielitaidon kehittymistä, opiskeluun ja työhön pääsemistä sekä yhteiskuntaan kiinnittymistä.

Yhteiskunnallisessa sekä poliittisessa keskustelussa kotoutuminen, segregaatio ja eri kieliryhmien edustajille tarjottavat palvelut ovat alleviivattuina nykyhallituskaudella. Julkisen rahoituksen ja toimintakentän muuttuessa, uusien ratkaisuiden ja tutkimuksen merkitys korostuukin entisestään kunnissa ja erityisesti Vantaalla. Kentän muutokset ja segregaation riskit olivat esillä myös Integrationin paneelikeskusteluissa ja puheenvuoroissa.

”Ihmisten mukaan kuulumisen ei tulisi koskaan jäädä yhden ihmisen varaan”

Vantaalla kotoutumista tarkastellaan kuulumisen rakentumisena. Kuuluminen ei kuitenkaan tarkoita vain tunnetta siitä, että ihminen on tervetullut. Siihen vaikuttavat myös mahdollisuudet oppia kieltä, päästä koulutukseen ja työhön, käyttää kaupungin palveluja, osallistua yhteisöihin ja vaikuttaa omaan ympäristöön.

Åstrand korosti avauspuheessaan, ettei kuulumista voida määrätä lailla. Yhteiskunta voi kuitenkin rakentaa olosuhteita, joissa se on mahdollista. Kunnan tehtävänä on luoda asukkaille todellisia mahdollisuuksia päästä mukaan ympäröivään yhteiskuntaan ja sen yhteisöihin.

Samaa näkökulmaa käsitteli keynote-puheenvuorossaan kestävyysjuoksija Mustafe Muuse.

”Jokainen meistä voi olla se, joka avaa oven toiselle ihmiselle ja päästää hänet sisään. Yhtä tärkeää on olla huoneessa se ihminen, joka muistuttaa toista hänen kyvykkyydestään ja kuulumisestaan”, Muuse sanoi.

Muusen mukaan vastuu kuulumisesta ei saa jäädä yhden ihmisen varaan. Ympärille tarvitaan ihmisiä ja yhteisöjä, jotka avaavat ovia ja auttavat muita pääsemään mukaan.

Ajatus koskee myös kaupunkia. Yksittäiset kohtaamiset ovat tärkeitä, mutta niiden rinnalle tarvitaan toimivia palveluja, saavutettavia koulutus- ja työllistymisreittejä sekä syrjintää ehkäiseviä rakenteita. Puheenvuoro viesti sekä yksittäisten henkilöiden kuin myös kuntien roolista kuulumisen kokemusten mahdollistajana ja rakentajana. Miten sen edistymistä voidaan puolestaan seurata?

Vantaalla kotoutumista edistävissä palveluissa kehitetään toiminnan vaikuttavuuden seurantaa. Kuntalaisen palveluihin osallistuminen ei kerro tarkemmin kotoutumisen onnistumisesta, minkä vuoksi tarvitaan konkreettista dataa. Keskeisenä välineenä tässä on uusi kotoutumisen muutosohjelmamme 2026–2029, joka sitouttaa koko kaupungin yhteiseen kotouttamistyöhön ja vaikuttavuustyöhön. Ihmisten kuulumisen kokemuksen vahvistaminen on tärkeä osa ohjelmatyötä.

Yllättävä yhdistävä tekijä Vantaalla ja Kemissä – mitä viemisiä Vantaa antoi pohjoiseen?

Integrationin yhteydessä pieni osallistujajoukko pääsi Integrationin oheistapahtumassa kiertämään ympäri Vantaata. Yksi heistä oli Liisa-Maria Tiihonen International Pointista Kemistä. Tiihosen mukaan Vantaan bussikierros antoi paljon ajattelun aihetta ja hyviä malleja kotiin vietäväksi.

Bussikierroksen tarkoitus oli tehdä kenttämatka Vantaan ytimeen, jossa vierailijat pääsivät itse näkemään mitä ja millaista yhteistyötä kaupunki tekee hyvin kanssatoimijoidemme rinnalla. Kohteina olivat Myyrmäen Sahan Seura, sekä teollisuuden puolijohdevalmistaja Canatu Oy ja Varian Vehkalan uusi toimipiste.

Matkalle osallistunut Tiihonen kertoi myös yllättävästä yhtäläisyydestä Vantaan ja Kemin kesken. Yhdistävän tekijän myötä Kemin edustaja suhtautui erityisellä mielenkiinnolla Vantaalla kehitettyihin menettelyihin.

”Nimittäin siinä missä Vantaa johtaa Suomessa vieraskielisten määrässä, vastaavasti Kemi on Lapin maakunnassa kaikkein vieraskielisin kunta väkilukuun suhteutettuna”, Tiihonen summaa.

Tiihonen oli vaikuttunut erilaisista Vantaalla kehitetyistä toimintamalleista, kuten Tsemppari-toiminta. Käytännössä se tarkoittaa Vantaan kaupungin ja paikallisten järjestöjen yhteistyöstä, jossa annetaan matalan kynnyksen apua ja ohjausta vieraskielisille asukkaille omankielisesti työllistymiseen ja kotoutumiseen.

Toisena hän nostaa Vantaan kierrokselta esiin työnantajien tarpeisiin perustuvat alle vuoden mittaiset lyhytkoulutukset, joissa S2-taustaiset opiskelijat pystytään kouluttamaan täsmänä suoraan yrityksiin yhdessä ammattiopisto Varian kanssa. Mallissa olennaista ei ole yksinomaan koulutuksen napakka kesto, vaan kielen, ammatillisen osaamisen ja työnantajan tarpeen yhdistäminen. Kaupungin rooli onkin vahvistaa olosuhteita ja rakenteita mahdollistajina työnhakijoille.

Kolmas pohjoisen asiantuntijan nosto on Vantaan monikulttuurisen neuvottelukunta sekä sen arvokas ja toistaiseksi harvinainen tapa tuoda virkamiehet, poliitikot sekä myös itse maahan muuttaneet ja heitä edustavat järjestöt saman pöydän äärelle pyöreän pöydän keskusteluihin.

Mitä Tiihonen aikoo viedä tapahtumasta Vantaalta kotiseudulleen pohjoiseen Kemiin? ”No ihan kaiken! Vierailu oli mahtava ja tosi paljon uusia oppeja. Vien täältä mukanani Kemiin paljon vinkkejä ja uusia tuulia yhteistyöhön”, hän hymyilee.

Vantaa haluaa muuttaa kokeilut pysyviksi ratkaisuiksi ja toimia suunnannäyttäjänä

Vantaan tavoitteena on hyvän elämän luominen kaikille vantaalaisille asukkaille. Sen luominen asukkaille on kaupungin uusimman strategian perimmäinen päämäärä. Kotoutuvan tai kotiutuneen muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvan asukkaan ja perheiden näkökulmasta hyvä elämä muodostuu monista asioista. 

Se on mahdollisuuksia vahvistaa omaa kielitaitoa ja rakentaa toimiva arki kaupungissamme. Hyvä elämä antaa myös osallistavan ja turvallisen ympäristön perheen kasvattamiseen sekä pääsyn erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin ja osaksi yhteisöjä. Lisäksi vahvan yhteiskuntaan kiinnittymisen muodostamisessa hyvä elämä on myös ennen kaikkea reittejä opintopoluille ja työelämään oman toimijuuden vahvistamiseksi.

Vantaa tahtoo näiden hyvän elämän edellytysten luomisella toimia myös valtakunnallisena kotoutumisen ja kansainvälisen kaupunkikehityksen suunnannäyttäjänä. Edelläkävijyys tarkoittaa kaupungille kykyä tunnistaa ongelmia, kehittää ratkaisuja yhdessä asukkaiden ja kumppaneiden kanssa sekä arvioida työn tuloksia avoimesti ja ottaa toimiviksi osoitetut käytännöt pysyvään käyttöön.

Kotoutumisen palvelujen päällikkö Suvi Lindénin mukaan Vantaan vahvuutena on aktiivinen kokeilukulttuuri. ”Tavoitteena on rakentaa kaupunkia, joka rohkaisee kokeiluihin, kehittää uusia toimintamalleja ja skaalaa hyväksi todettuja ratkaisuja sisäisesti sekä jakaa niitä myös muille organisaatioille”, hän sanoo.

Ennakointi ja tulevaisuustutkimus ovat myös merkittäviä suuntavia tekijöitä, mitä tähden Vantaalle on perustettu kaupungin tulevaisuudelle tietä tekevä innovaatiotiimi. Kuulumisen kokemusten vahvistaminen on osa kaupungin visiota tulevaisuuden kotoutumistyöstä.

Kuulumisen kokemuksen vahvistaminen ja mahdollistaminen kaupunkitasoisesti on keskeisessä osassa maahan muuttaneita osallistavaa työtä, jossa kaupunki muovaa itseään 

”Vantaalla ajattelemme, että kotoutuminen on kuulumista. Kuulumista ei voi määrätä lailla. Mutta yhteiskunta voi rakentaa olosuhteet, joissa kuuluminen on mahdollista. Meidän tulee odottaa ihmisiltä aktiivisuutta, mutta tarjota myös todellisia mahdollisuuksia päästä mukaan”, Lindén sanoo.

Integration teki kuulumisen lisäksi näkyväksi monia kotoutumisen teemoja ja keskustelua. Samaan aikaan kaikille kunnille annettu tehtävä kotoutumisen edistämiseksi on hyvin konkreettinen. Se edellyttää hyvän elämän mahdollisuuksien ja kaupungin rakentamista ihmisille, jotka ovat saapuneet hyvin erilaisia reittejä ja moninaisista taustoista.

Tätä työtä ja sitä edistäviä innovaatioita jatketaan Vantaalla uuden kotoutumisen ohjelman suuntaamana. Kotoutumisen ohjelma näyttää yhteisen suunnan ja kutsuu koko kaupunkia yhteiseen tekemiseen – Vantaan tulevaisuus rakennetaan yhdessä.

Mitä Integration nosti esiin kotoutumisen kentältä?

Integration 2026 teki näkyväksi, että kotoutumisen valtakunnalliset haasteet eivät ratkea yksittäisiä palveluja lisäämällä, vaan kaupunkien palvelujen, koulutuksen, työelämän ja yhteisöjen on toimittava nykyistä johdonmukaisemmin yhdessä. 

Integration 2026 teki näkyväksi, että kotoutumisen edistäminen ei ole kunnille erillinen palvelutehtävä. Se linkittyy koulutuksen, työelämän, asumisen, vapaa-ajan ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien toimimiseen kasvavissa ja monikielisissä kaupungeissa. 

Näiden rinnalla julkisen rahoituksen kehittyminen sekä toimintakentän muutosten ennakointi ja vaikuttavuuden seuranta tulevat olemaan pinnalla lähitulevaisuudessa. Innovaatioita, kokeiluhalukkuutta sekä verkostomaista yhteistyötä tullaan tarvitsemaan entistä vahvemmin eri toimijoiden välillä. 

Integration oli voimannäyte alan kootusta asiantuntijuudesta ja tahtotilasta kohti entistä toimivampaa valtakunnallista kotoutumis- ja maahanmuuttotyötä.

Vantaan kaupunki kiittää lämmöllä kaikkia Integration 2026 -tapahtumaan ympäri Suomen saapuneita osallistujia!

Integrationin 2026 tunnelmia

Poimi itsellesi tunnelmakuvia tapahtumasta. Tapahtuman virallisena kuvaajana toimi Lauri Ellilä. Mainitsethan kuvaajan nimen, jos jaat kuvia edelleen.